19.2.2015: Hallitukselle tehty kirjallinen kysymys Helsinki-Malmin lentokentän säilyttämisestä

Timo HyvönenUutisarkisto

Tiedote 19.2.2015                           Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Mika Raatikainen (ps) on tehnyt 19.2.2015 kirjallisen kysymyksen hallitukselle Helsinki-Malmin lentokentän säilyttämisestä.

Hallitus on päättänyt lakkauttaa Helsinki-Malmin lentokentän. Raatikaisen mukaan päätös on tehty liian nopeasti, eikä kaikkia seikkoja ole otettu huomioon. Hallituksella ei ole ollut käytössään riittävästi oleellista tietoa lentokentän säilyttämisen puoltamiseksi.

Jos Malmin lentokenttä lakkautetaan, Helsinki-Vantaan lentomelu tulee kasvamaan melualueen laajenemisen vuoksi.  Lentotoiminta sen yli tulee tapahtumaan selvästi matalammalla ja lentomelualue tulee laajenemaan voimakkaasti kiitotie 33 suuntaan.

Rajavartiolaitos on käsketty siirtymään Malmin modernista tukikohdastaan vuonna 2016 Helsinki-Vantaalle. Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä kuitenkin todetaan, että Malmin toimintojen siirto Helsinki-Vantaan lentoasemalle ei ole miltään osin realistinen vaihtoehto. Helsinki-Vantaan nykyiset operaatiomäärät rajoittaisivat jo pelkästään Rajavartiolaitoksen toimintaa huomattavasti. Siirrosta koituisi myös kallis lasku veronmaksajille.

EU on ottanut kantaa kaupunki ja yleisilmailukenttien säilyttämisen puolesta Euroopan parlamentin päätöslauselmassa. Se on mm. todennut, että yleisilmailu ja liikelentotoiminta ovat nopeimmin kasvavia siviili-ilmailun aloja Euroopassa. Kevyt liikeilmailu on alan voimakkaimmin kasvava sektori, ja lentoliikenteen ennustetaan kasvavan EU:ssa 2-3-kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Lentokenttäkapasiteetin riittävyys on EU:n strateginen huolenaihe. 150 km säteellä Helsingistä ei ole muuta vapaalla aikataululla palvelevaa kevyen lentoliikenteen kansainvälistä kenttää kuin Helsinki-Malmin lentoasema. Päättäjillä tulee olla käytössään riittävästi tietoa ja tilastoja yleisilmailusta ja liikelentotoiminnasta, jotta he voivat täysin ymmärtää ilmailualaa ja säännellä sitä asianmukaisesti.

Kaikista Suomessa tapahtuvista yleisilmailun laskeutumisista 44 % tapahtuu Malmilta. Finavia, joka on valtion 100 % omistama yhtiö ja jonka tehtävänä on ilmaliikenteen palveluiden tuottaminen Suomessa, on päättänyt lopettaa Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän ja Suomen suurimman koulutuskentän toiminnan. Tässä yhteydessä voi ihmetellä, että kun valtionyhtiö on ollut säästökuurilla jo pidemmän aikaa, niin siitä huolimatta Finavian toimitusjohtajan ansiot ovat nousseet tänä aikana. Vuonna 2013 toimitusjohtaja ansaitsi 80 prosenttia enemmän kuin edeltäjänsä, euroissa yli 185 000. Myös muun johtoryhmän ansiot ovat nousseet säästökuurin aikana. Vuonna 2013 johtoryhmälle maksettiin lähes täydet bonukset, vaikka samaan aikaan yhtiön liikevoittoprosentti ja sijoitetun pääoman tuotto huononivat.

Jos Malmin lentokenttä suljetaan, ei siellä oleville lentokoneille ole sijoituspaikkoja. Suurin osa lentokoneista myytäisiin todennäköisesti ulkomaille ja pilottien määrä vähenisi huomattavasti. Huoltovarmuuden säilyminen uusissa olosuhteissa olisi selkeästi uhattuna. Finavian johtoryhmän jäsen on huoltovarmuusjaoston vetäjä ja tässä on selkeä ristiriita. Huoltovarmuusjaostoa vetää henkilö, joka saa bonuksia vähentäessään Finavian kuluja.

Malmin lentoturvallisuus on ylivertainen johtuen sen aktiivisesta ja monipuolisesta koulujen, kerhojen ja huoltotoimenpiteiden yhteistyöstä. Jos toiminta siirretään valvomattomille kentille, voidaan siirron hinta pahimmassa tapauksessa laskea ihmishengissä.

Joidenkin arvioiden mukaan Malmin kentän muuttaminen asuinalueeksi on järjetöntä maaperän sopimattomuuden vuoksi. Paalutus tulee olemaan suuri häiriötekijä ympäristölle. Pohjaveden korkeus voi muuttua vaarallisen suureksi paalutuksen seurauksena. Tattarisuon savikko on poikkeuksellinen, koska se on erittäin syvä. Siinä on kaksi pohjavesikerrosta ja sen alla voi olla lähteitä. Savea jouduttaisiin kuljettamaan pois ja se lisää kustannuksia, tietenkin veronmaksajille. Kentän maaperä on oletettavasti saastunut ja on hyvin todennäköistä, että rakentaja tulee vaatimaan valtiolta maaperän puhdistamista, koska saastuminen on tapahtunut valtion hallinta-aikana. Puhdistuksen kustannukset lankeavat jälleen kerran veronmaksajille. Kansanedustaja Raatikainen kysyykin hallitukselta aikooko se ottaa huomioon kaikki edellä luetellut seikat ja näin ollen perua Helsinki-Malmin lentokentän lakkauttamisen?

 

Lisätietoja:

Mika Raatikainen (ps)

Kansanedustaja

puh: 09-432 3042