HBL 20.5.2015: Malmi-päätös harkittava uudelleen

Seppo SipiläMuut mediat, Uutisarkisto

På svenska »

Malmi-päätös harkittava uudelleen

Pääkirjoitus, Hufvudstadsbladet 20.5.2015

Yrsa Grüne
suom. Seppo Sipilä

Miksi on niin väärin vaatia kattavaa arviointia juuri silloin, kun on kysymys Malmin lentoaseman kohtalosta?

Helppo pääsy pääkaupunkiseudulle on yksi tärkeimmistä alueellisista kilpailutekijöistä. Sillä on suuri merkitys yritysten päätöksiin siitä, mihin sijoittautua ja minne nähdään mahdollisuuksia laajentua.

Muun muassa tähän päätyi joulukuussa työnsä aloittanut, liikenne- ja viestintäministeri Paula Risikon (kok) asettama työryhmä tutkittuaan neljän kuukauden ajan, miten Malmin lentoaseman toiminta voisi jatkua senkin jälkeen kun Finavia lopettaa toimintansa kentän operaattorina.

Työryhmä, jossa olivat mukana myös Trafi ja Helsingin kaupunki, on nyt yhtäkkiä muuttunut ”epäviralliseksi” ja selvittänyt liikaa (!) ja ”vääriä” asioita (HBL 19.5).

Trafin ilmailutoimialan johtaja Pekka Henttu kertoo raportin ulottuvan ”pitkälle tulevaisuuteen” ja ohittavan poliittisia päätöksiä.

Hän tarkoittaa Kataisen hallituksen budjettiriihessään tekemää päätöstä, jonka mukaan toiminta Malmin lentoasemalla päättyy vuonna 2018 ja sen paikalle rakennetaan asuntoja. Perusteluna päätökselle oli silloisen liikenneministeri Merja Kyllösen (vas) selvitys, joka ei ollut ainoastaan ​​harhaanjohtava, vaan sisälsi myös selviä asiavirheitä.

On huolestuttavaa, että väärin perustein tehdystä poliittisesta päätöksestä pidetään kiinni hinnalla millä hyvänsä. Hentun perustelu kannalleen on merkillinen. Henttu sanoo, että hänen olisi pitänyt valvoa työn etenemistä aika ajoin ja huomauttaa sen olevan menossa Trafin kannalta väärään suuntaan, mutta että ”on myös tärkeää, että Malmin toimijat saavat sanoa sanottavansa”.

Risikko nimittäin järjesti viime vuoden joulukuussa kokouksen juuri siksi, ettei toimijoita ollut kertaakaan kuultu.

Erityisesti ajanjaksolla perustelu vaikuttaa selittelyltä. Esimerkiksi hallitusneuvottelijat tekevät yli ensi vaalien ulottuvia suunnitelmia.

Lentokenttä on World Monuments Fundin sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalla, ja koko alue, ei pelkästään rakennukset, on suojeltu kulttuurihistoriallisena kohteena valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2009.

Malmin lentoasema on valtakunnanpoliittinen kuuma peruna, ja kysymys on oikeastaan ​​kahdesta toisiaan vastaan asetetusta asiasta, muutosta Helsinkiin ja asuntojen tarpeesta sekä Etelä-Suomessa kansallista etua palvelevasta lentoasemasta, jota voisivat hyödyntää siellä jo toimivat tahot, kuten liikelentotoiminta, helikopteritoiminta, lentäjien koulutus ja Aalto-yliopiston mittaus- ja tutkimustoiminta.

Ironista kyllä ​​hetteinen alue valittiin lentokentän paikaksi vain siksi, ettei sen katsottu soveltuvan asuntorakentamiseen. Tosin nykyään on mahdollista rakentaa paikkoihin, joissa se ei ennen onnistunut. Ennen kuin niin voidaan tehdä Malmilla, on maa kuitenkin tutkittava, puhdistettava ja paalutettava ennen kuin rakentaminen voi edes alkaa.

Toisin sanoen valmisteluihin kuluvalla summalla voitaisiin rakentaa enemmän asuntoja muualle.

Vielä yllättävämpää on se, että asiassa halutaan edetä suunnitelmien mukaan, vaikka sekä Länsi-Uudeltamaalta että Itä-Uudeltamaalta on todettu selvin sanoin, että seudulla tarvitaan lentoasema. Ruotsissa peruttiin päätös lakkauttaa Bromma, ja siihen alettiin panostaa. Nykyään Brommaa puolustaa liike-elämä. Pääkaupunkiseudulle on päästävä sujuvasti myös ilmateitse, ja siinä on kehittämispotentiaalia myös Malmilla.

Päättäjiemme on aika ymmärtää, ettei ole tarpeen asua ja työskennellä tai opiskella yhdellä ja samalla maantieteellisellä pikku postimerkillä.

Kunhan on helppo tulla ja lähteä.

Suomeksi »

Ompröva beslutet om Malm

Ledare, Hufvudstadsbladet 20.5.2015

Yrsa Grüne

Varför är det så fel att yrka på en helhetsbedömning just när det gäller Malms flygplats öde?

Lättillgängligheten till storstadsregionen är en av de viktigaste regionala konkurrensfaktorerna. Den har en stor betydelse när det gäller företags beslut om var de ska etablera sig och hur de ser på sina möjligheter att expandera.

Bland annat detta kommer den arbetsgrupp som tillsattes i december på initiativ av kommunikationsminister Paula Risikko (Saml) fram till när de i fyra månader har granskat hur verksamheten på Malms flygplats kunde fortsätta också efter att Finavia upphört med sin verksamhet som operatör.

Arbetsgruppen, som också Trafi och Helsingfors stad suttit med i, har nu plötsligt blivit ”inofficiell” och utrett för mycket (!) och ”fel” saker (HBL 19.5).

Överdirektören för luftfartssektorn Pekka Henttu på Trafi säger att rapporten sträcker sig ”långt in i framtiden” och att i den förbigås politiska beslut.

Han menar att regeringen Katainen på en statlig budgetria fattade beslutet att verksamheten på Malm ska upphöra 2018 och att där ska byggas bostäder i stället. Som grund för beslutet låg tidigare kommunikationsministern Merja Kyllönens (VF) utredning som inte bara var missvisande utan också innehöll direkta faktafel.

Att man till varje pris vill hålla fast vid ett politiskt beslut som har fattats på fel grunder är oroväckande. Egendomligt är Henttus försvarande av sin åsikt. Henttu säger att han borde ha sett över arbetet då och då och påpekat att riktningen enligt Trafi är fel men att ”det är också viktigt för dem som är verksamma på Malm att de får säga sitt”.

Det var nämligen just för att de som är verksamma aldrig hade hörts som gjorde att Risikko sammankallade till ett möte i december i fjol.

Tidsargumentet verkar mest som en bortförklaring. Till exempel regeringsförhandlarna gör upp planer som sträcker sig över nästa val.

Flygplatsen hör till de hundra mest hotade på World Monuments Funds lista över kulturobjekt och hela området, inte bara byggnaderna, är kulturhistoriskt skyddat genom statsrådets beslut 2009.

Malms flygplats är en het rikspolitisk potatis och handlar egentligen om två saker som ställs mot varandra, inflyttningen till Helsingfors och behovet av bostäder och ett riksintresse av en fungerande flygplats i södra Finland som kunde utnyttjas av dem som redan finns där, till exempel affärsflyg, helikopterverksamheten, flygarutbildning och Aalto-universitetets mätnings- och forskningsverksamhet.

Ironiskt nog valdes det sumpiga området till flygplats just för att det ansågs olämpligt för bostadsbygge. Visserligen är det möjligt att nu bygga på platser där man inte förr kunde göra det. Men innan man kan göra det i Malm måste marken undersökas, rengöras och pålas innan man ens kan börja bygga.

Med andra ord, för den summa som förberedelserna skulle kräva kunde man bygga fler bostäder någon annanstans.

Ännu mer förvånande är att man vill gå vidare med planerna när man både i Västnyland och Östnyland klart och tydligt har sagt att det behövs en flygplats i området. I Sverige återtog man beslutet att lägga ner Bromma och satsade på det i stället. I dag försvaras Bromma av näringslivet. Det ska vara enkelt att komma till huvudstadsregionen också via luften och där finns en utvecklingspotential också för Malm.

Det är dags för våra beslutsfattare att förstå att man inte behöver bo och jobba eller studera på samma geografiska lilla frimärke.

Bara det är enkelt att komma till och från.