HBL 23.10.2015: Poliittista kähinää Malmin ympärillä

Seppo SipiläMuut mediat, Uutisarkisto

 

På svenska »

Poliittista kähinää Malmin ympärillä

Pääkirjoitus, Hufvudstadsbladet 23.10.2015

Yrsa Grüne
suom. Seppo Sipilä

Malmin lentoaseman sulkeminen etenee kustannuslaskelmia tekemättä ja etukäteisehtoja täyttämättä.

Malmin lentoaseman säilyttämistä haluava tukiyhdistys Malmin lentoaseman ystävät ry esittää kohtuullisia vaatimuksia kirjelmässään Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus).
Yhdistys viittaa lakiin valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen säilyttämisestä. Asuinrakentaminen saattaa viivästyä, ja kenties muutoksetkin ovat mahdollisia.
On todennäköistä, että ELY-keskus yrittää päästä jonkinlaiseen kompromissiin.

Alun perin tähtäimessä oli halpojen asuntojen rakentaminen pääkaupunkiseudulle – kuten tunnettua, niiden tarve Helsingissä on suuri.
Ensi alkuun tämä tarkoitti sitä, että alueelle tulisi asuntoja 10 000 asukkaalle. Sittemmin lukua on kasvatettu yli kaksinkertaiseksi, ja nyt Helsinki tekee suunnitelmia 25 000 asukkaan asuttamiseksi. Tämä kehitys on Helsinkiin suuntautuvaa muuttoa ajatellen luonnollinen.

Useita olennaisia kysymyksiä on kuitenkin vailla vastausta. Yksityiskohtaiset kustannuslaskelmat alueen muuttamisesta asuinkäyttöön puuttuvat myös.
Se ei ole aivan epärelevantti näkökohta. Syy siihen, että Malmin lentoasema sijoitettiin juuri nykyiseen paikkaansa oli se, että alue oli suomaata, joka silloisten arvioiden mukaan ei kelvannut mihinkään muuhun.
Tämä merkitsee sitä, että maaperä täytyy puhdistaa lentotoiminnan jäljiltä ja että on otettava huomioon, että asunnot aiotaan rakentaa nimenomaan suomaalle.
Mitään laskelmaa rakentamisen edellyttämien pohjatöiden hinnasta ei ole esitetty. Ei kuitenkaan ole kaukaa haettua uskoa, että uusista asunnoista tuskin tulee halpoja.
Kukaan ei liioin osaa vastata kysymykseen, mikä on ”kohtuullinen hinta”, vaikka termiä mieluusti käytetäänkin ilmeisesti sen vaikutelman luomiseksi, että ”kohtuullinen” tarkoittaa ”halpaa”.

Valitus toisensa jälkeen on jätetty sen jälkeen, kun kaupunki viime vuonna ilmoitti ostavansa Malmin lentoaseman rakennukset, joita Finavia on ylläpitänyt. Myös oikeuskansleri on tutkinut asiaa. OK:n tehtävänä on kuitenkin tutkia päätöksenteon laillisuutta, ja syyskuussa hän ilmoitti, ettei muodollisia väärinkäytöksiä ole käynyt ilmi.
Vasemmistoliiton Merja Kyllönen, joka oli liikenneministerinä 2011-2013, esitti paikkansapitämättömiä tietoja antaessaan ymmärtää Malmin käytön olevan marginaalista. Itse asiassa useat tutkimukset ovat osoittaneet, että toiminta Malmilla on vilkasta ja että sillä olisi hyvät edellytykset kasvaa.
Kukaan ei ole kyennyt osoittamaan ilmailutoiminnoille korvaavaa paikkaa, mikä oli yksi etukäteen asetetuista ehdoista Malmista luopumiselle.
Malmin kenttä on myös Suomen toiseksi vilkkain Helsinki-Vantaan jälkeen.

Helsingin Sanomien mukaan (16.10.) kaupunki jatkaa asuinalueen suunnittelua. Kaupungilta todetaan: ”Aina löytyy ympäristö- ja kulttuurihistoriallisia argumentteja esitettäväksi rakentamista vastaan.”
Se pitää varmasti paikkansa. Malmin lentoaseman tapauksessa ei kuitenkaan ole kysymys vain yhden yhdistyksen halusta säilyttää nostalgiasyistä Suomen ensimmäinen lentokenttä vuodelta 1936.
Toisin kuin Malmin lentoasemalla, muilla kohteilla tuskin on useiden arkkitehtuuria tutkivien ja arkkitehtonisesti arvokkaiden rakennusten ja miljöiden säilyttämiseksi toimivien kansainvälisten järjestöjen tukea.
Aivan syyttä suotta yhdistys ei siis ole liikkeellä.
Kestää useita vuosia, ennen kuin asiassa tehdään päätös.
Malmin lentoaseman kohtalo on puhtaasti poliittinen arvovaltakysymys.

 

Suomeksi »

Politisk hetluft kring Malm

Ledare, Hufvudstadsbladet 23.10.2015

Yrsa Grüne

Utan kostnadskalkyler och utan att vissa förhandsvillkor uppfyllts går man vidare med att köra ner Malms flygplats.

Det är rimliga krav som stödföreningen Malmin lentokentän ystävät ry anför i en skrivelse till Nylands närings-, trafik- och miljöcentral (NTM-central) med anledning av att föreningen vill bevara Malms flygplats.
Föreningen hänvisar till lagen om bevarandet av nationellt betydelsefulla kulturmiljöer. Bostadsbyggandet kan fördröjas och kanske också ändringar är möjliga.
Sannolikt är att NTM-centralen försöker komma fram till någon form av kompromiss.

Fokus sattes ursprungligen på att bygga billiga bostäder i huvudstadsområdet – behovet är som känt stort i Helsingfors.
Först hette det att området skulle få bostäder för 10 000 invånare. Senare har antalet skrivits upp med mer än det dubbla och nu gör Helsingfors upp planer för att få plats för bostäder för 25?000 invånare. Utvecklingen är naturlig med tanke på inflyttningen till Helsingfors.

Flera väsentliga frågor förblir obesvarade. Preciserade kalkyler för vad det skulle kosta att omvandla området till bostadsområde saknas också.
Det är inte en alldeles irrelevant aspekt. Orsaken till att Malms flygplats placerades just på det område där det finns i dag var att det var sumpmark som enligt dåtida bedömningar inte dög för någonting annat.
Det betyder att marken måste saneras efter flygverksamheten och att man måste beakta att det är just en sumpmark som man ska bygga bostäderna på.
Någon kalkyl över vad det grundläggande arbetet för att byggnadsarbetet ska komma i gång skulle kosta har inte presenterats. Det är ändå inte långsökt att tro att de nya bostäderna knappast blir billiga.
Ingen kan heller svara på frågan om vad som är ett ”rimligt pris” trots att termen gärna används, antagligen för att ge ett sken av att ”rimligt” signalerar att någonting är ”billigt”.

Besvär på besvär har inlämnats sedan staden i fjol meddelade att den köper de fastigheter på Malms flygfält som Finavia har upprätthållit. Också justitiekanslern har varit inkopplad. Men JK:s uppgift är att undersöka lagligheten i hur besluten fattats och i september meddelade han att några formella oegentligheter inte har kommit fram.
Vänsterförbundets Merja Kyllönen som var trafikminister 2011-2013 uttalade sig utifrån uppgifter som inte höll streck när hon lät förstå att användningen av Malms flygplats var marginell. I själva verket har flera utredningar visat att verksamheten på Malms flygplats är livlig och skulle ha goda förutsättningar att växa.
Ingen har kunnat föreslå en alternativ plats för flygverksamheten, vilket var ett förhandsvillkor för att verksamheten i Malm skulle läggas ned.
Malms flygplats är också den mest frekventerade i Finland efter Helsingfors-Vanda.

På staden fortsätter planeringen för bostadsområdet, enligt Helsingin Sanomat (16.10). På staden säger man att ”det alltid finns miljö- och kulturhistoriska argument som kan anföras mot ett byggande”.
Det är säkert sant. Men när det gäller Malms flygplats handlar det inte bara om en förenings vilja att bevara Finlands första flygplats från 1936 av nostalgiska skäl.
I motsats till Malms flygplats har andra knappast stöd av flera internationella organisationer vilkas uppgift är att bedriva arkitektonisk forskning och verka för att arkitektoniskt värdefulla byggnader och miljöer bevaras.
Helt ute i ogjort väder är föreningen alltså inte.
Det kommer att dröja flera år innan ett beslut fattas.
Malms flygplats öde handlar helt enkelt om politisk prestige.