HBL: "Korkealentoisia suunnitelmia"

Seppo SipiläMuut mediat, Uutisarkisto

På svenska »

Korkealentoisia suunnitelmia

Kolumni, Hufvudstadsbladet 6.5.2017

Theresa Norrmén
suom. Seppo Sipilä

Kaupungilla on hoppu ajaa lentäjät ulos, mutta rakentamisella ei ole kiirettä.

Helsingin kaupunki on päättänyt, että kaikki kaupungin pienvenesatamat siirretään muualle. Tästedes vain rahtialukset ja kiinteitä aikatauluja noudattavat suuret matkustajalaivat saavat kiinnittyä kaupungin laitureihin. Kaikki muut – huviveneet, viranomaisalukset, meripelastus, koulualukset, ruoppausproomut ja muut ammattiveneet – saavat sen sijaan etsiä itselleen satamapaikan jostakin Turun seudulta.

No ei tietenkään, kunhan pilailen. Mutta vaihtamalla sanan ”vene” tilalle sana ”lentokone” ei kysymyksessä enää olekaan vitsi.

Kuten tunnettua, kaupungin päättäjät ja virkamiehet ahkeroivat sinnikkäästi ajaakseen alas historiallisesti arvokkaan Malmin lentokentän. Se on tarkoitus täyttää betonilla – kunhan ensin on tehty vetiselle suomaalle kallis paalutus kymmenien metrien syvyyteen – 25 000 ihmisen asuttamiseksi. Tarve on suuri, sanotaan, vaikka muualle kaupunkiin on suunnitteilla vielä noin 140 000 uutta asuntoa lisää.

Selvitys toisensa jälkeen osoittaa, että asukkaiden enemmistö haluaa Malmin lentokentän säilyvän. RKP haluaa sitä. Perussuomalaiset haluavat sitä. Mutta betonipuolueet, mukaan lukien Vihreät (!) kieltäytyvät taipumasta, vaikka säilyttämistä tukevia argumentteja on paljon (ks. esim. usein kysytyt kysymykset sivulla http://malmiairport.fi/ukk, kaupunginvaltuutettu Björn Månssonin blogi tai Facebook-ryhmä ”Friends of Malmi Airport”).

Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän toiminta saa armosta jatkua vuoteen 2019 – mutta ilman lentokonehallia, koska sen kaupunki aikoo ottaa haltuunsa syksyllä. Kenttä on nimittäin tarkoitus ”avata kaikille kaupunkilaisille”. Siihen näyttää kuuluvan live-konserttien ja kirpputorien kaltaisia toimintoja. Tämä haiskahtaa kaupungin kiusanteolta: lentokenttähän on jo nyt avoinna kaikille, ja kaupungissa on jo entuudestaan läjäpäin konserttisaleja ja kirpputoreja – Malmin lentoliikenteelle riittäviä lentokenttiä on kuitenkin vain yksi ainoa, ja se on, aivan niin, Malmi. Ja lentokenttä ilman lentokonehallia on suunnilleen yhtä järkevä kuin pysäköintitalo ilman parkkipaikkoja.

Kaupungilla on hoppu ajaa lentäjät ulos, mutta ei kiirettä aloittaa rakentaminen. Malmin aluerakentamisprojektin johtaja Sirpa Kallio kertoo ”Uutta Helsinkiä” -nettisivulla, että Malmin toivotaan voivan toimia festivaalialueena ja tapahtumapaikkana kaksikymmentä vuotta eteenpäin! Siitä ei piitata, missä liikelennot, koululennot, harrasteilmailu ja muu yleisilmailu toimivat. Soveliaita korvaavia lentopaikkoja ei ole lähimaillakaan.

Kaikki toivo ei kuitenkaan ole mennyt: kansalaisaloite ”Lex Malmi” on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä, ja Helsingin uusi yleiskaava on poikinut suuren joukon valituksia hallinto-oikeuteen, mm. juuri Malmin lentokentän osalta.

”Helsingin kantakaupunki on tulevaisuudessakin Suomen ja metropolialueen liike-elämän, kaupan, palvelujen, matkailun ja kulttuurin houkutteleva keskusta”, lukee kaupungin uuden yleiskaavan esitteessä. Ja mikä onkaan vetovoimaisen metropolin tunnusmerkki? Se että se on bisneksen, innovaatioiden ja luovuuden dynaaminen, elinvoimainen keskus. Se puolestaan vaatii vireitä kontakteja ja joustavia yhteyksiä joka suuntaan. Myös ilmateitse.

Suomeksi »

Högtflygande planer

Kolumn, Hufvudstadsbladet 6.5.2017

Theresa Norrmén

Staden har bråttom med att driva ut flygarna, men inte med att komma i gång med bygget.

Helsingfors har beslutat att alla stadens småbåtshamnar ska flyttas. Hädanefter får bara fraktfartyg och stora passagerarfärjor med fast tidtabell angöra stadens bryggor. Alla andra – fritidsbåtar, myndighetsfarkoster, Sjöräddningen, skolningsfartyg, muddringspråmar och övriga arbetsbåtar – får söka sig hamnplats någonstans i Åbotrakten i stället.

Nej förstås inte, jag skämtar. Men byt ut ”båtar” mot ”flygplan” så är det inte längre något skämt.

Beslutsfattare och tjänstemän i staden arbetar som bekant envist för att köra ner historiskt värdefulla Malms flygplats. Den ska fyllas med betong – efter att man först gjort en dyr pålning av den sanka kärrmarken ned till tiotals meters djup – och bli till bostäder för 25 000 personer. Behovet är stort, heter det, trots att det på annat håll i staden planeras ytterligare cirka 140 000 nya bostäder.

Enkät efter enkät visar att de flesta invånare vill att Malms flygplats ska bevaras. SFP vill det. Sannfinländarna vill det. Men betongpartierna, inklusive De gröna(!) vägrar böja sig, trots att argumenten för ett bevarande är många (se till exempel FAQ-sidan på malmiairport.fi, fullmäktigeledamoten Björn Månssons blogg eller gruppen ”Friends of Malmi Airport” på Facebook).

Verksamheten på Finlands nästlivligaste flygplats ska på nåder få fortsätta till 2019 – men utan hangar, för den ska staden ta över från hösten. Fältet ska nämligen ”öppnas för alla stadsbor”. Det tycks innebära verksamheter som livekonserter och loppmarknad. Det här luktar trakasserier från stadens sida: fältet är ju redan nu öppet för alla och det finns redan en uppsjö av konsertsalar och loppmarknader i staden – men det finns bara en enda flygplats som kan hantera trafiken på Malm och det är, just det, Malm. Och en flygplats utan hangar är ungefär lika rationellt som ett parkeringshus utan p-platser.

Staden har bråttom med att driva ut flygarna, men inte med att komma i gång med bygget. Sirpa Kallio, chef för områdesbyggnadsprojektet i Malm, berättar på webbsidan ”Uutta Helsinkiä” att man hoppas att Malm ska kunna fungera som festivalområde och evenemangsplats i tjugo år framöver! Var affärsflyg, skolningsflyg, hobbyflygare och annan allmän luftfart ska husera bryr man sig inte om. Lämpliga ersättande flygplatser finns inte på nära håll.

Men allt hopp är inte ute: medborgarinitiativet ”Lex Malm” behandlas för tillfället i riksdagen och Helsingfors nya generalplan har genererat ett stort antal besvär till förvaltningsdomstolen, bland annat just i fråga om Malms flygplats.

”Helsingfors innerstad är också i framtiden Finlands och metropolområdets attraktiva centrum för affärslivet, handeln, tjänster, turism och kultur”, läser jag i en broschyr om stadens nya generalplan. Och vad är det som kännetecknar en attraktiv metropol? Att den är dynamisk, ett livskraftigt centrum för business, innovationer och kreativitet. Och det kräver livliga kontakter och smidiga förbindelser åt alla håll. Också per flyg.