panorama3Tälle sivulle on koottu vastauksia yleisimpiin ilmailuun ja Malmin lentoasemaan liittyviin kysymyksiin.

  • Kysymys 1: Keitä Malmin lentoaseman käyttäjät ovat?
  • Kysymys 2: Onko Malmin ilmailu vain harrastustoimintaa?
  • Kysymys 3: Eikö Malmin lentotoimintaa voi siirtää pois pääkaupunkiseudulta?
  • Kysymys 4: Onko muualla maailmassa yleisilmailukenttiä keskellä kaupunkia?
  • Kysymys 5: Eikö kaksi lentokenttää noin lähellä toisiaan ole turvallisuusriski?
  • Kysymys 6: Onko Malmin lentokenttä kulttuuriperintökohteena erityisen arvokas?
  • Kysymys 7: Eikö ilmailu ole extreme-laji, jossa pärjätäkseen on oltava superihminen?
  • Kysymys 8: Onko Malmin lentoaseman väistyttävä siksi, että Helsinki tarvitsee rakennusmaata?
  • Kysymys 9: Eikö Malmin lentoasema häiritse ympäristön asukkaita?
  • Kysymys 10: Onko Malmin lentoasemalla suojeltavia luontoarvoja?
  • Kysymys 11: Eikö Malmin lentoasema ole kuollut paikka, jossa ei tapahdu mitään?
  • Kysymys 12: Eikö Malmin liikenne ole puolittunut 1990-luvun alusta, eli onko kentälle enää kysyntää?
  • Kysymys 13: Eikö Malmin vanha lentokalusto ole uhka ympäristön asukkaiden turvallisuudelle?
  • Kysymys 14: Eikö lentokentän paikalle rakennettava asuinalue ole elintärkeä Malmin seudun tulevaisuuden ja palvelujen kannalta?
  • Kysymys 15: Eikö Malmin lentokenttää pidetä yllä suurilla veronmaksajien rahoilla?
  • Kysymys 16: Voidaanko Malmin lentokentän toimintaa kehittää nykyisellä paikalla?
  • Kysymys 17: Eivätkö Helsinki-Vantaan palvelut riitä pääkaupunkiseudulle tulevaisuudessakin?
  • Kysymys 18: Onko Malmin lentoasemalla mitään merkitystä varakenttänä tai pääkaupunkiseudun huoltovarmuuden kannalta?
  • Kysymys 19: Voidaanko Malmin lentoasemalle rakentaa edullisia asuntoja?
  • Kysymys 20: Eikö Malmin lentoasemalla ole asuinalueelle infrastruktuurikin valmiina?


Kysymys 1: Keitä Malmin lentoaseman käyttäjät ovat?

Vastaus: Ilmailu on Malmilla jokaisen keskivertopalkkaa ansaitsevan pääkaupunkiseudun asukkaan ulottuvilla, ja siellä ilmailua harjoittavien sankka joukko koostuu aivan tavallisista kansalaisista kaikilta elämänaloilta.

Puheet ”rikkaiden harrastelusta” ovat täysin vailla totuuspohjaa. Vain harva lentäjä omistaa itse lentokoneen. Valtaosa Malmin yli sadasta lentokoneesta kuuluu yhdistyksille ja lentokonevuokrausta harjoittaville yrityksille, ja jokaisella niistä on kymmeniä käyttäjiä.

Ammattilentäjäoppilaiden itse maksamat koulutuksensa kustannukset ovat kylläkin korkeat, mutta ilmailukerhojen kursseilla suoritettu yksityislentäjän tai ultrakevytlentäjän lupakirja ei vie vararikkoon. Jos on varaa esim. moottoripyöräilyyn, voi aivan yhtä hyvin suuntautua ilmailuun.

Vastaansanomaton todiste asiasta ovat Otaniemen teekkarit, jotka omassa ilmailukerhossaan kouluttavat lentäjiä ja lentävät täyttä päätä, vaikkei heitä parhaalla tahdollakaan voi nimittää edes keskituloisiksi.

Mikäli moottorilento ei kiinnosta, vielä paljon edullisemmin pääsee hyppäämään laskuvarjolla. Missään muualla pääkaupunkiseudulla ei laskuvarjourheilua ole mahdollista harrastaa. Malmin lentokentästä nauttivat myös lennokkien lennättäjät ja suuri joukko pääkaupunkiseudun kansaa, joka yksinkertaisesti pitää pienkoneiden ja ilmailutoiminnan katselusta. Se onkin aivan ilmaista touhua, johon Malmin näköalatasanne ja näköalaravintola tarjoavat koko perheelle täydellisen ja pääkaupunkiseudulla ainutlaatuisen paikan. Malmilla järjestettävät ilmailutapahtumat vetävät säännöllisesti paikalle kymmeniätuhansia innokkaita katsojia.

Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun ainoa paikka, jossa tavallinen kansalainen voi päästä mukaan ilmailuun.

Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun ainoa paikka, jossa tavallinen kansalainen voi päästä mukaan ilmailuun.

Takaisin…


Kysymys 2: Onko Malmin ilmailu vain harrastustoimintaa?

Vastaus: Virallisten selvitysten mukaan harrastustoiminnan osuus Malmin lentoliikenteestä on 10-20%. Vuoden 2016 lopulla Malmi on Helsingin seudun kotimaista ja kansainvälistä kevyttä lentoliikennettä palveleva kansainvälinen lentoasema, virallinen rajanylityspaikka, jossa on tarjolla tulli- ja passintarkastuspalvelut. Siellä on Rajavartioston lentotukikohta, ja sieltä ovat toimineet etsintä- ja pelastuskopterien lisäksi myös poliisin liikennevalvontahelikopteri ja lääkärihelikopteri.

Harrastustoiminnankin saralla Malmilta tehdään yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä, mm. etsintä- ja pelastuslentoja (SAR, Search and Rescue) samoin kuin Suomenlahden laivaliikenteen päästövalvontaa osana WWF:n Itämeri-kampanjaa (Operaatio lentävä merenneito).

Ennen kaikkea Malmin lentoasema on Suomen ylivoimaisesti suurin lentäjien koulutuskeskus. Koulutustoiminta muodostaa suurimman osan kentän liikenteestä. Malmilla saa pääkaupunkiseudun yksityisilmailijoiden lisäksi peruskoulutuksensa jopa 2/3 niistä ammattilentäjistä, jotka myöhemmin palvelevat ilmailualaa lentoyhtiöissä. Kenttä on edullisen sijaintinsa vuoksi niin oleellinen ilmailualan rekrytointi- ja koulutuspaikka, että maamme ilmailun toimintaedellytyksistä huolehtiva Finavia on pitänyt sitä omasta tahdostaan yllä kuluineen päivineen.

Takaisin…


Kysymys 3: Eikö Malmin lentotoimintaa voi siirtää pois pääkaupunkiseudulta?

Vastaus: Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun yleisilmailun selkäranka ja elinehto juuri edullisen sijaintinsa vuoksi.

Kun Malmin lentokentän siirtohanketta käynnistettiin vuosituhannen vaihteessa, lupailtiin korvaavan kentän rakentamista Sipooseen aivan pääkaupunkiseudun vierelle. Sittemmin ”korvaava” kenttä etääntyi puheissa vähin erin Mäntsälän ja Riihimäen kautta Kiikalaan 100 km päähän, jossa sillä ei enää olisi mitään tekemistä pääkaupunkiseudun yleisilmailutarpeiden kanssa.

Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) pohjaksi julkaisema laaja asiantuntijaselvitys ”Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot” (LVM 16/2011) päätyi hylkäämään kaikki 50 tutkittua sijaintipaikkaa YVA-vaihtoehtoina. Jäljelle jäi vain YVA-menettelyn lakisääteinen nollavaihtoehto, toiminnan jatkuminen Malmilla. Uusimpana käänteenä vuonna 2014 valtio ei enää edes vaadi korvaavaa uutta lentopaikkaa, vaan lentokoulutus ja harrasteilmailu aiotaan yksinkertaisesti häätää oman onnensa nojaan jo olemassaoleville lentopaikoille.

Ns. Piiraisen asiantuntijatyöryhmä on mietinnössään jo vuonna 2000 todennut olemassaolevat lentopaikat vaihtelevista syistä huonoiksi vaihtoehdoiksi Malmin korvaajina. Malmin lentoasemalla toimivat yritykset ovat lähes poikkeuksetta ilmoittaneet, ettei niiden toiminnalle ole taloudellisia edellytyksiä kentällä, joka sijaitsee kauempana pääkaupungista. Lentokoulutuksen osalta kysymys on myös yli 30 000 moottorilento-operaatiosta vuosittain, mikä olisi uuden paikkakunnan asukkaille sietämätön elinympäristön muutos. Toimintojen hajautuksen myötä menetettäisiin myös Malmin kentän eri toimintojen vuosikymmenten mittaan hioutuneet erinomaiset synergiaedut.

Harrasteilmailun 4000-8000 vuotuista operaatiota eivät mahdu Uudenmaan pienille valvomattomille lentopaikoille turvallisuuden ja ympäristön vaatimukset täyttävällä tavalla. Harrasteilmailulle esitetyt Nummelan ja Hyvinkään aktiiviset purjelentopaikat sijaitsevat taajaman yhteydessä, ja moottorilentotoiminnan määrä niissä on vähäinen. Mikäli Malmin vilkas harrastetoiminta pakotettaisiin Nummelan ja Hyvinkään lentopaikoille, joiden yhteenlaskettukin kapasiteetti on täysin riittämätön edes Malmin harrasteilmailulle, olisi vaaratilanteiden riski ilmeinen. Myös paikallisten asukkaiden äänimaisema muuttuisi radikaalisti. Todennäköinen seuraus olisi kummankin lentopaikan sulkeminen seuraavien kunnallisvaalien jälkeen.

Lyhyt matka Malmin lentokentälle mahdollistaa sen, että pääkaupunkiseudun ilmailukerhot pystyvät huoltamaan ja ylläpitämään koneitaan pitkälti vapaaehtoistyönä, tarvitsematta turvautua kaupallisten lentokonekorjaamojen palveluihin muissa kuin vaativimmissa erikoistöissä. Tämä puolestaan pitää lentotuntihinnat tavallisen työssäkäyvän keskivertoilmailijan ulottuvilla. Myös pääkaupunkiseudun nuoriso pääsee paikallisliikennettä käyttäen ja vaikka polkupyörällä ilmailuvirikkeiden pariin.

Jos lentotoiminta pakkosiirretään pois pääkaupunkiseudulta, kasvavat lentotunnin hinta ja ilmailun pariin pääsemiseen vaadittava aika yli sietorajan. Kohtuuttomiksi kasvaneiden vaatimusten vuoksi ei uusia nuoria harrastajia enää saada pääkaupunkiseudulta, ja kokonainen inhimillisen toimeliaisuuden haara kuihtuu maan väkirikkaimmalta alueelta.

Voimakkaassa kasvussa olevalle kevyen kaluston tilaus- ja taksilentotoiminnalle tilanne olisi yhtä omituinen. Malmista seuraavaksi lähin vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen kenttä on Turussa 150 km päässä. Turussa sijaitseva taksitolppa ei käytännössä palvele kyydintarvitsijaa Helsingissä millään tavoin.

Malmin toimintojen häätämisen jälkeen Helsinki olisi Euroopan harvoja pääkaupunkeja, joiden lähellekään ei pääse vapaalla aikataululla kevyellä lentokalustolla. Vertailun vuoksi on merkille pantavaa, että Tukholman seudun kiitotiekapasiteetti katsottiin vuonna 2003 niin merkittäväksi alueelliseksi kilpailueduksi, ettei sen supistamiseen katsottu olevan varaa. Arlandan suurkentän lisäksi Tukholmaa palvelee Bromman kooltaan Malmiin verrattava kenttä keskellä kaupunkia sekä useita pienempiä lentopaikkoja alle 25 km etäisyydellä kaupungista.

Takaisin…


Kysymys 4: Onko muualla maailmassa yleisilmailukenttiä keskellä kaupunkia?

Vastaus: Malmin lentoasema ei sijaitse keskellä Helsinkiä, vaan kaupungin koillisella äärilaidalla noin 10 km päässä keskustasta. Yleisilmailukenttiä on Euroopan ja muun maailman merkittävissä kaupungeissa paljon lähempänäkin keskustaa. Oheiseen taulukkoon on koottu esimerkkejä Euroopan ja muun maailman kaupunkien kevyttä lentoliikennettä palvelevista yleisilmailukentistä ja niiden etäisyyksistä.

KaupunkiPääkenttä (km)Yleisilmailukenttä (km)
AdelaideAdelaide 6Parafield 15
AmsterdamSchiphol 9Hilversum 24
AucklandAuckland 17Ardmore 27
BelfastAldergrove 21Belfast City 2
BerliiniTegel 8Werneuchen 15
BonnKonrad Adenauer 20Hangelar 6
BrysselBruxelles Nat. 7Grimbergen 12
BukarestOtopeni 17Banesa 9
CalgaryCalgary 8Springbank 22
DublinDublin 10Weston 12
DüsseldorfDüsseldorf 7Mönchengladbach 20
GöteborgLandvetter 20Göteborg City / Säve 9
HampuriHamburg 9Finkenwerder 10
HelsinkiVantaa 17Malmi 10
KööpenhaminaKastrup 6Roskilde 27
LontooHeathrow 22London City 11
LyonSt. Exupéry 11Bron 12
MadridBarajas 13Cuatro Vientos 9
MalmöSturup 24Lund 17
MelbourneMelbourne 22Moorabbin 22
MilanoMaipensa 40Linate 6
MünchenMünchen 28Oberschleissheim 8
OsloGardemoen 50Kjeller 20
PariisiCh. de Gaulle 25Le Bourget 21
PerthPerth 10Jandakot 16
ReykjavikReykjavik 35Reykjavik City 1
RoomaFiumicino 31Urbe 8
SydneyKingsford Smith 9Bankstown 21
TorontoPearson 20Billy Bishop 3
TukholmaArlanda 37Bromma 7
VarsovaOkecie 10Babice 10
VancouverVancouver 12Boundary Bay 16
WienWien 16Stockerau 22
ZürichKloten 9Birrfeld 12

On syytä miettiä, kuinka luontevalta tässä eurooppalaisten kaupunkien listassa näyttäisi Helsinki-Malmin tilalla esim. ”Helsinki-Kiikala, 100 km”, vaikka rahat moisen kentän rakentamiseen jostain löytyisivätkin. Ajatuksesta käy ilmeiseksi Malmin ”korvaavien vaihtoehtojen” kompastuskivi: ne eivät korvaa Malmia millään tasolla, koska eivät palvele pääkaupunkiseudun ilmailutarpeita.

Erityisesti tulee muistaa, että suurin osa suomalaisten kaupunkien lentokentistä sijaitsee alle 20 km päässä kaupungista ja palvelee myös yleisilmailua. Miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudun päätyminen kevyen ilmaliikenteen johtavaksi takapajulaksi maan- ja maanosanlaajuisesti olisi tavoitellulle eurooppalaisen metropolin statukselle kovin epäedullista.

Takaisin…


Kysymys 5: Eikö kaksi lentokenttää noin lähellä toisiaan ole turvallisuusriski?

Vastaus: Helsinki-Vantaan ja Helsinki-Malmin ilmatilat ovat täysin erilliset. Ilmatilarajat ovat erittäin selkeät ja niitä valvotaan tiukasti. Tällä tavoin vältetään liikenteen sujuvuusongelmat, jotka aiheutuisivat suurella nopeudella lentävien raskaiden suihkukoneiden ja hitaiden pienkoneiden vilkkaasta toiminnasta samassa ilmatilassa.

Järjestely toimii ja on toiminut vuosikymmeniä mainiosti: Helsinki-Vantaa hoitaa raskaan, nopean lentoliikenteen ja Malmi hitaan kevyen kaluston lentoliikenteen täysin toisistaan erillään. Turvallisuus ja sujuvuus ovat näin parhaalla mahdollisella tolalla. Vantaan ja Malmin kentät voidaan aivan perustellusti nähdä yhtenä metropolikenttänä, jonka erilaisia liikennemuotoja palvelevat kiitotiet on sijoitettu erilleen toisistaan.

Malmin kentän lakkautuksen myötä Helsinki-Vantaan pienkoneliikenne lisääntyisi vääjäämättä, koska osa Helsinkiin tulevasta kevyestä taksi- yms. lentoliikenteestä laskeutuisi sinne ”Malmin korvaavan kentän” liian kaukaisen sijainnin vuoksi. Lentoliikenteen pitkän aikavälin kasvuennusteet huomioon ottaen Helsinki-Vantaan jääminen pääkaupunkiseudun ainoaksi lentokentäksi olisi yksiselitteinen haitta ilmaliikenteen sujuvuudelle.

Takaisin…


Kysymys 6: Onko Malmin lentokenttä kulttuuriperintönkohteena erityisen arvokas?

Vastaus: Malmi on paitsi ainutlaatuinen toiminnallinen keskus, myös yksi parhaiten säilyneistä sotaa edeltävän ajan kansainvälisistä lentokenttäkokonaisuuksista koko maailmassa. Sen rakennusten funktionaalista arkkitehtuuria on ylistetty ulkomaita myöten. Malmin lentoasema onkin ollut Museoviraston ja ympäristöministeriön laatimassa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luettelossa jo vuodesta 1991. Kaavoitusta ohjaava luettelo on päivitetty 2000-luvulla ja tullut voimaan 1.1.2010, ja siihen sisältyy yksiselitteisesti Malmin koko lentokenttäalue kiitoteineen (ks. RKY-portaali). Kenttäkokonaisuus on myös valittu 2000-luvulla kahdesti kansainvälisen World Monuments Fundin ylläpitämälle maailman 100 uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle. Sen valintapaneelissa ovat edustettuina mm. ICOMOS ja ICCROM, jotka ovat UNESCOn maailmanperintöohjelman neuvonantajaorganisaatioita. Maaliskuussa 2016 Euroopan johtava kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra valitsi Malmin lentoasemakokonaisuuden Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.

Kentän kulttuurihistoriallinen arvo perustuu niin Museoviraston, World Monuments Fundin kuin Europa Nostrankin asiantuntijoiden mukaan suurelta osin juuri siihen, että se on yhä vireästi elävä lentokenttäkokonaisuus. Kenttäkokonaisuuden kiitoteineen on valinnut modernin arkkitehtuurin arvokohteiden valikoimaan myös kansainvälinen DoCoMoMo-työryhmä.

Lentoasemarakennusten funktio osana toimivaa lentokenttää menetetään, jos ilmailutoiminta häädetään ja kiitotiet muutetaan asuinalueeksi. Tällöin maailmanlaajuisesti merkittävä historiallinen ilmaliikennemiljöö kulttuuriarvoineen tuhoutuisi. Paikalle jäisi vain kaksi käyttötarkoituksestaan orpoutunutta rakennusta, joilla ei sellaisinaan olisi enää mitään asiaa maailmanluokan kulttuurikohdelistoille.

Lukuisten kansainvälisten huomionosoitusten ja merkittävien kulttuurikohdelistausten myötä Malmin kentästä ja sen kohtalosta on tullut merkittävä seikka myös Suomen kansainväliselle maineelle kulttuurimaana. Suomi on UNESCOn jäsenmaana lokakuussa 2003 allekirjoittanut UNESCOn julkilausuman kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista vastaan. Julkilausuma luo moraalisen velvoitteen toimia kulttuuriperinnön suojelemiseksi tietoiselta tuhoamiselta mm. valtio- ja henkilötason lakiseuraamuksin.

Presidentti Kallio lähdössä Malmilta Tukholmaan anomaan apua Suomelle lokakuussa 1939, juuri ennen talvisotaa.

Presidentti Kallio lähdössä Malmilta Tukholmaan anomaan apua Suomelle lokakuussa 1939, juuri ennen talvisotaa.

Malmin lentokenttä on ollut näyttämönä lukuisille itsenäisen Suomen historian merkittäville tapahtumille 1930-luvulta asti. Sieltä ovat valtionpäämiehet ja ministerit lähteneet valtiovierailuille ja tärkeisiin neuvotteluihin maailmansodan kaatuessa pienen kansakunnan päälle. Malmille oli Tallinnasta matkalla välirauhan aikana kesäkuussa 1940 Aero o/y:n matkustajakone ”Kaleva”, jonka neuvostoilmavoimat ampuivat alas. Malmille saapui liittoutuneiden valvontakomissio aselevon jälkeen syksyllä 1944. Suomen marsalkka Mannerheimin arkku tuotiin Sveitsistä Malmille, ja Malmin lentoasemalta lähti maailmaa valloittamaan Armi Kuusela. Tässä on lueteltu vain pieni vilaus kaikista Malmin lentokentän merkittävistä tapauksista. Mistä lähtikään 19-vuotias Mathias Rust Cessnallaan maailmankuululle lennolleen Moskovan Punaiselle torille 28.5.1987?

Kaikki vuosikymmenten mittaan Malmilla tapahtunut muodostaa mittaamattoman arvokkaan yhtenäisen ja elävän ilmailuperinteen, joka elää muutenkin kuin vain historiankirjojen sivuilla.

Takaisin…


Jipiiii!

Jipiiii!

Kysymys 7: Eikö ilmailu ole extreme-laji, jossa pärjätäkseen on oltava superihminen?

Vastaus: Tämä elokuvien ja tv-viihteen ylläpitämä mielikuva ei vastaa todellisuutta. Ilmailu pienkoneilla ei ole extreme-laji ensinkään. Se on erittäin turvallista, ja mahdollista jokaiselle terveelle ihmiselle. Sen paremmin silmälasit kuin ylipainokaan eivät ole este yksityislentäjän lupakirjan saamiselle. Laskuvarjohyppy voitaneen laskea extreme-lajiksi, mutta siihenkään ei vaadita superihmistä – jos benji-hyppy luonnistuu, ei laskuvarjohyppykään tuota ongelmia.

Takaisin…


Kysymys 8: Onko Malmin lentoaseman väistyttävä siksi, että Helsinki tarvitsee rakennusmaata?

Vastaus: Väestönkasvun perusskenaarion tarpeisiin on Helsingissä jo nyt päätettyjä, toteuttamattomia aluerakentamisprojekteja riittävästi vuoteen 2050 asti. Helsingin seudun väestöennuste 2014-2050 (Helsingin kaupungin tietokeskus, tilastoja 29/2013, liitetaulukot ss. 41-42) ennustaa Helsingissä olevan tuolloin 750 000 asukasta 604 000:n sijasta. Kasvua väkiluvussa ennustetaan siis olevan perusskenaariossa 146 000. Uuden yleiskaavan lähtökohdaksi valitussa nopean kasvun skenaariossakin tämä kasvu toteutuu vasta vuonna 2031-2032.

Laskemalla yhteen Helsingissä hiljattain tai lähitulevaisuudessa alkavien aluerakentamisprojektien suunnitellut asukasmäärät (ks. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, tilanne huhtikuussa 2014) saadaan seuraava tulos:

[table “” not found /]

Laskelmassa ei ole lainkaan mukana Helsingin täydennysrakentamisvarantoa eikä sellaisia keskeneräisiä alueita, joiden vielä toteutumatonta lisäasukasmäärää ei KSV:n sivuilla ilmoiteta.

Merkittävin hiljattainen lisäys Helsingin tonttimaavarantoon on vuonna 2009 toteutunut lounaisen Sipoon alueliitos (Östersundom). Östersundomin suunnittelualue on 21 kertaa Malmin lentoaseman ja sen suoja-alueiden kokoinen. Jo pelkästään alueliitoksen mahdollistamiseksi tehty Vantaan ns. Västerkullan kiilan liittäminen Helsinkiin oli yhtä suuri kuin koko Malmin lentoasema suoja-alueineen. Östersundomin suunnittelualueen pinta-ala on 45 km2, josta Natura-alueet suoja-alueineen varaavat uusimman tiedon mukaan (2013) noin 9 km2. Hyödyntämiskelpoista maata Östersundomiin jää 36 km2, yli seitsemäntoista kertaa Malmin lentokentän ja sen suoja-alueiden kokoinen alue.

Helsingin kaupungin rajojen ulkopuolella pääkaupunkiseudun muissa kunnissa on sekä asunnoille että työpaikoille kaavoituskelpoista laadukasta rakennusmaata yli kaiken tarpeen, jos vain paperille piirretyt kuntarajat ylittävä yhteistyö niiden hyödyntämisessä kyetään toteuttamaan. Kuntarajat ylittävä metropolihallinto ja kuntaliitokset ovat jatkuvasti esillä julkisuudessa kiireellisinä keinoina pääkaupunkiseudun tonttipolitiikan järkiperäistämiseksi, ja valtio ajaa uudistuksia pontevasti. On siis odotettavissa, että jo lähitulevaisuudessa, kauan ennen vuotta 2030, pääkaupunkiseudun mittavat maavarannot saadaan järkevästi metropolialueen asuntotuotannon käyttöön.

Tämän vuoksi jäljellä olevan kulttuurisen ja maisemallisen monimuotoisuuden kiireellinen hävittäminen Helsingin rajojen sisäpuolelta on järjetöntä, erityisesti Malmin lentokentän tapauksessa, koska se on Lappeenrannan lisäksi ainoa kevyttä lentoliikennettä kunnollisesti palveleva kenttä koko Etelä-Suomen läänissä. Lähin tasoltaan vastaava kenttä on Turussa 150 km päässä. Raskaaseen reittiliikenteeseen keskittynyt Helsinki-Vantaa ei palvele kevyttä kalustoa kuin hyvin rajoitetusti.

Malmin lentokentän lakkauttaminen 20 000-30 000 asukkaan kerrostalolähiön tieltä ei siis voi olla todellinen Helsingin kohtalonkysymys. Seudulla toiminnallisesti ainutlaatuisen lentokentän vuosikymmeniä jatkunut kuristaminen asuinrakentamisen maalitauluna ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua eikä eurooppalaisen metropolin rakentamista.

Takaisin…


Kysymys 9: Eikö Malmin lentoasema häiritse ympäristön asukkaita?

Elokuussa 2016 julkistettu, Malmin lentokentän todellista vilkkaan kesäpäivän liikennetilannetta kuvaava äänitasokartoitus osoittaa, että lentämisen äänet eivät ole melumääräysten mukaan este mittavallekaan asuinrakentamiselle kentän ympäristössä.

Vastaus: Aina kun asiasta järjestetään kysely, jäävät melusta valittajat pieneksi vähemmistöksi. Ylivoimaisesti suurimmalle osalle ympäristön asukkaista kaunis lentokenttä ja sen alueelle tuoma historiallinen ja kulttuurillinen erityisluonne ovat ylpeydenaihe. Lentoasema on lisäksi toiminut jo 1930-luvulla, kauan ennen ympärillä olevien lähiöiden rakentamista, joten on vaikea kuvitella lentämisen äänten tulleen kentän läheisyyteen muuttaneille yllätyksenä.

Malmin lentokentän säilyttämistä puoltavalla kannalla ovat useat paikalliset asukas- ym. yhdistykset, esim. Tapanila-seura, Puistola-seura, Siltamäki-Suutarila-seura, Suutarilan Omakotiyhdistys ry ja MaTaPuPu Birding Society. Malmin lentoaseman ystävät ry:n kansalaisadressiin kentän säilyttämisen puolesta on kertynyt tuhansia allekirjoituksia kentän ympäristöstä.

Koko Helsingin väestön suhtautumista kuvastaa Suomen Gallupin lokakuussa 2004 tekemä ammattimainen, puolueeton mielipidetutkimus. Se osoitti 3% virhemarginaalilla, että 58% helsinkiläisistä kannattaa Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä. Lentokentän lakkauttamisen ja asuinrakentamisen kannalla oli vain 22% helsinkiläisistä. Suomen Gallup toteutti vastaavan tutkimuksen joulukuussa 2005 koko pääkaupunkiseudulla, ja kentän säilyttämisen kannatus oli 65%. TNS Gallupin tutkimuksessa (elokuu 2014) kentän säilyttäminen sai kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja Uudenmaan muissa kunnissa vähintään 2/3:n kannatuksen, mikäli asuinrakentamisen tarpeet voidaan ratkaista muutoin. Sama tulos toistui TNS Gallupin uusimassa tutkimuksessa maaliskuussa 2017, jonka mukaan suurin ryhmä jokaisen puolueen äänestäjistä on ehdoitta Malmin lentokentän säilyttämisen kannalla.

Lisää tuoretta tietoa Malmin lentoaseman väitetystä häiritsevyydestä löytyy Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen vuonna 2010 julkaistusta kyselytutkimuksesta, jossa 2100 satunnaisesti valittua helsinkiläistä kertoi itselleen tärkeistä hiljaisista paikoista pääkaupungissa. Malmin lentoasema nousi esiin paikkana, jonka lähes täydellinen hiljaisuus iltaisin, öisin ja talvisin koetaan mainitsemisen arvoiseksi.

Takaisin…


Kysymys 10: Onko Malmin lentoasemalla suojeltavia luontoarvoja?

Malmin lentoasema on äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan merkittävin syyslevähdyspaikka Suomessa. Kuva: Petri Asikainen (18.9.2016)

Malmin lentoasema on äärimmäisen uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan heinäkurpan merkittävimpiä syyslevähdyspaikkoja Suomessa. Kuva: Petri Asikainen (18.9.2016)

Vastaus: Malmin lentoasema on yksi merkittävimmistä lintukeitaista Helsingissä. Siellä tavataan useita EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuja lajeja, jotka on luetteloitu kansainväliseen IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan, mm. äärimmäisen uhanalainen heinäkurppa (Gallinago media). Jotkut näistä lajeista pesivät siellä säännöllisesti, mm. isokuovi (Numenius arquata), ruisrääkkä (Crex crex), pensastasku (Saxicola rubetra), pensaskerttu (Sylvia communis) ja pikkulepinkäinen (Lanius collurio). Myös lentokentän laidoilla olevat lehtimetsät ovat arvokas biotooppi, jossa on havaittu mm. valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos). Viimeisin havainto luonnonsuojelulain ja -asetuksen määrittelemiin erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluvasta valkoselkätikasta on saatu osana valtakunnallista linnustonseurantatutkimusta tehtävässä talvilintulaskennassa 6.1.2017.

Alueella on runsaasti myös mm. lepakoita, kontiaisia ja muita pikkunisäkkäitä, kettuja ja rusakoita sekä rikas hyönteis- ja kasvilajisto.

Alustavassa lepakkokartoituksessa kesällä 2015 kenttäalueella havaittiin useita lepakkolajeja, mm. pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) ja kimolepakko (Vespertilio murinus), joille kentän heikosti valaistu avoin niitty tarjoaa erinomaiset metsästysmaat. Kaikki Suomen lepakot ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttävien lajien luettelossa, eikä niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja saa luonnonsuojelulain mukaan heikentää eikä hävittää.

Alustavassa perhoskartoituksessa kesällä 2015 havaittiin toisesta peräkkäisestä huonosta perhoskesästä huolimatta 539 perhoslajia, joukossa erittäin uhanalainen viheryökkönen (Calamia tridens), kaksi vaarantunutta lajia sekä kymmenen silmälläpidettävää lajia.

1930-luvulta keskeytyksettä jatkunut ilmailutoiminta ei ole kentän luontoarvoja häirinnyt. Suomen luonnonsuojeluliitto ry on moneen otteeseen lausunnoissaan vastustanut Malmin lentokentän siirtohanketta. Samalla kannalla on paikallinen lintuyhdistys MaTaPuPu Birding Society.

Äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen (Salmo trutta trutta) nousupuroksi menestyksellisesti kunnostettu Longinoja on ainoa kenttäalueen valumavesien purkuväylä, johon lentokenttäalueen asuinrakentamista edeltävässä mittavassa stabilointi- ja paalutustyössä liikkeelle lähtevät saviliejumassat päätyisivät. Longinoja laskee Vantaanjokeen, jossa elää Euroopan merkittävin uhanalaisen vuollejokisimpukan (Unio crassus) esiintymä. Vuollejokisimpukka kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin.

Malmin lentoaseman niittybiotooppi on nykyaikana harvinainen monipuolinen luontoparatiisi, jonka maisemallinen arvo koillisen Helsingin asukkaille on korvaamaton. Kuva: Petri Asikainen (18.9.2016)

Malmin lentoaseman niittybiotooppi on nykyaikana harvinainen monipuolinen luontoparatiisi, jonka maisemallinen arvo koillisen Helsingin asukkaille on korvaamaton. Kuva: Petri Asikainen (18.9.2016)

Kenttäalueen ympäri kiertävä luontopolku on ympäristön asukkaiden suuressa suosiossa, koska Malmin lentoasema on viimeinen jäljellä oleva laaja luonnollinen miljöö heidän kotikonnuillaan. Lisää informaatiota löytyy Suomen luonnonsuojeluliiton  ja MaTaPuPu Birding Societyn sivuilta.

Kenttäalueen ja sen ympäristön monipuolisista luontoarvoista ei valtaisan työmaan ja sen jälkeen 20 000-30 000 uuden asukkaan puristuksessa voi odottaa jäävän paljoa jäljelle.

Takaisin…


Kysymys 11: Eikö Malmin lentoasema ole kuollut paikka, jossa ei tapahdu mitään?

Vastaus: Tällaisen mielikuvan voi saada, jos käy kentällä sumuisena sadepäivänä tai iltayhdeksän jälkeen. Malmin lentoasema on kuitenkin lentosuoritteilla mitattuna Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä heti Helsinki-Vantaan jälkeen. Asian voi tarkistaa Finavian vuosikertomuksesta 2013 (s. 101).

Malmin lentokenttä palvelee koko suuren pääkaupunkiseudun yleisilmailun tarpeita ja on lähes miljoonalle ihmiselle ainoa paikka, jossa monipuolisen ilmailun pariin pääsee kohtuullisella hinnalla ja vaivalla, vieläpä paikallisliikennettä käyttäen. Lentokentällä järjestetään säännöllisesti myös muita yleisötapahtumia (esim. konsertteja ja moottoriurheilutapahtumia), jotka eivät liity ilmailuun.

Takaisin…


Kysymys 12: Eikö Malmin liikenne ole puolittunut 1990-luvun alusta, eli onko kentälle enää kysyntää?

Vastaus: Katsomalla oheisesta kuvasta Malmin liikennemäärien kehitystä vuodesta 1980 alkaen voidaan helposti todeta, että vertailukohtana käytetty 1990-luvun alun liikennemäärä on heijastumaa silloisesta ennennäkemättömästä suhdannekuplasta ja sen jälkeinen notkahdus 90-luvun suuresta lamasta. Malmin perusliikennemäärä on ollut pitkällä aikavälillä varsin vakaa – ja Suomen lentoasemista ylivoimaisesti suurin Helsinki-Vantaan jälkeen.

Malmin_laskeutumiset_1980-2015

Takaisin…


Kysymys 13: Eikö Malmin vanha lentokalusto ole uhka ympäristön asukkaiden turvallisuudelle?

Vastaus: Kaikkia lentokoneita koskevat erittäin tiukat huolto- ja kunnossapitomääräykset, joiden noudattamista valvotaan tarkasti. Turvallisuus on koko ilmailualan ehdoton johtotähti. Jokainen pienkone käy vuosittain pakollisessa katsastuksessa ja tietyin käyttötuntimäärin (mm. 50 h, 100 h, 200 h) tarkoin määritellyissä huolloissa, joita suorittamatta koneella ei saa lentää.

Siksi koneet ovat iästä ja ulkonäöstä riippumatta teknillisesti erittäin luotettavia. Kaiken varalta lentokenttää ympäröivät avoimet suoja-alueet, joille kone voidaan ohjata erittäin harvinaisissa pakkotilanteissa. Koko Malmin lentoaseman pian 80-vuotisen historian aikana ei sivullisia tai asumuksia kentän ympäristössä ole jäänyt lentokoneen alle.

Takaisin…


Kysymys 14: Eikö lentokentän paikalle rakennettava asuinalue ole elintärkeä Malmin seudun tulevaisuuden ja palvelujen kannalta?

Vastaus: Malmin lentokenttä ei ole alueen palveluille minkäänlainen uhka. Malmin liikekeskuksella palveluineen on vakaa, laaja ja uskollinen asiakaspohja, jolla ei ole intressejä lähteä tekemään vakituisia ostoksiaan kauempana sijaitseviin samanlaisiin keskittymiin.

Alueen tulevaisuuden kannalta paljon merkittävämpiä mahdollisuuksia tarjoaa koko metropolialueen ainoa yleisilmailukenttä – kansainvälinen kevyen lentoliikenteen väylä, joka on samalla tunnustettu maailmanluokan kulttuuriharvinaisuus.

Ilmailun kehitysnäkymät huomioiden tällaisesta alueellisesta edusta ja potentiaalisesta yritystoimintamagneetista luopuminen vielä yhden asuinalueen ahtamiseksi ennestäänkin väkirikkaalle alueelle olisi järjetöntä. Koillis-Helsingin yrittäjät ry onkin Malmin lentoaseman ystävät ry:n yhdistysjäsen.

Malmin lentoasemalla on saamiensa kansainvälisten tunnustusten perusteella kaikki edellytykset päästä elävänä kokonaisuutena UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Laadukkaalla ilmailumuseolla täydennettynä kentästä voidaan kehittää maailmanluokan kulttuurimatkailukohde, joka tuo alueelle merkittäviä matkailutuloja ja kansainvälistä arvostusta.

Takaisin…


Kysymys 15: Eikö Malmin lentokenttää pidetä yllä suurilla veronmaksajien rahoilla?

Vastaus: Suomen lentoasemaverkoston ylläpidon maksavat lentoasemien käyttäjät, eivät veronmaksajat. Finavia on valtion omistama liikelaitos, joka maksaa ilmailuinfrastruktuurin ylläpidon voitoistaan. Finavia on pitänyt omasta tahdostaan yllä Malmin lentoasemaa, vaikkei se tuotakaan voittoa. Tämä osoittaa, kuinka olennaisena koulutus- ja rekrytointipaikkana ilmailualan ylin asiantuntija on Malmin kenttää pitänyt.

Saatavilla olevien tietojen mukaan Malmin kentän vuotuiset nettokulut ovat olleet miljoonan euron suuruusluokkaa. Suurin osa summasta on muodostunut lennonjohdon kuluista, jotka ainutlaatuisena järjestelynä on maksatettu Helsinki-Malmin tulosyksiköltä Helsinki-Vantaan tulosyksikölle. Tämä rahan siirtely Finavian sisällä ei oli juuri näkynyt Helsinki-Vantaan tuottamissa voitoissa, mutta on tehnyt syvän loven Malmin tulokseen. Summaa on peritty jokaisen Finavian lentoasemien kautta vuosittain kulkevan matkustajan lentolipun hinnassa 10-20 senttiä. Toisaalta muualla Suomessa sijaitsevaa ammattilentäjien koulutusinfrastruktuuria tuetaan Opetusministeriön myöntämin verovaroin useilla miljoonilla euroilla vuosittain. Siitä huolimatta juuri Malmi on kouluttanut 2/3 maamme ammattilentäjistä. Veronmaksajien näkökulmasta Malmin lentoasema on siten kustannustehokkuudeltaan täysin ylivoimainen lentäjien koulutuskeskus.

Helsingin kaupungin väitetään menettävän Malmin lentokenttäalueesta asuintonttivuokra- ja verotuloja. Tätä näkökulmaa ei kuitenkaan lainkaan tuoda esiin puhuttaessa esim. niistä laajoista asutuskelpoisista joutomaa-alueista, jotka kaupungilla oli varaa jättää yleiskaava 2002:sta kokonaan pois ja joihin ei liity mitään sitoumuksia. Tämän vuoksi valituksia kaupungin tulonmenetyksistä on vaikea pitää vakavasti otettavina.

Takaisin…


Kysymys 16: Voidaanko Malmin lentokentän toimintaa kehittää nykyisellä paikalla?

Vastaus: Yhdysvalloissa ilmailuviranomainen on jo vuonna 2006 varoittanut hävittämästä kaupunkien kupeessa sijaitsevia pieniä lentokenttiä. Meneillään oleva liikelentokaluston vallankumous nostaa ne lähitulevaisuudessa merkittäviksi seudullisiksi kilpailuvalteiksi.

Parin vuosikymmenen päästä jokainen kiitotie pääkaupunkiseudulla on korvaamaton. Euroopan lentoturvallisuusorganisaatio Eurocontrolin kaupallisen lentoliikenteen kasvuennusteen mukaan Suomen ja lähialueiden liikennemäärät kasvavat 30-70% vuoden 2012 tasosta vuoteen 2035 mennessä, ja jopa 2-3 -kertaisiksi vuoteen 2050 mennessä. Lentoliikenteen infrastruktuurin kapasiteetin riittävyys on EU:n strateginen huolenaihe. Ennusteiden toteutuessa liikelentojen sujuva ja joustava toiminta Helsinki-Vantaalla olisi uhattuna, koska aikatauluttomat liikelennot voivat saada joustavaa palvelua vain reittiliikennetilanteen salliessa.

Eurooppalainen GPS:ää tarkentava EGNOS-järjestelmä toimii jo kaikille avoimena palveluna. Sen avulla saavutetaan (ilman minkäänlaisia kalliita laiteasennuksia lentokentälle) ILS kategoria I -tasoinen tai parempi paikannustarkkuus, joka on edellytys kaupalliselle lentotoiminnalle. EGNOS on täysin yhteensopiva amerikkalaisen WAAS:n kanssa, joka on jo vuosia ollut ilmailukäytössä Yhdysvalloissa. Safety-of-life -tasoinen EGNOS-palvelu julkistettiin maaliskuussa 2011, ja EGNOSin seuraaja Galileo (toiminnassa 2016) ja sitä täydentävät järjestelmät vievät paikannustarkkuuden automaattilaskeutumiset mahdollistavalle tasolle. 1940-luvulta peräisin oleva ILS on tulossa tiensä päähän.

Eurooppalainen GPS:ää tarkentava EGNOS-järjestelmä toimii jo kaikille avoimena palveluna. Sen avulla saavutetaan (ilman minkäänlaisia kalliita laiteasennuksia lentokentälle) ILS kategoria I -tasoinen tai parempi paikannustarkkuus, joka on edellytys kaupalliselle lentotoiminnalle. EGNOS on täysin yhteensopiva amerikkalaisen WAAS:n kanssa, joka on jo vuosia ollut ilmailukäytössä Yhdysvalloissa. Safety-of-life -tasoinen EGNOS-palvelu julkistettiin maaliskuussa 2011, ja EGNOSin seuraaja Galileo (toiminnassa 20166) ja sitä täydentävät järjestelmät vievät paikannustarkkuuden automaattilaskeutumiset mahdollistavalle tasolle. 1940-luvulta peräisin oleva ILS on tulossa tiensä päähän.

Uuden sukupolven pienet, 4-8 -paikkaiset mikrojetit (VLJ, Very Light Jet) aiheuttavat vähemmän melua kuin Malmin perinteinen potkurikalusto. Ne ovat käytännössä yhtä nopeita kuin perinteiset liikesuihkukoneet, selvästi edullisempia hankinta- ja ylläpitokuluiltaan, ja pystyvät ongelmitta toimimaan vain kilometrin mittaisilta kiitoteiltä. Ne tekevät vauhdilla tuloaan liikelento-operaattorien kalustoon kaikkialla maailmassa. Kaluston uusiutuessa Malmin nykyiset kiitotiet olisivat sellaisenaan täysin riittävät pääkaupunkiseudun joustavien liikelentopalvelujen turvaamiseen.

Kuvaavaa kehitykselle on se, että saksalaisen WingX Extreme -markkinatutkimustoimiston syyskuussa 2013 julkistamien tilastotietojen mukaan perinteisen liikelentokaluston lentotuntimäärät Euroopassa ovat lamavuosina 2008-2012 laskeneet tuntuvasti, mutta VLJ-kaluston lentotuntimäärä on samaan aikaan kasvanut jopa 725%. VLJ-lentokalusto on mainitulla ajanjaksolla vallannut markkinoista peräti kolmanneksen. Maailmanlaajuisen talouskriisin hellittäessä on odotettavissa liikelentotoiminnan VLJ-segmentin huikea kasvu. PMI Media Ltd -markkinatutkimusyhtiön marraskuussa 2013 julkaistun markkinakatsauksen arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä toimitetaan noin 1700 uutta VLJ-lentokonetta, kun maailman nykyinen VLJ-kalusto on noin 1000 konetta.

Liikelentopalvelujen sujuvuus menetetään myös, jos niitä palveleva kenttä sijaitsee esim. Porvoon etäisyydellä pääkaupunkiseudusta. Tunnin lentomatkan päästä Tukholmasta, Pietarista, Baltiasta ja muilta lähialueen lentopaikoilta saapuvat kansainvälisen talouselämän ja politiikan vaikuttajat eivät istu toista tuntia autossa aamuruuhkassa Helsinkiin ja iltaruuhkassa takaisin. Malmin lentokenttä sijaitsee erinomaisella paikalla vain varttitunnin matkan päässä sekä pääkaupunkiseudun kaupungeista että Helsinki-Vantaan vaihtoyhteyksistä, ja tekee myös kotimaan ja lähialueiden kymmenet pienemmät lentopaikat nopeasti saavutettaviksi.

Kaupallisen lentoliikenteen edellyttämän mittarilähestymisjärjestelmän asentaminen Malmin nykyisille kiitoteille on täysin mahdollista. Nykyaikaiset GPS-pohjaiset tarkennetut järjestelmät tekevät mittarilähestymiset mahdolliseksi paljon perinteisiä järjestelmiä joustavammin. Suunnittelemalla Helsinki-Vantaan ja Malmin menetelmät yhteen toimiviksi ei kenttien naapuruus aiheuta ongelmia liikenteen sujuvuudelle. Muualla maailman metropoleissa toimii pieniä kenttiä suurten naapureina paljon lähempänäkin toisiaan: hyvä esimerkki ovat Pariisin raskaan liikenteen suurkenttä Charles de Gaulle ja Euroopan vilkkain liike- ja yleisilmailukenttä Le Bourget, joiden kiitotiesuunnat risteävät toisiaan ja jotka sijaitsevat vain noin kolmen kilometrin päässä toisistaan.

Takaisin…


Kysymys 17: Eivätkö Helsinki-Vantaan palvelut riitä pääkaupunkiseudulle tulevaisuudessakin?

Vastaus: Helsinki-Vantaan lentoasema on pitkäjänteisellä työllä saavuttanut aseman kansainvälisenä lentoliikenteen solmukohtana. Metropolien välinen kilpailu solmukohdan asemasta on armotonta, koska sen vaikutukset elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle ovat erittäin merkittävät.

Ruotsissa vuonna 2013 käynnistynyt ”Connect Sweden” -hanke pyrkii nostamaan Tukholman Arlandan Pohjoismaiden johtavaksi lentoasemaksi, ja keskellä Tukholmaa sijaitsevaa Bromman city-kenttää pidetään olennaisen tärkeänä hankkeen onnistumiselle ja voimakkaasti kasvavan lentoliikenteen sujuvuudelle.  Pietarin Pulkovon kenttään on investoitu miljardeja euroja muutaman viime vuoden aikana.

bisnesjetti2

Nykyisten rooliensa ohella Malmin lentoasema soveltuu erinomaisesti kevyeen bisnesliikenteeseen.

Helsinki-Vantaa on Suomen ainoa ns. koordinoitu lentoasema, jolta ei voi liikennöidä vapaalla aikataululla. Jo nykyisin Helsinki-Vantaan kiitoteiden käyttöön on pyydettävä aikaslotti kolme tuntia etukäteen. Tämä rajoittaa aikatauluttomien bisneslentojen vapaata liikkuvuutta lähialueilla: esim. ehtiäkseen äkillisen tarpeen tullen Finnairin Kaukoidän reittilennolle liikematkustaja ei pääse Tukholmasta, Baltiasta tai Pietarista tunnissa Helsinkiin muualle kuin Malmin lentoasemalle, koska Malmilla aikaslotteja ei tarvita.

Helsinki-Vantaalla on meneillään mittavia investointeja, mutta ne eivät poista reittiliikenteeseen keskittyvän suurlentoaseman aikaslottijärjestelmää. Liikenteen lisääntyessä jopa 2-3 -kertaiseksi vuoteen 2050 mennessä voidaan vain arvailla, kuinka pitkällä varoitusajalla aikaslottia on silloin anottava. Aikatauluttomien liikelentojen joustava palvelu on kuitenkin myös tulevaisuudessa olennainen osa Suomen talouselämän veturina toimivan pääkaupunkiseudun kilpailukykyä.

Mikäli Malmin lentoasemaa ei olisi, lähimmät sitä vastaavat palvelut liikelennoille olisivat Turussa 150 km päässä. Tämä olisi omiaan heikentämään Helsingin saavutettavuutta ja asemaa metropolien välisessä kilpailussa.

Takaisin…


Kysymys 18: Onko Malmin lentoasemalla mitään merkitystä varakenttänä tai pääkaupunkiseudun huoltovarmuuden kannalta?

virkamieslakko 1986

Malmin lentokenttä mahdollisti lentoliikenteen pääkaupunkiin virkamieslakon aikana 1986 Helsinki-Vantaan ollessa suljettuna. Kuva: Ari Aho

Vastaus: Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun ainoa varakenttä. Helsinki-Vantaan ollessa syystä tai toisesta suljettuna ei henkilö- ja rahtilentoliikenne pääse Helsingin seudulle ja sieltä pois mitään muuta kautta kuin Malmilta. Viimeksi näin on tapahtunut vuonna 1986 viikkokausia jatkuneen virkamieslakon aikana, jolloin kotimaan lentoliikenne hoidettiin sujuvasti kevyemmällä kalustolla Malmin kentältä. Malmi toimii myös mm. Helsinki-Vantaan kevyemmän liikenteen ja Hernesaaren helikopterikentän varakenttänä sääolosuhteiden niin vaatiessa.

Spirit of Malmi Airport 2010

Tanskan suurlähettiläs Jens-Otto Horslund (vasemmalla) antoi Bel Airin AgustaWestland -kopterille juhlallisesti nimen ”Spirit of Malmi Airport” 29.10.2010. Mukana tilaisuudessa olivat Bel Airin johtaja ja lentäjä Susanne H. Lastein ja seremoniaa seuraamassa lentoaseman päällikkö Ari Sireeni, lennonneuvonnan päällikkö Päivi Hokkanen sekä Stella Groupin hallituksen puheenjohtaja Kari Juvas. Kuva: Ilkka Mäkelä

Viimeksi Malmin lentoasemalta on lennetty kaupallista reittiliikennettä vuosina 2010-2011, jolloin tanskalainen Bel Air -yhtiö lennätti helikopterilla säännöllisin vuoroin työntekijöitä kaasuputkea Itämereen laskeneelle Solitaire-alukselle ja sieltä takaisin. Tämäkin säännöllinen kaupallinen liikenne olisi epäilemättä lennetty Helsinki-Vantaalta, jos se olisi suurkentän konseptiin paremmin sopinut.

Onkin käsittämätöntä, että osana Helsingin valmisteilla olevan Yleiskaavan selvityksiä pääkaupungille tarpeellisen helikopterikentän paikkaa etsittiin vuonna 2014 tuloksetta jopa aivan Malmin lentoaseman vierestä Kivikosta, vaikka Malmin täydelliset palvelut tarjoava kansainvälinen city-kenttä on tukenut pääkaupungin ilmaliikennettä ansiokkaasti jo vuosikymmenet.

Myös kriisiajan huoltovarmuusnäkökohdat puoltavat Malmin kentän säilyttämistä. Esimerkiksi Tukholmassa on useita lentokenttiä 30 km säteellä keskustasta. Erityisesti viranomaislentoja varten tarvitaan maan pääkaupungissa paikka, jonka kautta voidaan liikennöidä ilmateitse, vaikka Helsinki-Vantaan lentokenttä tai sinne johtavat liikenneväylät olisivat käyttökelvottomia esim. onnettomuuden, katastrofin, sodan tai lakon takia.

Takaisin…


Kysymys 19: Voidaanko Malmin lentoasemalle rakentaa edullisia asuntoja?

maanpinnan_taso_1938

Malmin päärakennus on pystytetty kunnollisille perustuksille, mutta asemataso kelluu vapaasti. Maanpinnan taso vuonna 1938…

maanpinnan_taso_2002

… ja vuonna 2002. Katoksen lippaa kannattelevien pylväiden  sijainti maanpintaan nähden on valaiseva.

Vastaus: Malmin syvä ja vetelä savikko on ala-arvoista rakennusmaata. Rakennukset joudutaan paaluttamaan jopa 25 metrin syvyyteen, mutta sekään ei riitä: lisäksi pitäisi paaluttaa tiet, pihat, kulkuväylät, parkkipaikat ja kaikki muukin, jottei alueelle kävisi kuten kentän luoteisnurkalle vuonna 2005 valmistuneelle Fallkullan kerrostaloalueelle, jonka pohjana on sama savikko kuin itse lentokentällä.

Fallkullan vasta noin 10 vuotta vanhan asuinalueen kuntoa valaisevat osuvasti sieltä otetut valokuvat sekä alueella asuvan Anita Ollin Facebookissa julkaisema avoin kirje:

Tänään tuli lisää uutta ”Jobin postia”:

Kerrostalossamme ei ole muutamaan viikkoon saatu ulko-ovea kiinni, korjauksista huolimatta. Tänään asukkaat, minä mukaan lukien, eivät ole meinanneet päästä talosta ulos, kun ovi ei ole auennut. Huoltomies totesi, että ovi on vääntynyt niin pahoin ettei sitä saa laittaa enää kiinni, koska talosta ei pääse sitten ulos.

Pihamme on täynnä mullistunutta reikäistä asfalttia, joihin ihmiset ajavat autojansa. Talon sisäseinissä on halkeamia vaikka miten paljon. Kerrostalomme on ollut tällä paikalla 11 v 6 kk ja nuokkuu jo nyt, todennäköisesti maapohjan vuoksi.

Hyvät Helsingin päättäjät:

MIETTIKÄÄ NYT HYVÄT IHMISET, ENNEN KUIN ALATTE REPIMÄÄN MALMIN LENTOKENTTÄÄ JA RAKENTAMAAN SINNE!! KÄYKÄÄ ENSIN TUTUSTUMASSA FALLKULLAN ASUNTOJEN VAURIOIHIN JA SITTEN VASTA HARKITKAA, KANNATTAAKO ALOITTAA MILJARDIKATASTROFI!!

Myös Koillis-Helsingin Lähisanomat on julkaissut 5.8.2015 havainnollisen valokuvan ja artikkelin Fallkullan ”pilottihankkeen” todellisuudesta.

Käytännössä ainoa tapa saada Malmin kenttäalue kunnolla stabiloiduksi olisi rakentaa alueelle paalujen varaan sillankansi, kuten viereisen Lahden moottoritien alkupäässä on tehty. Malmin kenttäalue vaatisi kuitenkin yli 120 hehtaarin kannen, ja alueen kunnollisen perustamisen kustannukset nousisivat tähtitieteellisiksi. Useiden pohjavesikerrosten vuoksi kentän savikko on lisäksi niin vetelää, ettei se tarjoa paaluille sivusuuntaista tukea. Edulliset asunnot Malmin kentän savikossa ovat asuntopoliittinen haaveuni, ja toteutuessaan asukkaiden painajainen jo pian rakentajan takuuajan päätyttyä.

Takaisin…


Kysymys 20: Eikö Malmin lentoasemalla ole asuinalueelle infrastruktuurikin valmiina?

Vastaus: Se että Malmin kentän ympärillä on jo sähköä, vettä ja viemäröintiä ei tarkoita sitä, että kentällä olisi ”valmis infrastruktuuri”. Edes kentän valmiiksi asfaltoidut kiitotiet eivät kantavuutensa puolesta ole käyttökelpoisia tieliikenteelle.

Verkkoja ei voida noin vain jatkaa kentän reunoilta tuhansien asuntojen tarpeiksi, vaan alueelle pitää rakentaa kokonaan uudet syöttölinjat, runkolinjat, muuntoasemat, pumppaamot ym. Todennäköisesti on tarpeen rakentaa ja muuttaa myös runkoverkkoja kenttäalueelle aiotun kymmenientuhansien asukkaiden asuinalueen massiivisuuden takia.

Malmin vetelän maaperän takia kaikki verkot täytyy perustaa paalutusten päälle. Jokaisen vesi- ja viemärilinjan alla on oltava paaluperustus, koska muuten maaperän jatkuva liikkuminen rikkoo rakenteet. Sama koskee myös Malmin nykyisiä kiitoteitä: niiden kantavuus ei riitä jatkuvalle tuhansien autojen käytölle. Ne on kaikki purettava ja rakennettava uudelleen kunnollisille perustuksille.

Täsmälleen samoilla (tai edullisemmilla) kustannuksilla tarvittava infrastruktuuri voidaan rakentaa muualle.

Takaisin…