Malmin lentoaseman ystävät ry lähetti maanantaina 17.11. nämä faktatiedot ja kysymykset kaikille kansanedustajille.
Arvoisa kansanedustaja,
Hallitus on kehysriihessään maaliskuussa 2014 päättänyt, että valtio luopuisi toiminnoistaan Helsinki-Malmin lentoasemalla ja luovuttaa alueen pikaisesti Helsingin kaupungille ”asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla” (http://bit.ly/kehysneuvottelut2014 s. 8).
Kaikille Malmin lentoaseman toimijoille täytenä yllätyksenä tullut päätös lyö korvalle kaikkia Malmin kentän korvaavista vaihtoehdoista 2000-luvulla tehtyjä asiantuntijaselvityksiä, eikä sen tueksi ole löytynyt mitään uusia valmisteludokumentteja.
Pyydämme teitä siksi perehtymään seuraaviin kysymyksiin viiteaineistoineen ja pohtimaan vastauksia niihin. Otamme mielellämme vastaan perusteltuja vastauksianne. Tervetuloa mukaan keskustelemaan huomenna tiistaina 18.11. klo 13 Eduskuntatalon portaille, jossa luovutamme 66 485 kansalaisen allekirjoittaman addressin kentän säilyttämiseksi ilmailukäytössä.
Kunnioittavasti
Timo Hyvönen, puheenjohtaja
Malmin lentoaseman ystävät ry
———————
1) Helsinki-Vantaan lentoasema ei palvele lentoliikennettä vapaalla aikataululla, vaan sen kiitoteiden käyttöön on pyydettävä lupa tunteja etukäteen (https://www.finavia.fi/fi/node/5420).
Oletteko tietoinen siitä, että Helsinki-Malmin lentoasema on ainoa liikelentoja vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen lentoasema 150 km säteellä?
2) Malmin lentoaseman toiminnasta jo nyt noin 5% on liikelentoja (http://bit.ly/lentokentta-merkitys s. 10). Tämä tarkoittaa vuositasolla noin 2000 laskeutumista, ja liikenteen määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti lähivuosikymmeninä. Kevyen liikelentokaluston toiminnan sovittaminen vilkkaille reittiliikennekentille on vaikeaa mm. kevyen ja raskaan kaluston nopeuserojen vuoksi (http://bit.ly/impacts-of-vljs ss. 1325-1326). Kevyen kaluston liikelennot ovat ilmailualan nopeimmin kasvava segmentti, ja tarjoavat maamme lukuisien pienlentopaikkojen kautta suoran ja nopean ilmatien Helsinki-Malmille paljon lentoasemaverkostoa kattavammin.
Miten Helsinki-Malmin lentoaseman lakkauttaminen käsityksenne mukaan vaikuttaisi lentoliikenteen sujuvuuteen reittiliikenteestä ruuhkautuvalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla tulevaisuudessa?
3) EU:n lentoliikenteen odotetaan kasvavan noin 2-3 -kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2050 mennessä (http://bit.ly/eu-lentoliikenne-2050 s. 20). Euroopan parlamentti on julkilausumassaan P6_TA(2009)0036 (http://bit.ly/eu-ilmailun-tulevaisuus kohdat B, D, E, 9, 10, 13-16, 27, 32) ilmaissut vakavan huolensa yleisilmailua, mm. liikelentoja palvelevan lentokenttäkapasiteetin riittävyydestä ja kannustanut jäsenvaltioita ylläpitämään ja jopa perustamaan lisää yleisilmailua palvelevia lentokenttiä.
Miten käsityksenne mukaan Helsingin seudun liikelentotoiminta ja muu yleisilmailu hoidettaisiin tulevaisuudessa ilman Malmin lentoasemaa?
4) Metropolien välisessä kilpailussa sujuva saavutettavuus on erityisesti liike-elämän näkökulmasta erittäin tärkeä kilpailuvaltti. Pietarin Pulkovon lentoaseman palveluihin on investoitu miljardeja euroja viime vuosina, ja Tukholma pyritään nostamaan Pohjoismaiden johtavaksi lentoliikenteen keskukseksi ”Connect Sweden” -hankkeella, jossa Bromman vanhalla city-kentällä keskellä Tukholmaa on tärkeä osa (http://bit.ly/connect-sweden).
Olisiko Malmin lentoaseman lakkauttaminen ja muuttaminen asuinalueeksi käsityksenne mukaan hyödyksi Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseudun asemalle alueen metropolien välisessä kilpailussa?
5) Helsingin kaupungin omien tietojen mukaan kaupungilla on ilman Malmin lentokenttääkin asuinrakentamisvarantoa 2030-luvulle asti jopa nopeimman kasvun skenaariossa (http://malmiairport.fi/harhaluuloja/#8). Lähivuosina kuntaliitokset tai seutuhallinto tuovat kaavoituksen käytettäviin valtavat lisävarannot laadukasta rakennusmaata.
Onko Malmin lentoaseman sulkeminen ja muuttaminen asuinalueeksi käsityksenne mukaan olennaisen kiireellistä ja tärkeää?
6) Rajavartiolaitoksen vartiolentueen siirto Helsinki-Vantaalle on katsottu epärealistiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön ja Finavian teettämässä Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä vuonna 2007 (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016110428173 s. 5). Siirron todetaan heikentävän Rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksiä merkittävästi. Säännöllisesti lennettävä matka valvonta-alueelle Helsingin edustalle pitenee yhteen suuntaan useita minuutteja, mikä saattaa olla ratkaiseva viive esim. pelastustehtävissä. Malmin moderni ja toimiva tukikohta joudutaan hylkäämään ja rakentamaan uusi Helsinki-Vantaalle.
Oletteko sitä mieltä, että Malmin kentän lakkauttaminen olisi viranomaistoimintojen näkökulmasta taloudellisesti ja toiminnallisesti edullista?
7) Malmin kentän korvaavista vaihtoehdoista tehdyissä asiantuntijaselvityksissä lentokoulut ovat toistuvasti todenneet lausunnoissaan, ettei niiden toiminnalle ole liiketaloudellisia toimintaedellytyksiä muilla lentoasemilla mm. asiakaspohjan ja pätevien opettajien puutteen vuoksi (http://bit.ly/lausuntoyhteenveto, ss. 18-20). Lähes kaikki ammattilentäjiksi kouluttautuvat saavat perusopetusta Malmin lentoasemalla. Malmin kentän toiminnan lakkauttaminen johtaa suurella todennäköisyydellä tilanteeseen, jossa Malmin yksityiset kaupalliset lentokoulut joutuvat lopettamaan toimintansa ja valtion omistama Patria Pilot Training Oy päätyy nykyisen liiketaloudellisen toimintaperiaatteensa sijaan tuettavaksi julkisin varoin (vrt. Suomen ilmailuopisto Oy Porissa, suora Opetusministeriön tuki noin 7 miljoonaa euroa vuosittain: http://bit.ly/opm-rahoitus-2013, kohta ”muut järjestäjät”).
Pidättekö Malmin lentoaseman lakkauttamishanketta kannattavana ammattilentäjäkoulutuksen näkökulmasta?
8) Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän tuoreen selvityksen mukaan harrasteilmailulle jää kohtuulliset toimintaedellytykset Nummelan ja Hyvinkään pienlentopaikoilla vain siinä tapauksessa, että riittävän suuri osa harrastajista lopettaa harrastuksensa (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78115/Julkaisuja_16-2011.pdf s. 2). Mainitut lentopaikat on katsottu soveltumattomiksi Malmin kentän korvaajiksi jo Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä ”Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot” (2011, http://bit.ly/yleisilmailukentan_sijaintivaihtoehdot liite 3, rivit 47-48).
Ovatko Nummela ja Hyvinkää mielestänne kelvollinen Malmin korvaava vaihtoehto Helsingin seudun harrasteilmailulle?
9) Helsinki-Malmin lentoasema aluekokonaisuutena on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (http://bit.ly/rky-malmi). Kyseinen Museoviraston laatima luettelo mainitaan valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa maankäyttöä ohjaavaksi inventoinniksi. Malmin kenttä on myös kahdesti valittu maailman sadan uhanalaisimman kulttuuriaarteen listalle, jota ylläpitää kansainvälinen World Monuments Fund (http://bit.ly/wmf-malmi). Suomi on allekirjoittanut YK:n julkilausuman kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista vastaan (http://bit.ly/un-declaration).
Miten Malmin lentoaseman muuttaminen asuinalueeksi vaikuttaisi teidän käsityksenne mukaan Suomen maineeseen kulttuurimaana maailmalla?
10) Malmin lentoaseman lakkauttamisesta päätettiin Kataisen hallituksen kehysriihessä maaliskuussa 2014 puhtaasti asuntopoliittisin perusteluin, jotka nekin ovat erittäin epämääräisiä (ks. kohta 5). Päätös tuli täytenä yllätyksenä kaikille Malmin lentoaseman toimijoille ja tihkuneiden tietojen mukaan jopa liikenne- ja viestintäministeriön korkeille virkamiehille. Minkäänlaisia aiemmat asiantuntijaselvitykset kumoavia valmisteludokumentteja ei ole löytynyt useista ministeriöille ja Helsingin kaupungille toimitetuista asiakirjapyynnöistä huolimatta. Pyyntö Rajavartiolaitoksen toiminnan siirtämisestä Malmilta Helsinki-Vantaalle on liikenne- ja viestintäministeriöstä saadun tiedon mukaan tullut Helsingin kaupungilta, mutta ketään aloitteesta vastuullista henkilöä ei ole löytynyt toistuvista tiedusteluista huolimatta. Stubbin hallitus on jatkanut lakkautushankkeen viemistä kiireellä eteenpäin reagoimatta mitenkään ministereille toimitettuun faktatietoon.
Pidättekö Helsingin kaupungin ja hallituksen menettelyä kehysriihessä ja sen jälkeen hyväksyttävänä julkisuusperiaatteen, hyvän hallintotavan, yleisen oikeustajun ja demokratian näkökulmasta?