Malmin lentoaseman ystävät ry
Tiedote 24.3.2014
Malmin lentoasema on ilmailualalle merkittävä liiketoiminnan keskus. Yksittäisenä esimerkkinä jo kentältä valmistuvat 30 liikennelentäjää maksavat 130 000 euron koulutuksestaan arvonlisäveroa valtiolle lähes miljoona euroa vuodessa. Veropotin kasvattavat moninkertaiseksi Malmilla vuosittain koulutettavat runsaat sata yksityislentäjää ja yli 50 harrasteilmailijaa. Kentän yrityksissä työllistyy satoja ihmisiä ja liikevaihto lasketaan kymmenissä miljoonissa euroissa. Lentäjäkoulutuksen valtakunnallisena keskuksena Malmi on lentosuoritteiltaan Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Pelkästään lentopolttoaineita Malmilla tankataan vuosittain yli 1.4 miljoonaa litraa, mistä valtiolle kertyy pelkästään arvonlisäveroa noin puoli miljoonaa euroa.
Kenttää pidetään tappiollisena. Finavia ei kuitenkaan julkista yksittäisen kentän talouslukuja. Finavian puhdas voitto oli 15,1 miljoonaa euroa vuonna 2013. Erikoisena ja ainutlaatuisena järjestelynä Helsinki-Malmin tulosyksikkö joutuu maksamaan lentäjäkoulutukselle tärkeistä lennonjohtopalveluista Finavian muille tulosyksiköille vuosittain summan, joka kattaa merkittävän osan Malmin esitetyistä tappioluvuista. Nämä Finavian sisäiset rahansiirrot vääristävät kuvaa Malmin kentän taloudellisesta tilanteesta.
Liikenneministeri Merja Kyllönen on esittänyt julkisuudessa Helsinki-Malmin lentoaseman sulkemista. Liikenneministeri Kyllösen merkittävimpänä perusteluna on Helsingin kaupungin tonttimaan tarve. Malmin kentän tarpeettomuutta ministeri Kyllönen perustelee väittämällä, että kenttää käyttäisi vain 70 harrastajaa. Ministerin kolmas argumentti on kentän tappiollisuus.
Harrastelentäjiä on Malmilla todellisuudessa noin 700, ja ilmailutoimintaa tukevissa yhdistyksissä ja kerhoissa lisäksi useita tuhansia jäseniä. Harrasteilmailu ei kuitenkaan ole Malmin kentän tärkein käyttötarkoitus.
Ministeri Kyllönen väittää, ettei Malmin lentokentän sulkemiselle ole esteitä. Kun Helsingin Sanomissa 23.11.2013 viimeksi väitettiin Finavian haluavan luopua Malmin lentoasemasta, Finavia oikaisi väitteen tiedotteessaan jo samana päivänä: ”Finavia pitää tärkeänä, että nykyisille käyttäjille löytyy tarpeisiin soveltuva vaihtoehto, ennen kuin kentän sulkemisesta voidaan tehdä päätöksiä.”
Perusvaatimus elinkelpoisesta korvaavasta vaihtoehdosta on kirjattu valtion ja kuntien yhteistoiminta-asiakirjaan jo vuonna 2000 edellytyksenä Malmin kentästä luopumiselle. Suomen ilmailuinfrastruktuuria hallinnoivan asiantuntijaorganisaation vaatimus kunnollisesta korvaavasta lentopaikasta on esitetty suomalaisen ilmailun tulevaisuuden turvaamiseksi. Asiantuntijatyöryhmien ponnistelut elinkelpoisen korvaavan sijaintivaihtoehdon löytämiseksi eivät kuitenkaan ole tuottaneet tulosta, eikä korvaavan lentopaikan maksajaa ole liioin löytynyt.
Lisäksi Malmin lentoasema on aluekokonaisuutena kiitoteineen luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kysymyksessä on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009.
Kaupallisen lentoliikenteen kasvuennusteet ovat erittäin merkittäviä, ja uusi kevyt liikelentokalusto valtaa markkinoita vauhdilla. Talouden taantumasta huolimatta uuden sukupolven pienten ja Malmin nykyistä kalustoa hiljaisempien liikelentokoneiden lentotuntimäärät ovat kasvaneet Euroopassa peräti 725% vuosina 2008-2012.
Malmin kentän ansiosta pääkaupunkiin on suora lentoyhteys maakuntien pieniltä lentopaikoilta, mm. Kuhmosta, Iisalmesta ja Suomussalmelta. Nämä ministeri Kyllösen kotiseutujen lentopaikat ovat vain yksi esimerkki harvaan asuttujen alueiden suorista ilmateistä Helsinkiin. Niiden lisäksi Malmi tarjoaa kevyen lentoliikenteen väylän Helsinkiin kymmeniltä pienemmiltä lentopaikoilta Skandinaviassa, Baltiassa ja Venäjällä. Raskaan reittikaluston Helsinki-Vantaa ei palvele tällaista pienkoneliikennettä, eikä sillä ole siihen tulevaisuudessa reittiliikenteen kasvaessa nykyisiäkään edellytyksiä.
Maailman muissa metropoleissa pienten kaupunkikenttien arvo onkin ymmärretty jo vuosia sitten: ne ovat tulevaisuudessa merkittävä kilpailuvaltti. Suomelle ja pääkaupunkiseudulle saavutettavuudella ilmateitse on erityisen suuri merkitys: muusta EU:sta katsoen Suomi sijaitsee meren takana.
Reittilentoliikenteen kasvuennusteet, modernien lentosuunnistusmenetelmien kehitys ja kevyen liikelentokaluston uusi sukupolvi asettavat Malmin kentän hävittämiskiireen outoon valoon. Valtakunnallista liikenneinfrastruktuuria ja ilmailualan tulevaisuutta ei tule hoitaa yksittäisen kaupungin kaavoituspolitiikan ehdoilla.
Helsinki 24.3.2014
Malmin lentoaseman ystävät ry
Timo Hyvönen, puheenjohtaja
puheenjohtaja@malmiairport.fi
050-3748371
Raine Haikarainen
varapuheenjohtaja@malmiairport.fi
040-5539464
Tiedote PDF-muodossa:
Malmin lentoasema on valtakunnallinen asia_tiedote20140324-3
Lentokapteeni Lauri Karjalaisen esitys aiheesta:
Malmin lentotoiminnan operaatiomäärä 1937-2013
Palkeista näkyy hyvin Seutulan avaaminen, öljykriisi, 90- ja 2000 -lukujen lamat, sekä nykyinen eurokriisi. Ei lentäminen Malmilla mihinkään ole loppumassa, taloussuhdanteet vain heiluttavat. Malmin laskeutumisten osuus kaikista Finavian kentille laskeutumisista on vuosien 1988 – 2012 aikana vaihdellut 12,3% – 20,5% välillä. Vuonna 2012 osuus oli n. 15,6 %.
Mukaan on laskettu kaikki laskeutumiset (liikenne, sotilas, yleisilmailu ja muut)
Malmin laskeutumiset 1937-2012