Tommy Pohjola
suom. Seppo Sipilä
Tänne pitäisi rakentaa asuntoja 70 000:lle
Kerrostaloja ja metroasemia. Mutta kymmenen vuotta alueliitoksen jälkeen Östersundomissa on yhä pelkkää peltoa ja metsää.
Kysymys siitä, mitä Östersundomissa tapahtuu, on ajankohtainen Helsingin kaupunginvaltuuston käännettyä äskettäin peukalonsa alas Malmin lentokentän asiassa. Lentokentästä aiotaan tehdä asuinalue, jossa on tilaa 25 000 uudelle asukkaalle. Kiirekin on.
Ensi vuonna on kulunut 10 vuotta siitä, kun Östersundom liitettiin Helsinkiin.
Silloin väite kuului, että alue tarvitaan, koska Helsinki kasvaa niin että natisee liitoksistaan, ja että asialla on kiire. Suuria peltoja ja metsiä muutettaisiin kerrostaloalueiksi, huviloiksi ja townhouse-asutukseksi. Uuden kaupunginosan asukkaiden oli määrä ajaa keskustaan metrolla.
Sipoo sai kahdeksan miljoonaa euroa Östersundomista. Vaatimus oli 200 miljoonaa. Summa ei yltänyt tilinpäätöksessä edes tehtyjen investointien poistoarvoon.
Aamulla 4. huhtikuuta 2016 nousemme bussiin 93K Itäkeskuksessa ja ajamme neljän muun matkustajan kanssa kymmenen minuuttia Uutta Porvoontietä. Nousemme sinisestä bussista pysäkillä 5009 Kappelintiellä. Olemme Helsingin laitamilla. Molemmin puolin tietä näkyy peltoa ja metsää niin kauas kuin silmä kantaa. Pääskysiä siellä, nälkäinen jänis tuolla. Tämä on maaseutua, 16 kilometriä Kauppatorilta.
Mitä tapahtui?
Alueliitos, tai ”pakkoliitos”, jollaisena se Sipoossa tunnetaan, käsiteltiin maan hallituksessa kesäkuussa 2007. Helsinki oli edellisenä vuonna esittänyt asiasta ehdotuksen – tai vaatimuksen. Nyt se vallattaisiin, koska Sipoo ei rakenna mitään, ajattelivat poliitikot.
Keskusta ja RKP äänestivät hallituksessa vastaan, mutta hävisivät luvuin 8-4. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) oli vaikea selittää, miten ja miksi, samoin Kokoomuksen puheenjohtajan ja tulevan pääministerin Jyrki Kataisen. Kataisen mukaan ”Helsingillä on paremmat edellytykset hallinnoida suunniteltua nopeaa rakentamista.”
Uutinen kiiri Helsingin kaupunginhallitukseen, joka oli matkoilla Bilbaossa. HBL:n pikku-uutisen mukaan kaupunginhallitus keskeytti meneillään olleen kokouksensa kilistääkseen samppanjalla.
Johtavien helsinkiläispoliitikkojen mukaan Östersundomin alueliitos pelastaisi Malmin lentokentän. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok), Osku Pajamäki (SDP), Pekka Saarnio (vas) ja jopa Vihreän liiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Otto Lehtipuu olivat sitä mieltä, että lentotoiminta Malmilla voisi jatkua ainakin muutamia vuosikymmeniä.
– Kaupunkisuunnitteluviraston olisi viisasta ottaa aikalisä Malmin suhteen, sanoi Vapaavuori Helsingin Sanomille kesällä 2006.
Liitos oli tosiasia tammikuussa 2008, jolloin korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki valitukset.
Vain minuutteja KHO:n päätöksen julkitulon jälkeen Helsinki avasi oman Sipoo-saittinsa. Uuden kaupunginosan suunnittelu alkoi heti. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan Östersundom olisi osa Helsingin kaupunkirakennetta 10–15 vuoden sisällä.
– Nyt voimme ratkaista asuntopulmat, hän sanoi HBL:lle 12.1.2008.
Metro viipyy
Östersundomista puhuttiin viikko sitten kaupunginvaltuuston kokouksessa Helsingissä Malmin lentokenttää koskevan keskustelun yhteydessä. Valtuutetut vastasivat kuntalaisaloitteeseen lentokentän säilyttämiseksi ja kehittämiseksi: ”Ei anna aihetta toimenpiteisiin.” Aloitteen allekirjoitti 13 200 kaupunkilaista. Kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaaran (vihr) mukaan ”Östersundomin suunnittelussa on ollut vähän ongelmia”.
Sipoolainen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Christel Liljeström (RKP) näki ongelmat jo vuosikymmen sitten. Nyt hän seisoo Östersundomissa ja katselee yli peltojen, joille aiotaan rakentaa kerrostaloja ja metroasema.
– Tuskinpa minun elinaikanani, hän sanoo.
Helsingissä suunnittelutyöhön on osallistunut useita viranomaistahoja, mm. liikennelaitos HKL. Metrorataa oli määrä jatkaa Östersundomiin. Kuuden kilometrin pituinen osuus Sipoossa ja 3-4 asemaa oli määrä ottaa käyttöön vuonna 2015, ja hinnan piti olla 700 miljoonaa euroa.
– Ensiksi tarvitsemme metron rakentamispäätöksen. Sitten voimme alkaa rakentaa asuntoja. Se tapahtunee 2020-luvun puolivälissä, sanoo projektipäällikkö Ilkka Laine Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Metroradan jatkamista itään eivät kuitenkaan ole pysäyttäneet ensisijaisesti automaattimetron tekniset ongelmat, länsimetron paisuvat kustannukset tai poliittisten päätösten puuttuminen. Tänään rakentamisen esteissä on kysymys luonnosta.
Kiire lopahti
– Jo alueen vielä ollessa rajojensa sisällä Sipoo huomautti, että sen käytön ja suunnittelun lähtökohtana täytyy olla luontoarvot, ja että asuntorakentamisen mittasuhteet on asetettava oikealle tasolle, sanoo Christel Liljeström ja jatkaa:
– Kymmenen vuotta sitten väitettiin, että Östersundom tarvitaan, koska Malmin suunnittelu ei edisty. Nyt asia on päinvastoin.
Keskustelua ei leimaa vain EU-direktiivin suojelema Natura-alue.
– Sipoonkorven kansallispuisto asettaa aluesuunnittelulle omat vaatimuksensa, sanoo Christel Liljeström.
Lintuja ja muita eläimiä. Metsää ja vesistöjä. Sellaiset asiat pysäyttävät mahtimiehet.
Liljeström ei voi käsittää, kuinka Helsinki ei olisi tiennyt Östersundomin tilannetta.
– Ajan myötä syntyy ratkaisu siihen, miten Natura-alue suojellaan käytännössä ja kuinka se tulee huomioida rakentamisessa. Toiveeni on, että löydämme sellaisen toimintamallin, jossa Natura-alue suojellaan mahdollistaen kunnianhimoiset rakentamissuunnitelmamme, joiden lähtökohtana ovat luonnon- ja merenläheiset kaupunginosat, sanoi Jussi Pajunen HBL:lle huhtikuussa 2015.
Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee yleiskaavaa syksyllä, ja siksi ratkaisu Natura-ongelmaan pitäisi löytää mieluiten tänä vuonna.
– Östersundomissa on rakennusmaata 50 vuodeksi, sanoo projektipäällikkö Ilkka Laine.
Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan Östersundomin suunnitelmat voidaan hyväksyä vuonna 2018. Jos niistä valitetaan, vuosi on kenties 2021.
Silloin on kulunut 15 vuotta siitä, kun Helsinki ehdotti alueliitosta. Kiireinen päätös.
FAKTAA
- Vuonna 2006 Helsingin kaupunki teki ehdotuksen Östersundomin liittämisestä Helsinkiin. Liitos oli totta vajaat kaksi vuotta myöhemmin.
- Yksi syy itään kasvamisen tarpeelle oli se, että poliitikot eivät pitäneet Malmin lentokenttäaluetta realistisena vaihtoehtona.
- Sen jälkeen on pidetty vaalit, eikä uusi valtuusto pidä Östersundomia vaihtoehtona eikä ainakaan nopeana ratkaisuna asuntopulaan. Muun muassa sen vuoksi Malmi on jälleen ajankohtainen.
Tommy Pohjola
Här skulle byggas bostäder för 70 000
Flervåningshus och metrostationer. Men 10 år efter anslutningen är det fortfarande bara åker och skog i Östersundom.
Frågan vad är det som pågår i Östersundom är aktuell efter att stadsfullmäktige i Helsingfors nyligen satte tummen ned för flygplatsen i Malm. Flygfältet ska bli ett bostadskvarter med plats för 25 000 nya invånare. Bråttom är det också.
Nästa år är det 10 år sedan Östersundom anslöts till Helsingfors.
Då hette det att området behövs för att Helsingfors växer så det knakar i fogarna, och att det är bråttom. Stora åkrar och skog skulle förvandlas till områden med flervåningshus, villor och townhouseboende. Invånarna i den nya stadsdelen skulle åka metro till centrum.
Sibbo fick åtta miljoner euro för Östersundom. Kravet var 200 miljoner. Summan räckte inte ens till avskrivningsvärdet i bokslutet för investeringarna som gjorts.
På morgonen den 4 april 2016 tar vi 93K från Östra centrum och kör med fyra andra passagerare i tio minuter längs Nya Borgåvägen. Vi kliver av den blåa bussen på hållplats nummer 5009 vid Kapellvägen. Vi är i utkanten av Helsingfors. På båda sidor av vägen är det åker och skog så långt ögat kan se. Svalor här, en hungrig hare där. Detta är landsbygd, 16 kilometer från Salutorget.
Vad hände?
Anslutningen, eller ”tvångsannekteringen” som det heter i Sibbo, var en fråga för landets regering i juni 2007. Helsingfors hade året innan lagt fram förslaget – eller kravet. Här skulle det erövras för Sibbo bygger ingenting, tänkte politikerna.
Centern och SFP röstade emot i regeringen men förlorade med siffrorna 8–4. Statsminister Matti Vanhanen (C) hade svårt att förklara hur och varför, liksom Samlingspartiets ordförande och blivande statsminister Jyrki Katainen. Enligt Katainen ”har Helsingfors bättre förutsättningar att administrera den snabba utbyggnaden som planeras”.
Nyheten nådde Helsingfors stadsstyrelse som befann sig i Bilbao på resa. Stadsstyrelsen avbröt sitt pågående möte för att skåla i champagne, enligt en notis i HBL.
Enligt ledande Helsingforspolitiker skulle anslutningen av Östersundom rädda flygplatsen i Malm. Stadsstyrelsens ordförande Jan Vapaavuori (Saml), Osku Pajamäki (SDP), Pekka Saarnio (VF) och även den Gröna fullmäktigegruppens ordförande Otto Lehtipuu ansåg att flyget får fortsätta i minst några årtionden till.
– Det skulle vara klokt att stadsplaneringskontoret tar en time out gällande Malm, sade Vapaavuori till Helsingin Sanomat sommaren 2006.
Anslutningen var ett faktum i januari 2008 när Högsta förvaltningsdomstolen förkastade alla besvär.
Bara minuterna efter att HFD:s beslut var offentligt öppnade Helsingfors stad en egen Sibbosajt. Planeringen av den nya stadsdelen började genast. Enligt stadsdirektör Jussi Pajunen skulle Östersundom vara en del av Helsingfors stadsstruktur inom 10–15 år.
– Nu kan vi lösa bostadsproblemen, sade han i HBL 12.1.2008.
Metron dröjer
Östersundom diskuterades för en vecka sedan på stadsfullmäktiges möte i Helsingfors i samband med debatten om Malms flygplats. Fullmäktige svarade på ett invånarinitiativ för att bevara och utveckla flygplatsen: Föranleder inga åtgärder. Initiativet har undertecknats av 13 200 stadsbor. Enligt stadsplaneringsnämndens vice ordförande Osmo Soininvaara (Gröna) ”har det varit lite problem med planeringen” i Östersundom.
Sibbobon och kommunfullmäktiges ordförande Christel Liljeström (SFP) såg problemen redan för tio år sedan. Nu står hon i Östersundom och blickar ut över åkern där det ska byggas flervåningshus och en metrostation.
– Knappast under min livstid, säger hon.
I Helsingfors har fler olika ämbetsverk varit inblandade i planeringen, bland andra trafikverket HST. Metrobanan skulle förlängas till Östersundom. Det sex kilometer långa Sibboavsnittet med 3-4 stationer skulle tas i bruk 2015 och kosta 700 miljoner euro.
– Först måste vi ha ett byggbeslut om metron. Sedan kan vi börja bygga bostäder. Det torde ske i mitten av 2020-talet, säger projektchef Ilkka Laine vid stadsplaneringskontoret i Helsingfors.
Men det är inte främst de tekniska problemen med automatmetron, västmetrons skenande kostnader eller avsaknaden av politiska beslut som stoppat utbyggnaden av metrobanan österut. I dag handlar bygghindren om naturen.
Brådskan försvann
– Sibbo påpekade redan under den tid som området var inom kommunens gränser att områdets användning och planering måste utgå från naturvärden och att dimensioneringen av bostadsbyggandet måste läggas på rätt nivå, säger Christel Liljeström och fortsätter:
– För tio år sedan hette det att Östersundom behövs för att planeringen av Malm inte framskrider. Nu är det tvärtom.
Det är inte enbart Naturaområdet som är skyddat via EU-direktiv som präglar diskussionen.
– Nationalparken Sibbo Storskog sätter sina krav på områdesplaneringen, säger Christel Liljeström.
Fåglar och andra djur. Skog och vatten. Det är sådant som stoppar mäktiga män.
Liljeström kan inte begripa att Helsingfors inte skulle ha känt till förhållandena i Östersundom.
– Med tiden föds en lösning hur Naturaområdet ska skyddas i praktiken samt hur man ska beakta det i byggandet. Min förhoppning är att vi hittar en sådan verksamhetsmodell där Naturaområdet skyddas och möjliggör våra ambitiösa byggnadsplaner som utgår från naturnära och havsnära stadsdelar, sade Jussi Pajunen till HBL i april 2015.
Helsingforsfullmäktige diskuterar generalplanen på hösten och därför ska lösningen på Naturaproblemet helst hittas i år.
– I Östersundom finns byggmark så det räcker för 50 år, säger projektchef Ilkka Laine.
Enligt stadsplaneringskontoret kan planen för Östersundom godkännas 2018. Om det lämnas in besvär är året kanske 2021.
Det är 15 år efter att Helsingfors föreslog en anslutning. En brådskande anslutning.
FAKTA
- Det var år 2006 som Helsingfors stad lade fram förslaget att ansluta Östersundom till Helsingfors. Anslutningen var ett faktum knappt två år senare.
- En orsak till behovet att växa österut var att politikerna inte såg flygfältsområdet i Malm som ett realistiskt alternativ.
- Sedan dess har det varit val och nya fullmäktige ser inte Östersundom som ett alternativ, i alla fall inte som en snabb lösning på bostadsbristen. Bland annat därför är Malm aktuellt igen.