Pilvet kertyvät Malmin ylle
Tommy Pohjola
suom. Seppo Sipilä
Perjantaista alkaen suuren hangaarin on oltava tyhjillään.
– En tiedä mitä on tekeillä, paitsi että kaupunki on hylännyt kaksi vuokratarjoustamme, sanoo Gun Gustavsson BF-Lento Oy:stä, joka on toiminut Malmilla pian 50 vuotta.
Toukokuun alussa tavoitteena oli saada ilmailu ulos ja autot ja kirpparit sisään. Helsingin kaupungin mukaan kaikki oli mennyt oikein, vaikka ”tiedonkulussa oli ollut pieniä puutteita”. Sen jälkeen on ollut lentokoneiden huoltoon ja säilytykseen käytettyyn halliin suunniteltujen rientojen tiimoilta hiljaista.
– Sehän on selvä. Emme voi hallita hangaaria emmekä vuokrata sitä esim. konserttijärjestäjille niin kauan kuin siellä on lentokoneita, sanoo Helsingin kaupungin Tukkutorin Merja Sorakari.
Sama koskee kiitoteitä, asematasoja ja viheralueita. Sorakarin mukaan niitä on vaikea vuokrata niin kauan kuin kentällä on lentotoimintaa.
Hän kertoo Tukkutorin neuvottelevan erilaisten tapahtumajärjestäjien kanssa. Hän ei voi kertoa, keitä nämä ovat ja mistä on kysymys.
Gun Gustavsson on valittanut päätöksestä, ja nyt BF-Lennon ehdotus koko hangaarin vuokraamisesta käsitellään vielä kerran. Hän ei kuitenkaan tiedä, milloin se tehdään. Eikä hän tiedä, mitä tapahtuu perjantaina hangaarin vuokrasopimuksen umpeuduttua. Tulevatko kaupungin traktorit hinaamaan lentokoneet ulos suuresta hallista?
– Tuskin. Tiedän vain sen, että sopimus umpeutuu, sanoo Sirpa Kallio. Hän on lentokenttäalueen kehittämisestä vastaava virkamies.
BF-Lennolla on kymmenkunta lentokonetta, joita käytetään mm. lentäjäkoulutukseen ja ilmavalokuvaukseen. Yhtiö on kieltäytynyt ehdotuksesta vuokrata tontti lentokentältä.
– Ajatus oli, että pystyttäisimme pressuhallin ja veisimme koneet sinne. Se ei toimi. Lentokoneet homehtuvat kosteassa ja kylmässä, sanoo Gun Gustavsson.
Kaupunki on sanonut ei myös huolintayhtiö Stella Groupille, joka haluaisi lentää Nordstream-kaasuprojektin helikopteriliikennettä Malmilta.
– Tarvitsisimme noin 300 neliömetriä ja konttorin. Se ei tule kysymykseen suuressa vanhassa hangaarissa, ja on aivan liian kallista toisessa, uudemmassa hallissa. Kaupungilla on toinen strategia, ja se sanoo ei. Sen kanssa tässä täytyy elää, sanoo toimitusjohtaja Heikki Lemba.
Toivoa on?
Malmin lentoaseman ystävät ovat laajan kansalaismielipiteen tukemina jatkaneet taistelua lentotoiminnan säilyttämiseksi. Kaupungintalossa ja sen ulkopuolella olevien HBL:n lähteiden mukaan tämä on saanut mm. vihreän apulaispormestari Anni Sinnemäen sapen kiehumaan. Tulilinjalle joutuneet virkamiehet puolustautuvat sillä, että kysymyksessä on poliittinen ohjaus korkeimmalta tasolta. Kaupunki haluaa rakentaa lentokentälle asuntoja jopa 25 000 ihmiselle. Kaupungin teettämien teknisten selvitysten mukaan suomaalle rakentaminen ei ole halpaa, mutta mahdollista kuitenkin.
Miksi ilmailutoiminnan säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeää, Björn Månsson (SFP)?
– Malmi on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentokentistä. Sitten on myös elinkeinopoliittinen näkökulma. Aikatauluttomilla liikelennoilla on paljon paremmat toimintaedellytykset Malmilla kuin Helsinki-Vantaalla. Lisäksi kysymys on työpaikka-alueesta.
Månssonin mukaan toivoa on. Helsingin hallinto-oikeudessa saattaa mennä läpi valitus uudesta yleiskaavasta, jossa maan toiseksi vilkkain lentokenttä on muutettu asuinalueeksi. Eduskunta saattaa syksyllä hyväksyä ”Lex Malmin”, kansalaisaloitteen lentokentän säilyttämiseksi, ja aina voi toivoa myös Unescon varaan nyt kun kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra on jo huomioinut Malmin.
Molnen hopar sig på Malm
Tommy Pohjola
Från och med fredag ska den stora hangaren på flygplatsen i Malm vara tom.
– Jag vet inte vad som är i görningen, annat än att staden sagt nej till två av våra hyreserbjudanden, säger Gun Gustavsson på BF-Lento som haft verksamhet på Malm i snart 50 år.
I början av maj hette det att flyget ska ut och bilarna och basarerna in. Enligt Helsingfors stad hade allt gått rätt till även om det varit ”lite fnurror i kommunikationen”. Sedan dess har det varit tyst om de planerade jippona i hallen där flygplan repareras och förvaras.
– Det är väl klart. Vi kan inte granska hallen och hyra ut den till exempel till konsertarrangörer så länge det är flygplan i den, säger Merja Sorakari på Partitorget vid Helsingfors stad.
Samma gäller landningsbanorna, plattorna och grönområdet. De är svåra att hyra ut så länge där finns flygverksamhet, enligt Sorakari.
Hon berättar att Partitorget förhandlar med olika evenemangsarrangörer. Hon kan inte avslöja vilka och vad det gäller.
Gun Gustavsson har överklagat och nu ska BF-Lentos förslag att hyra hela hangaren i alla fall formellt behandlas en gång till. Men hon vet inte när det sker. Och inte vet hon heller vad som händer på fredag, dagen efter att hyreskontraktet för hangaren löpt ut. Kommer stadens traktorer och drar ut flygplanen från den stora hallen?
– Knappast. Jag vet bara att kontrakten löper ut, säger Sirpa Kallio. Hon är den tjänsteman som ansvarar för flygplatsområdets utveckling.
BF-Lento har ett tiotal flygplan som bland annat används för pilotutbildning, flygfotografering. Företaget har tackat nej till förslaget att hyra en tomt på flygfältet.
– Tanken var att vi skulle slå upp en presenning och ställa flygplanen där. Det funkar inte. Maskinerna möglar i fukten och kylan, säger Gun Gustavsson.
Staden säger också nej till speditionsföretaget Stella Group som vill flyga helikoptrar från Malm till Nordstream-gasprojektet.
– Vi skulle behöva drygt 300 kvadratmeter och ett kontor. Det är uteslutet i den stora gamla hangaren och alltför dyrt i den andra nyare hallen. Staden har en annan strategi och säger nej. Det får vi leva med, säger vd Heikki Lemba.
Hopp finns?
Styrkta av en bred folkopinion har Malms flygplats vänner fortsatt kampen för bevarandet av flyget. Enligt HBL:s källor i och utanför stadshuset har detta retat gallfeber bland annat på den gröna borgmästaren Anni Sinnemäki. Tjänstemännen som hamnat i skottlinjen försvarar sig med att det handlar om politisk styrning på högsta nivå. Staden vill bygga bostäder för upp till 25 000 människor på flygplatsen. Billigt är det inte att bygga i sumpmarken, framgår det av tekniska utredningar som staden låtit göra, men nog möjligt.
Varför är det viktigt att låta flyget vara kvar och utvecklas, Björn Månsson (SFP)?
– Malm är en av de äldsta fungerande flygplatserna i världen. Så har vi den näringspolitiska aspekten. Affärsflyget som inte är bundet av tidtabeller har mycket bättre verksamhetsförutsättningar på Malm än på Helsingfors-Vanda. Dessutom talar vi om ett arbetsplatsområde.
Enligt Månsson finns hopp. Besvären mot nya generalplanen där landets näst livligaste flygplats förvandlats till bostadsområde kan gå igenom i Helsingfors förvaltningsdomstol, riksdagen kan i höst godkänna ”Lex Malm”, medborgarinitiativet för att bevara flygplatsen och så kan man alltid hoppas på Unesco nu när kulturarvsorganisationen Europa Nostra redan uppmärksammat Malm.