Helsingin kaupunki on aloittamassa raskaita kaivu- ja massanvaihtotöitä Malmin lentokenttäalueella, vaikka asiaan liittyvät päätökset eivät ole lainvoimaisia. Tilanne muistuttaa Chicago Meigs -lentokentän tuhoa vuonna 2003, kun kaupungin pormestari kaivatutti kentän auki laittomasti estääkseen toiminnan. Helsingin kaupunki on jo aidannut kenttäaluetta kaivutöitä varten, vaikka sen status on edelleen lentokenttä.
Rakennuslupaan ja aloittamisoikeuteen liittyvä asia on edelleen vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Malmin lentokentän alueelle väliaikaisella rakennusluvalla suunniteltu raskaan liikenteen ajoharjoittelualue uhkaa lentokentän arvokasta niittyluontoa ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY).
Malmin lentoaseman ystävät ry on tänään vaatinut ELY-keskusta määräämään alueelle kiireellisesti toimenpidekiellon puuttuvien luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä edistävien selvitysten perusteella sekä aluekokonaisuuden kansainvälisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvistä syistä.
Rakennustyömaan töihin sisältyy niittyluonnon hävittäminen alueelta, jonka kasvillisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyviä arvoja kaupunki ei ole selvittänyt. Toimenpiteiden kohteena olevalta alueelta on havaittu mm. erittäin uhanalainen (EN) viheryökkönen (calamia tridens) ja laaja kirjo muita perhosia, joista osa on uhanalaisia (VU) tai silmälläpidettäviä (NT). Se on myös osa äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan (gallinago media) merkittävintä muutonaikaista levähdyspaikkaa Suomessa, ja sijaitsee todettujen liito-oravan (pteromys volans) ydinalueiden vieressä. Erityisen outoa toimintaa on rakennettavan alueen niittyjen hävittäminen kiireellä, kun koko alueen luontoa koskevan lakialoitteen käsittely on kesken eduskunnassa.
Toimenpiteiden kohteena oleva alue on myös valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön keskeisimmässä osassa historiallisten rakennusten vieressä, ja sille aiotut rakennustoimenpiteet muuttavat RKY-aluekokonaisuuden maisemaa merkittävästi.
Alueelle on ehdotettu asemakaavoja, joiden käsittelyssä luontoarvot on jätetty samoin selvittämättä. Asemakaavat eivät ole saaneet lainvoimaa, sillä niistä jo lautakuntakäsittelyssä esitetty eriäviä mielipiteitä ja niistä on valitettu hallinto-oikeuteen.
Korkeimman hallinto-oikeuden 10.5.2021 tekemällä päätöksellä (KHO:2021:60) on erityinen merkitys tähänkin rakennuslupaan., erityisesti kohdassa ”Kaavaratkaisun perusteena olevienselvitysten ja vaikutusten arviointien riittävyyttä koskeva oikeudellinen arviointi”. Päätöksensä yhteenvedossa KHO on asettanut yleisesti korkeat vaatimukset kaavan toteuttamisesta aiheutuvan luontoarvoja vaarantavan epävarmuuden poistamiselle (ns. varovaisuusperiaate).
KHO:n päätöksen mukaan mahdollisten haitallisten vaikutusten toteutumatta jäämisen pitää ”kaikilta osin perustua sellaisiin unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettuihin täydellisiin, täsmällisiin ja lopullisiin päätelmiin, joilla voidaan hälventää kaikenlainen tieteellinen epäilys asianomaisella suunnittelualueella suunniteltujen töiden vaikutuksista”.
Yhdistys vaatii, että toimenpiteet tulee keskeyttää välittömästi, kunnes mainitut asiat on selvitetty.