Lex Malmi -lausuman edellytykset eivät täyty vieläkään

Timo HyvönenUutisarkisto

Lex Malmi -aloitteentekijät ovat tutustuneet hallituksen vuosikertomukseen. Hallitus on esittänyt, ettei vuonna 2018 asetettu Lex Malmi -lausuma aiheuta enää aiheita toimenpiteisiin. Aloitteentekijät eivät hyväksy toimenpiteitä lausuman vaateiden täyttymiseksi, ja ovat lähettäneet liikenne- ja viestintävaliokunnalle asiasta muistutuksen


Arvoisa liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen,

Valiokuntanne antaa tarkastusvaliokunnalle syksyyn mennessä lausunnon hallituksen vuoden 2020 vuosikertomuksesta. Vuosikertomuksen yhteydessä arvioitavaksenne tulee eduskunnan Malmin lentokentästä antaman lausuman toteutuminen. 

Hallituksen vuosikertomuksen liitteessä kolme on esitetty samat toimenpiteet kuin aiempina vuosina, jolloin ne on toistuvasti todettu riittämättömiksi. Lausuma on säilytetty ja tulee säilyttää voimassa, kunnes hallitus toteuttaa sen vaatimukset konkreettisesti. 
 
Lausuman edellyttämiä, todellisia toimia ei ole toteutettu näiden vuosien aikana. Kansalaisaloitteen vireillepanijat pitävät hallituksen toimia lausuman toimeenpanon osalta edelleen riittämättöminä. Tästä johtuen eduskunnan lausumaa ei tule poistaa, vaan se tulee pitää edelleen voimassa.
 
Malmin lentopaikan säilyttämisen turvaava Lex Malmi -kansalaisaloite keräsi 56 067 suomalaisen allekirjoitukset. Kansalaisaloitteeseen käsittelyn yhteydessä eduskunta antoi huhtikuussa 2018 hallitukselle seuraavan lausuman:
 
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.
 
Eduskunnan lausuman vastineeksi hallituksen vuosikertomuksessa todetaan, että LVM:n on myöntänyt edelleen lisää valtionapua lentokenttäinfrastruktuurin kehittämiseen eri lentopaikoilla pääosin Etelä-Suomessa. Mitään muita toimenpiteitä ei ole ollut. Vaatimusta Malmin toimintojen vastaanottamisesta ei ole näille kentille esitetty tuen perusteeksi eikä sitä täten ole toteutettukaan. Suomen Ilmailuliiton tekemissä kyselyissä on selvinnyt, ettei edes murto-osa toiminnoista voi sijoittua LVM:n mainitsemille kentille. 
 
Kansalaisaloitteen vireillepanijat katsovat, että hallituksen vuosikertomuksessa mainitut toimet eivät liity Malmin lentokenttätoimintojen korvaaviin ratkaisuihin, eivätkä ne turvaa toimintojen jatkuvuutta. Tuetut paikat sijaitsevat huonojen yhteyksien päässä, etäällä ja niiden laillinen kapasiteetti on murto-osa Malmin lentokentän toiminnasta (edelleen n. 40 000 operaatiota vuodessa). Ympäristölupien mukaan vuosikertomuksessa mainittujen lentopaikkojen kapasiteetti ei yhteenlaskettunakaan täytä eduskunnan vaatimusta, ja se täyttyy jo olemassa olevasta toiminnasta.
 
Mainitut lisämäärärahat on käytetty korpikenttien korjausvelan lyhentämiseen eri puolella Suomea. Näkemyksemme mukaan vuosikertomuksessa esitellyt hallituksen toimenpiteet eivät toteuta eivätkä täytä eduskunnan lausumassaan ilmaisemaa tahtoa. 

Ministeriön vastineessa mainittu, alkuvuonna 2021 valmistunut selvitys Malmin toimijoiden tilanteesta toteaa, ettei toimintoja ole siirtynyt. Syy tähän on yksinkertainen: paikkaa, johon toiminnot voisivat siirtyä, ei ole. Malmin lentoaseman nykyinen ympäristölupa sallii edelleen 90 000 operaatiota vuodessa. Lähikenttien ympäristöluvat sallivat kokonaisuudessaan 32 800 vuosioperaatiota, mikä täyttyy jo nykyisestä toiminnasta. Muille toiminnoille pitää myös olla korvaava paikka riittävällä taloudellisella pohjalla. 

Tällä hetkellä Malmin lentoaseman kiitotiet on suljettu epäselvän tilanteen johdosta, ja tilanne on uhkaava. Malmilla on koulutettu merkittävä osa suomalaisista liikennelentäjistä. Lisäksi Malmilla on merkittävää ilma-alusten huoltotoimintaa. Kentällä toimivat yritykset palvelevat useita ulkomaisia lentoyhtiöitä ja asiakkaita. Lentokenttä on koko muun Suomen lentoyhteyksien ja tavoitettavuuden kannalta keskeinen sillanpääasema pienempien koneiden ilmailuyhteyksille Espooseen, Helsinkiin ja Vantaalle. Tilanne on kriittinen, ja asia on ratkaistava pikaisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä digi-ilmailun kehittämishanke ja valtioneuvoston käynnistämä Kestävä matkailu 2030 -hanke nojaavat oletuksissaan Finavian verkoston ulkopuolisiin, pieniin lentokenttiin sekä tulevaisuuden sähköiseen ilmailuun.  Liikenne 12 -strategiatyössä pienlentokentät todetaan yhdeksi selkeäksi selvityskohteeksi osana väyläverkostoa. Myös Helsingin seutu tarvitsee tällaisen kentän, kuten eduskunnan lausuma edellyttää.

Malmin toiminnan estäminen ilman eduskunnan lausuman edellyttämiä korvaavia ratkaisuja uhkaa näiden hankkeiden toteutumista, sillä pääkaupunkiseutu jäisi ilman hankkeissa edellytettyä pienimittakaavaisia ilmaliikenneyhteyksiä. Korona-aika on osoittanut kotimaisen ja kansainvälisen pienlentoliikenteen tärkeyden: vaikka kaupallinen ilmailu on vähentynyt merkittävästi, ei pandemialla ole ollut merkittävää vaikutusta Malmin toimintaan.
 
Toivomme, että voitte ottaa nämä näkökohdat huomioon hallituksen vuotta 2020 koskevan vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä.
 
Kansalaisaloitteen vireillepanijat