Malmin lentoaseman ystävät ry on valittanut Helsingin kaupunginvaltuuston Malmi-kansanäänestysaloitteesta tekemästä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Yhdistys näkee päätöksen perustelujen olevan ristiriidassa perustuslain ja kuntalain kansanäänestyksiä koskevien pykälien kanssa.
Lisäksi yhdistys on havainnut, että valtuuston hyväksymässä esittelijän perustelussa asiat eivät perustu kaikilta osin lakiin. Julkisen vallan päätösten on perustuttava vain lakiin.
Muutoksitta hyväksytyssä kaupunginhallituksen päätösehdotuksessa on esitetty epämääräisiä ja totuudenvastaisia väitteitä useista lentokenttään liittyvistä asioista, mm. lentotoimintaan ja kehittymisen estymiseen liittyen. Lisäksi päätösehdotuksessa on esitetty aloitteen hylkäämistä kansanäänestyksen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten perusteella, mikä ei voi olla peruste demokraattisessa päätöksenteossa.
Käsittelyssä on tehty menettelyvirheitä kuulemisperiaatteen ja perusteluvelvollisuuden osalta. Asia on siis esitelty ja päätetty väärin perustein.
Onko kansalaisaloitteille roolia demokraattisessa päätöksenteossa?
Viime aikoina kansalais- ja kuntalaisaloitteet ovat osoittautuneet kaikin puolin turhiksi, sillä vaaleilla valitut päätöksentekoelimet kumoavat aloitteet vedoten edustuksellisen demokratian mekanismeihin. Helsingin kaupungille esitetyistä kuntalaisaloitteista kaksi suurinta on tehty Helsinki-Malmin lentoasemasta, mutta valtuusto on ne kumonnut ryhmäpäätöksin.
Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen ehdottaa kansalais- ja kuntalaisaloitteiden uudelleenarviointia:
”On syytä kyseenalaistaa sekä kansalais- että kuntalaisaloitemekanismi ja tarkentaa sen velvoittavuus. Aloitteiden vaaditut kannattajamäärät on laissa määritelty niin suuriksi, ettei aloitteita voida toteuttaa ilman vakavaa harkintaa ja merkittävää kansalaisten työmäärää. Edustuksellisesti valituilla edustajilla tulee olla vahva velvoite kunnioittaa tällaisia aloitteita.”
Kansalaisaloite Lex Malmi oli aikanaan yksi nopeimmin riittävän kannattajamäärän saavuttaneista aloitteista, mutta sitä ei tuotu eduskunnan suureen saliin, vaan se kumottiin erikoisin perustein. Vireillä oleva kansalaisaloite ilotulitusten järjestämisoikeudesta uhkaa jäädä käsittelemättä ajallaan eduskunnassa ajanpuutteen takia.
”Mikäli aloite hylätään sen takia, että asia on jo päätetty edustuksellisesti, ei kansalaisvaikuttamiselle tällaisenaan ole roolia. Lainsäädäntö on nostettava pöydälle ja viritettävä se nykyaikaan niin, että aloitteiden merkittävyys ja uskottavuus säilyy kansalaisten silmissä. Aloitteiden hylkäämiselle voidaan esimerkiksi vaatia määräenemmistö ja kansanäänestysaloitteille velvoittavuus”, vaatii Hyvönen.
Hallinto-oikeus voi palauttaa tämän Suomen suurimman kuntalaisaloitteen uudestaan Helsingin kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kaupunginvaltuuston hylkäävä päätös ei ole lainvoimainen.