Helsingin oma maalentoasema Malmilla vihittiin käyttöönsä juhlallisin menoin päivälleen 85 vuotta sitten sunnuntaina 15.5.1938. Huippumoderni, arkkitehtonisesti ylistetty lentoasema oli yksi ensimmäisistä, jotka suunniteltiin tehtäväänsä kokonaissommitelmana kiitoteitä myöten jo piirustuslaudalta alkaen, ja se saikin jo tuolloin osakseen kansainvälistä ylistystä.
Vihkiäiset olivat valtaisa mediatapahtuma, jonka arvokkaassa kutsuvierasluettelossa olivat mm. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio, maan hallitus, eduskunta, diplomaattikunta ja korkein sotilasjohto marsalkka Mannerheimia myöten, ja niiden yhteydessä järjestettiin suurin Suomessa siihen mennessä nähty lentonäytös. Filmitallenne avajaisista on katsottavissa YLEn Elävässä arkistossa.
Kiitotiealueen valtaisan, järeän kuivatus- ja viemäröintijärjestelmän ansiosta Suomi yhdistyi lopultakin kunnolla kansainväliseen maalentoasemien liikenneverkkoon. Malmin lentoasema palveli pääkaupungin lentoliikennettä ympärivuotisesti ilman kelirikkokausien tuomia keskeytyksiä, eivätkä sen 30-luvun lopulla kestopäällystetyt kiitotiet muuttuneet mutavelliksi syksyisin ja keväisin kuten muilla Suomen lentokentillä.
1950-luvulle tultaessa reittiliikenteen lentokaluston nopea kehitys kookkaampaan ja painavampaan suuntaan oli johtanut siihen, eivät ne enää mahtuneet 1930-luvun lentokentälle. Uusi Seutulan lentoasema nykyisessä Vantaan kaupungissa otti hoitaakseen niiden palvelemisen. Malmin lentokenttä palveli reittilentoliikennettä ansiokkaasti aina olympiavuoteen 1952 asti, jolloin sille annettiin uusi rooli tuiki tarpeellisena yleisilmailun keskuksena muualta maailmasta opittua kokemusta seuraten. Erottamalla raskas aikataulutettu reittiliikenne ja kevyt vapaan aikataulun yleisilmailu toisistaan omille lentokentilleen saatiin pääkaupunkiseudun ilmaliikenne mahdollisimman sujuvalle ja turvalliselle tolalle.
Tämä mahdollisti myös Malmin historiallisen lentokentän säilymisen lähes täydellisenä, toimivana esimerkkinä sotia edeltävien aikojen kansainvälisestä lentoasemasta, jollaisia on koko maailmassa säilynyt äärimmäisen vähän. Uudessa tehtävässään Malmi on ollut Suomen ylivoimaisesti vilkkain yleisilmailukenttä vielä 2020-luvun alussakin. Se on toimintakuntoinen, huippuharvinainen kulttuuriperintökokonaisuus aikakaudelta, jolloin ihmiskunta ensi kertaa nousi laajemmin siivilleen, ja jonka kansainvälisesti merkittävän arvon ovat noteeranneet useat merkittävät kulttuuriperintöä vaalivat organisaatiot, viimeisimpänä vuonna 2021 UNESCOn maailmanperintöohjelmaa suoraan neuvova ICOMOS.
Malmin lentoaseman ystävät ry onnittelee Helsingin jo ihmisiän palvellutta kulttuuriperintö-, luonto- ja liikennekohdetta! Helsinkiläisten tahto säilyttää se on ollut yleisessä tiedossa jo kaksi vuosikymmentä, vaikkei päättäjien enemmistö valitettavasti olekaan siitä piitannut. Taistelu Malmin lentoaseman puolesta samoin kuin Helsingin ja Suomen maineen pelastamiseksi jatkuu!