Malmin lentoaseman niittyä 18.9.2016. Kuva: Petri Asikainen

Malmin lentokentän ja sen ympäristön monimuotoinen ja rikas niittyluontoparatiisi reunametsineen on monelle helsinkiläisellekin tuntematon. 130 hehtaarin kenttäalueesta vain noin 17% on kestopäällysteen tai rakennusten peittämää. Tälle sivulle on koottu sen luontoarvoista tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita.

Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n Helsingin kaupungille tekemässä selvityksessä ”Heinäkurpan esiintyminen Malmin lentokentän alueella 2016” valotetaan Malmin lentokentän niittyalueen merkitystä paitsi siellä muuttoaikaan säännöllisesti  tavattavan, EU-lintudirektiivin liitteessä I sitovasti suojellun, Suomessa äärimmäisen uhanalaisen ja erityisesti suojellun heinäkurpan (Gallinago media), myös monien muiden siellä esiintyvien lintulajien osalta.

Malmin lentokentän asemaa Suomen merkittävimpänä heinäkurpan muutonaikaisena levähdyspaikkana ja mahdollisena pesimäpaikkana on tuonut esiin myös Suomen Luonto -lehti.

Lentokentän niityn pesimälinnustoa ja muuta luontoa esittelee havainnollisesti paikallista MBS-lintuyhdistystä edustavan Ilkka Lyytikäisen esitys ”Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta”.

KAER Oy:n lokakuussa 2020 ja tammikuussa 2021 tekemät liito-oravahavainnot Malmin lentokentän reunametsissä. Kartoitus jatkuu.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemässä ”Helsingin liito-oravakartoituksessa 2016” havaittiin EU-luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttävien lajien luettelossa mainittua ja Suomen lainsäädännössä tiukasti suojeltua liito-oravaa Malmin lentokentän suunnittelualueella. Kaupungin täydennetyssä kartoituksessa ”Liito-oravan levinneisyys Helsingissä 2019” todettiin Malmin lentokentän ympäristössä kaksi uutta liito-oravan ydinaluetta. Lokakuusta 2020 tammikuuhun 2021 toistaiseksi toteutettu KAER Oy:n liito-oravakartoitus on osoittanut kentän reunametsissä laajoilla alueilla runsaasti liito-oravan pesäpuita, jätöksiä ja lajille soveltuvaa elinympäristöä.

Lehtometsä kentän laidalla on kaupungin oman kääpäselvityksen mukaan Helsingin arvokkaimpia lehtipuuvaltaisia metsiä ja siirretty vuonna 2020 myös tärkeiden lintualueiden luokkaan. Kaupungin kesällä 2020 teettämän kasvillisuusselvityksen mukaan lentokenttäalueen itäosa on arvokkaan perinnebiotoopin tyyppistä niittyä, jollaiset on luokiteltu koko Suomessa äärimmäisen uhanalaisiksi. Valtaosa kenttäalueesta on edelleen tältä osin inventoimatta, mutta näillä alueilla tiedetään käytetyn 1930-luvulta asti samoja kasvillisuuden hoitomenetelmiä kuin alueen arvokkaaksi todetussa itäosassa.

Vuonna 2015 aloitetussa lepakkokartoituksessa kenttäalueella on havaittu useita lepakkolajeja, mm. pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) ja kimolepakko (Vespertilio murinus), joille kentän heikosti valaistu avoin niitty tarjoaa erinomaiset metsästysmaat. Kaikki Suomen lepakot ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttävien lajien luettelossa, eikä niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja saa luonnonsuojelulain mukaan heikentää eikä hävittää.

Kesällä 2015 alkaneessa perhoskartoituksessa on havaittu peräkkäisistä huonoista perhoskesistä huolimatta useita satoja perhoslajeja, joukossa erittäin uhanalainen viheryökkönen (Calamia tridens), kaksi vaarantunutta lajia sekä kymmenen silmälläpidettävää lajia.

Äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen (Salmo trutta trutta) nousupuroksi menestyksellisesti kunnostettu Longinoja on ainoa kenttäalueen valumavesien purkuväylä, johon lentokenttäalueen asuinrakentamista edeltävässä mittavassa stabilointi- ja paalutustyössä liikkeelle lähtevät saviliejumassat päätyisivät. Longinoja laskee Vantaanjokeen, jossa elää Euroopan merkittävin uhanalaisen vuollejokisimpukan (Unio crassus) esiintymä. Vuollejokisimpukka kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin.

Malmin lentokentän ja sen ympäristön luontoarvoja on tuonut painokkaasti esiin myös Suomen Luonnonsuojeluliitto.

 

Lisää tietoa Malmin lentokentän luontoarvoista