Malmin merkitys liikenneinfrastruktuurina

  • Home
  • Malmin merkitys liikenneinfrastruktuurina
helsinki-malmi_01
Malmin lentokenttä koillisessa Helsingissä. Kuva: Tuomas Kuosmanen

Ilman Malmin lentokenttää Helsinki olisi Euroopan harvoja pääkaupunkeja, joiden lähellekään ei pääse vapaalla aikataululla kevyellä lentokalustolla. Vain Tallinna ja Albanian Tirana ovat eurooppalaisina pääkaupunkeina vailla erillistä aikatauluttoman liikenteen lentokenttää lähistöllään. Syynä tähän on se, että lentoliikenteen vähäisyyden vuoksi niiden ainoat lentokentät riittävät kapasiteetiltaan palvelemaan joustavasti kaikkea lentoliikennettä.

Helsinki-Vantaan lentoasema on pitkäjänteisellä työllä saavuttanut aseman kansainvälisenä lentoliikenteen solmukohtana. Metropolien välinen kilpailu solmukohdan asemasta on armotonta, koska sen vaikutukset elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle ovat erittäin merkittävät. Helsinki-Vantaa on kuitenkin Suomen ainoa ns. slot-koordinoitu lentoasema (taso 3), jolta ei voi liikennöidä vapaalla aikataululla. Tason 3 slot-koordinoitu lentoasema tarkoittaa kansainvälisen määritelmän mukaan lentoasemaa, jonka kapasiteetti on kysyntään nähden riittämätön (IATA 2022, s. 20). Helsinki-Vantaan kiitoteiden käyttöön on pyydettävä aikaslottia kolme tuntia etukäteen, ja aikataulutettu reittiliikenne on etusijalla.

Finavian tilastoinnin mukaan Malmilla oli pelkästään kansainvälisiä lento-operaatioita tilastoinnin viimeisenä vuonna yli 700, ja ulkomaanliikenne oli tuolloin vahvassa kasvussa. Lisäksi kotimaan muille lentokentille suuntautuvaa liikennettä on ollut Malmilla vielä merkittävästi enemmän, useita tuhansia operaatioita vuosittain. Tällaisia pääkaupunkiin ja sieltä pois suuntautuvia aikatauluttomia lento-operaatiomääriä on mahdotonta palvella slot-koordinoidulla Helsinki-Vantaalla.

Kansainväliset lento-operaatiot Malmilla 2010-2015 (Lähde: Finavia)
2010475
2011503 (+6%)
2012494 (-1%)
2013560 (+13%)
2014609 (+9%)
2015705 (+16%)
bisnesjetti2
Liikelentokone nousussa Malmilta. Kuva: Timo Hyvönen

Vertailun vuoksi on merkille pantavaa, että Tukholman seudun kiitotiekapasiteetti katsotaan niin merkittäväksi alueelliseksi kilpailueduksi, ettei sen supistamiseen katsota olevan varaa. Arlandan suurkentän lisäksi Tukholmaa palvelee Bromman kenttä keskellä kaupunkia sekä useita pienempiä lentopaikkoja alle 25 km etäisyydellä kaupungista. Vihreän ilmailun meneillään olevaan murrokseen varautuvassa Ruotsissa hallitus on helmikuussa 2023 lopettanut selvitykset Bromman sulkemisesta asuinrakentamisen tieltä.

Sähkö- ja hybridipohjaiset sekä uusiutuviin polttoaineisiin, kevyempään kalustoon ja uusiin liiketoimintakonsepteihin perustuvat ilmailualan ratkaisut tekevät maailmalla vauhdilla tuloaan, ja niiden odotetaan mullistavan maakuntien välisen saavutettavuuden. Myös uusia infrastruktuurikonsepteja urbaaneihin joustaviin lentoliikennepalveluihin on kehitteillä.

Maan talousveturina toimiva pääkaupunkiseutu on maakuntien välisen ilmaliikenneverkoston ylivoimaisesti tärkein määränpää. Helsinki-Vantaata lukuun ottamatta muut Suomen reittiliikennekentät palvelevat joustavasti myös kevyempää aikataulutonta ilmaliikennettä, ja niiden lisäksi on useita kymmeniä pienempiä lentopaikkoja, jotka vähäisin investoinnein voivat avata syrjäisemmätkin seudut nopeille lentoyhteyksille. Helsinki-Vantaan perinteisen raskaan reittiliikenteen joukkoon uuden sukupolven joustavat ilmaliikennepalvelut eivät kuitenkaan sovellu.

Cirrus Vision Jet -mikrojetti Malmin lentokentällä. Konetyyppi pystyy kuljettamaan seitsemän matkustajaa 2300 km säteelle 560 km/h matkanopeudella ja tarvitsee alle kilometrin kiitotietä. Matka Helsinki-Malmilta vapaalla aikataululla Utsjoelle kestää noin kaksi tuntia, Lontooseen tai Pariisiin noin kolme ja puoli tuntia. Kuva: Raine Haikarainen

Uuden sukupolven pienet, 4-8 -paikkaiset mikrojetit (VLJ, Very Light Jet) ovat hiljaisia, käytännössä yhtä nopeita kuin perinteiset liikesuihkukoneet, selvästi edullisempia hankinta-, polttoaine- ja ylläpitokuluiltaan, ja pystyvät ongelmitta toimimaan vain kilometrin mittaisilta kiitoteiltä. Ne tekevät vauhdilla tuloaan liikelento-operaattorien kalustoon kaikkialla maailmassa. Allied Market Researchin kesäkuussa 2021 julkaiseman analyysin mukaan globaalin VLJ-markkinan arvo yli kaksinkertaistuu vuodesta 2021 vuoteen 2030 vuotuisen kasvun ollessa 11%. Kaluston uusiutuessa Malmin nykyiset kiitotiet olisivat sellaisenaan täysin riittävät pääkaupunkiseudun joustavien liikelentopalvelujen turvaamiseen.

Jatkolentoyhteyksiä ajatellen siirtyminen Malmin ja Helsinki-Vantaan välillä ei kestä kauempaa kuin terminaalin vaihtaminen maailman suurilla lentokentillä. Ilman Malmin lentokenttää lähimmät vastaavat kevyen aikatauluttoman lentoliikenteen palvelut olisivat kuitenkin Turussa 150 km päässä. Tämä olisi omiaan heikentämään Helsingin saavutettavuutta ja asemaa metropolien välisessä kilpailussa ja maakuntien saavutettavuutta pääkaupungin kautta.