Malmin lentoaseman naapurissa Longinojalla on havaittu yli metrin mittainen matelija, jota silminnäkijähavaintojen perusteella epäillään alligaattoriksi. Ensimmäisen havainnon teki viime viikon torstaina puistolalainen Aino Mäkylä kävelyttäessään koiraansa puron varrella.
”Kyllä se hätkäytti, ja koiran kiskoin hihnasta äkkiä kauemmaksi. Siellä se paistatteli auringossa vanhassa heinikossa autuaan näköisenä, eikä lähtenyt mihinkään – kuin Avaraa luontoa olisi katsonut. Soitin siitä Helsingin eläinsuojeluyhdistykseen, mutta eivät he ottaneet minua todesta.”
Epäusko alkoi kuitenkin haihtua nopeasti, kun samana iltapäivänä havaintoja alkoi tulla usealta ilmoittajalta paitsi eläinsuojeluyhdistykselle, myös poliisille. Poliisin saapuessa paikalle otusta ei enää löytynyt.
”Olemme olleet yhteydessä Korkeasaareen, josko eläin saataisiin pyydystetyksi ja viedyksi sinne ihmisiä säikyttelemästä”, kertoo komisario Kimmo Latikka Malmin poliisista. ”Sieltä saamamme tiedon mukaan tuollainen reilu metrinen alligaattori on vielä aivan keskenkasvuinen, eikä siitä ole hengenvaaraa ihmiselle. Se on myös hidasliikkeinen niin kauan kuin säät pysyvät viileinä. Koirat kannattaa kuitenkin pitää järjestyssäännön mukaisesti kytkettyinä ja kissat kotosalla, kunnes eläin on saatu siirretyksi pois.”
”On se sitkeä sissi”, toteaa Herpetologiayhdistys ry:n varapuheenjohtaja Ilkka Saurola innoissaan. ”Vaihtolämpöisinä nämä lakkaavat syömästä jo noin 20 asteen lämpötiloissa ja menevät horrokseen alle 10 asteen lämpötiloissa. Aikamoinen suoritus, jos otus on talvehtinut hengissä Suomessa. Sen on täytynyt olla pulskassa kunnossa syksyllä luontoon joutuessaan selvitäkseen näin pitkään, ja sillä täytyy olla kamala nälkä.”
Alligaattorin päätymisestä Longinojan partaille Saurolalla on arvaus. ”Eiköhän se ole jonkun terraariosta karannut, ellei sitten omistaja ole päättänyt hankkiutua hankalan kokoiseksi kasvaneesta otuksesta eroon laskemalla sen luontoon. Ilmojen kylmetessä se on sitten vetäytynyt johonkin sopivaan onkaloon horrostamaan. Nyt kun loppuviikosta ilmat olivat poikkeuksellisen lämpimät ja aurinkoiset, se on havahtunut päivää paistattamaan ja etsimään syötävää.”
Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen on huvittunut. ”Tämäkin vielä! Juuri tammikuussa jätimme ELY-keskukseen hakemuksen Malmin lentokenttäkokonaisuuden suojelemiseksi merkittävien luontoarvojensa perusteella, mutta tällaista en kyllä olisi osannut odottaa.”
Hyvösen arvion mukaan matelija olisi saattanut talvehtia kentän laajassa salaojitusputkistossa, joka olisi tarjonnut sille tasaiset viileät olosuhteet routarajan alapuolella. ”Putkistoa on kentän alla noin 40 kilometriä, ja se pitää yllä syvän savikon päällä kelluvan, luontoarvoiltaan merkittävän niityn kosteustasapainoa. Järjestelmä johtaa kentän laajan valuma-alueen vedet Longinojaan, eikä se ole mitään tyypillistä pientä tiiliputkea. Tie- ja vesirakennushallituksen 30-luvulla antamien tietojen mukaan kuivatusjärjestelmän tuli toimia kentän pintarakenteen ja perustuksen suojana ja vahvistajana, ja lentoliikenteestä aiheutuvien painorasitusten vuoksi työhön käytettiin tietekniikan menetelmiä ja tiiliputkien lisäksi betonisia ja lasitettuja saviputkia aina 70 cm halkaisijaan saakka. Sieltä löytyisi lymypaikka vaikka isommallekin otukselle.”
Herpetologiayhdistyksen ja Korkeasaaren eläintarhan asiantuntijat suunnittelevat nyt matelijan pelastusoperaatiota. ”Toivon mukaan saamme sen talteen ennen kuin se nääntyy ravinnon puutteeseen”, sanoo Saurola. ”Nyt viikonlopun säiden viilettyä se on todennäköisesti vetäytynyt takaisin horrostamaan. Jos sen kohtaa, sitä ei pidä yrittää ruokkia eikä lähestyä, eikä varsinkaan työntää käsiään lähellekään sen leukoja. Ei siitä hengenvaaraa ole, mutta ikävän vamman sen puraisusta voi saada. Kannattaa tallettaa tarkka paikkatieto puhelimesta ja ilmoittaa kohtaamisesta viipymättä Korkeasaaren villieläinsairaalaan.”
Asiasta kertoi ensimmäisenä Koillis-Helsingin Lähiuutiset.
Lisätietoa Malmin lentoaseman ja Longinojan luontoarvoista