Malmin lentoaseman ystävät ry
9.12.2016
Uudenmaan liitto
Esterinportti 2 B
00240 Helsinki
toimisto@uudenmaanliitto.fi
Asia
Muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotukseen
Selvitys muistutusoikeudesta
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan asianomaisten kuntien jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus maakuntakaavaehdotuksesta.
Malmin lentoaseman ystävät ry on rekisteröity yhteisö, jonka kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistys on siten myös kunnan jäsen.
Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on Malmin lentokentän toiminnan säilyttäminen nykyisellä paikallaan sekä lentokentän toiminnan kehittäminen, edistäminen ja tukeminen. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on myös vaalia ja suojella Malmin alueen rakennettujen kulttuurikohteiden ja -ympäristöjen ajallista monimuotoisuutta, vaalia niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää niiden kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.
Yhteyshenkilö
Timo Hyvönen
puheenjohtaja
Malmin lentoaseman ystävät ry
puh. 050 374 8371
puheenjohtaja@malmiairport.fi
Muistutuksen sisältö
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotus nostaa Malmin lentoaseman kohdalla esiin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) esitetyistä Helsingin seudun erityiskysymyksistä vain yhdyskuntarakenteen tiivistämisen sekä riittävän ja monipuolisen asuntorakentamisen.
Näitä tavoitteita ei kuitenkaan ole VAT:ssa sidottu yksittäisiin alueisiin tai kohteisiin. Yhdyskuntarakenteen tasolla ne on sovitettava myös muihin valtakunnallisiin tavoitteisiin. Kulttuuriympäristöjen vaalimiseen liittyvä valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite kohdentuu Malmin lentokentällä selkeästi määriteltyyn, valtakunnallisesti merkittävään liikennealueeseen ja kulttuuriperintökohteeseen, joka ei ole siirrettävissä eikä toteutettavissa toisaalla, toisin kuin asuinrakentaminen.
Malmin lentoaseman kysymyksessä ovat vastakkain asuntotuotanto sekä toimivan lentokentän säilyttäminen osana Helsingin seudun toimivaa liikennejärjestelmää ja valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Koska kaavaa tarkastellaan kokonaisuutena ja Malmin lentokentän alueelle suunniteltu asuntotuotanto Helsingissä ja Helsingin seudulla on toteutettavissa myös muilla keinoin, ei valtakunnallisesti merkittävän alueen ottamiselle asuntokäyttöön ole perusteita.
Kaavoitusta säätelevän maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 § toteaa: “Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.”
Lain tavoitteena on mainittu mm. kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen: “Kulttuurisesti kestävä kehitys liittyy erityisesti kulttuuriarvojen suojelemiseen ja säilyttämiseen sekä uusien kulttuuriarvojen luomiseen kaavoituksessa ja rakentamisessa sekä muissa toimenpiteissä.” (Ekroos, 2013). Lain tavoitteet tulee huomioida paitsi lain sisältöä tulkittaessa, myös kaavoituksessa. 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ei ole Malmin lentoaseman osalta huomioitu lain tavoitteita.
MRL 9 § edellyttää kaavan laatimisen perustuvan kattaviin vaikutusarviointeihin: “Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. — Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
Vaihemaakuntakaavaa varten tehdyt vaikutusarvioinnit ovat Malmin lentoaseman tapauksessa olleet riittämättömiä niin ilmailualan elinkeinojen, lentoliikenteen, kulttuuriarvojen kuin ympäristönkin osalta. Kaavalla olisi toteutuessaan olennaisia vaikutuksia koko maan ilmailutoiminnalle. Näitä vaikutuksia koskevia arvioita ei ole tehty lain edellyttämällä tavalla, vaan maakuntakaavan Malmin lentoasemaa koskevat linjaukset on tehty Uudenmaan liiton ja Ympäristöministeriön 23.4.2015 pidetyn työtapaamisen keskustelun pohjalta.
Alueidenkäytön suunnittelussa on MRL 24§ 2 momentin nojalla huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT 30.11.2000, tarkastettu 13.11.2008) todetaan: ”Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina”.
4. vaihemaakuntakaavaehdotus on myös tältä osin ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa, koska se edistää valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön tuhoamista.
MRL 28§:n mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota:
1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen;
2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen;
3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin;
4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön;
5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin;
6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä
7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.
Kumotessaan Helsinki-Malmin lentoaseman osalta liikennealuevarauksen ja osoittaessaan lentokentän alueen tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi 4. vaihemaakuntakaavaehdotus on ristiriidassa kaikkien MRL 28§:n näkökohtien kanssa. Perustelut esitetään seuraavassa.
1. Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne
4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ei oteta huomioon olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sekä toimivan ja korvaamattoman arvokkaan lentokentän hyväksikäyttöä siltä osin kuin se liittyy Malmin lentokentän alueella tapahtuvaan ilmailutoimintaan.
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitaan Helsingin seudun erityiskysymyksinä paitsi asunto- ja työpaikkarakentaminen, myös Helsingin seudun kehittäminen kansainvälisesti kilpailukykyisenä alueena mm. luomalla edellytykset toimivalle liikennejärjestelmälle. 4. vaihemaakuntakaavaehdotus on vakavassa ristiriidassa tämän erityistavoitteen kanssa.
Asuin- ja työpaikkarakentamista on toteutettava kullakin kaavoitettavalla alueella suunnittelualueen luonteeseen suhteuttaen ja erityisesti huomioiden muut seudulliset erityiskysymykset, varsinkin sellaisilla alueilla, joilla on valtakunnallista merkitystä.
Tästä seuraa erityinen tarve Malmin lentokentän alueen suunnitteluun siten, että eri intressit sovitetaan riittävästi toinen toisiinsa. On kuitenkin selvää, ettei tämä toteudu 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa.
Voimassa olevassa maakuntakaavassa ja Helsingin uuden yleiskaavan valmistelutyössä on käytetty vuoden 2003 lentomelumallinnuksen [1] ennustetilannetta, jossa tuolloisen toteutuneen lentoliikenteen oletettiin lisääntyvän 25%. Tämä suunnitteluun valittu asutusta rajoittavan 55dB:n melualuekäyrä kuvaa todelliseen 2016 tilanteeseen nähden lähes 1.5-kertaista liikennemäärää merkittävästi nykyistä meluisammalla lentokalustolla, ja luo virheellisen mielikuvan yhteensovittamattomasta ristiriidasta asuinrakentamissuunnitelmien ja ilmailutoiminnan välillä.
Vuonna 2016 ammattilaisvoimin toteutetun, todellista vilkkainta liikennetilannetta vastaavan äänitasomallinnuksen [2] johtopäätökset mahdollistavat sekä lentotoiminnan jatkumisen että merkittävän asuntorakentamisen kentän ympäristön suunnittelualueelle vahingoittamatta toimivaa, valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja aikatauluttoman lentoliikenteen ainoaa sujuvaa ilmatietä pääkaupunkiseudulle. Uudessa mallinnuksessa esitetty todellisuutta vastaava melutilanne tulee huomioida sovitettaessa eri intressejä toisiinsa.
Mallinnuksen mukaan vilkkaan kesäpäivän lentomäärällä (200 lentoa päivässä) päiväajalle painotettu keskiäänitaso LAeq (7-22) 55 dB(A) ylittyy 106 hehtaarin alueella. Kaavoituksen perustana käytetty, voimassa olevan maakuntakaavan lentomelualue on pinta-alaltaan yli nelinkertainen, noin 485 ha. Ero on merkittävä ja osoittaa yksiselitteisesti, että alueen suunnittelu on pohjautunut vanhentuneisiin ja alun perinkin todellisuutta vastaamattomiin tietoihin, ja että lentotoiminta ja mittavakin asuinrakentaminen kentän ympäristössä ovat sovitettavissa yhteen.
Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että asuinrakentamisen osoittaminen Malmin lentokentälle merkitsee pääkaupunkiseudun aikatauluttoman yleisilmailun toimintamahdollisuuksien peruuttamatonta tuhoa. Ei ole mitään perustetta olettaa, että asukasmäärän kasvaessa pääkaupunkiseudun yleisilmailukentän tarve vähenisi. Malmin lentokentällä lennetään jo nyt 1/6 koko maan kaikista tilastoiduista ilmailuoperaatioista, ja sen vaikutusalueella asuu 1/3 koko maan lentolupakirjan haltijoista [3].
Hallituksen kehysriihessä 25.3.2014 tehdyssä valtioneuvoston päätöksessä, joka koskee valtion vetäytymistä toimintoineen Malmin lentokentältä, valtioneuvoston asettama selkeä ehto on Rajavartiolaitoksen ja siviili-ilmailun siirtäminen korvaavalle kentälle [4]. Ehdosta ei ole missään vaiheessa luovuttu, ja se koskee siviili-ilmailun määritelmän perusteella käytännössä kaikkea Malmin lentotoimintaa. Kyseessä on suurelta osin pääkaupunkiseudun ja Helsingin siviili-ilmailu, joten korvaavan vaihtoehdon tulee sijaita joko Helsingin alueella tai vähintään Uudellamaalla. Sekä Liikenne- ja viestintäministeriö että Valtiovarainministeriö ovat vahvistaneet, että kehysriihen päätös siviili-ilmailun siirtämisestä korvaavalle kentälle edellytyksenä Malmin lentokentän muuttamiselle asuinalueeksi on voimassa. Näin ollen varaus pitää säilyttää Uudenmaan maakuntakaavassa.
Valtion ilmailutoiminta muodostaa vain noin 14% Malmin lentoaseman toiminnasta [3], eikä valtion päätös vetää omat toimintonsa kentältä suinkaan ole osoitus Malmin lentoaseman tarpeettomuudesta. Valtio ilmaisi ehdollisen valmiutensa suostua Malmin lentoaseman luovuttamiseen asuntotuotantoon Helsingin kaupungin puhtaasti asuntopoliittisin perustein esittämästä pyynnöstä, ja toimivan lentokentän kaikki muu merkitys sekä maakunnallisella että valtakunnallisella tasolla sivuutettiin. Helsingin kaupungin kannan mukaan uuden lentokentän paikan osoittaminen Uudenmaan alueelta kuuluu Uudenmaan liitolle [5].
Edellytettyä korvaavaa kenttää siviili-ilmailulle ei ole löydetty useista Liikenne- ja viestintäministeriön ja Finavian tekemistä selvityksistä [6] huolimatta. Olemassa olevien lentopaikkojen (Nummela ja Hyvinkää) soveltuvuutta on tarkasteltu vain harrasteilmailun tarpeita varten, ja ne on todettu riittämättömiksi edes nykyiselle harrastetoiminnalle, vaikka harrasteilmailun osuus Malmin toiminnasta on vain 10-20% [7]. Loput 66-76% Malmin ilmailusta ja suurin osa sitä tukevasta yritystoiminnasta on ammattimaista tai yleishyödyllistä toimintaa, jolle ei ole osoitettu elinkelpoista korvaavaa paikkaa. Tämä on räikeässä ristiriidassa valtioneuvoston Malmin kentän asuinrakentamiselle asettaman korvaavan kentän edellytyksen kanssa.
Valtioneuvoston johdonmukaisesti vuodesta 2000 edellyttämän korvaavan kentän puuttumisen vuoksi 4. vaihemaakuntakaavaa ei voi Malmin lentokentän alueen osalta hyväksyä kaavaehdotuksen mukaisena siten, että alue osoitetaan käyttötarkoitukseltaan taajamatoimintojen alueeksi.
2. Alueiden käytön ekologinen kestävyys
4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukainen olemassa olevan, vilkkaan ja tarpeellisen lentokentän osoittaminen asuinkäyttöön ja uuden korvaavan kentän rakentaminen jonnekin muualle ei olisi ekologisesti kestävää.
Malmin lentoasemalla ja sen vaikutusalueella esiintyy monia lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 47 §:n ja 49 §:n perusteella. Näiden lajien käyttämien alueiden osoittaminen 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa asuntorakentamiseen on siten ristiriidassa luonnonsuojelulain ja -asetuksen kanssa. Vaikutusarvioinnit ovat olleet puutteellisia luontoarvojen osalta.
Äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen (Salmo trutta trutta) kutupuroksi kunnostettu Longinoja on ainoa Malmin lentokenttäalueen valumavesien purkuväylä, johon lentokenttäalueen asuinrakentamisen edellyttämässä mittavassa ja pitkällisessä stabilointi- ja paalutustyössä liikkeelle lähtevät saviliejumassat ja Tattarisuon pienteollisuusalueelta mahdollisesti valuneet ympäristömyrkyt väistämättä päätyisivät.
Longinoja laskee Vantaanjokeen, jossa elää Euroopan merkittävin vuollejokisimpukan (Unio crassus) esiintymä. Äärimmäisen uhanalainen ja rauhoitettu vuollejokisimpukka kuuluu myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin. Malmin lentoaseman alueelta Longinojan kautta purkautuvien valumavesien laatu on saasteille herkän vuollejokisimpukan hyvinvoinnille merkittävä tekijä.
Malmin lentoaseman nykyaikana harvinainen laaja niittybiotooppi tekee siitä yhden Suomen merkittävimmistä muutonaikaisista levähdyspaikoista äärimmäisen uhanalaiselle ja erityisesti suojeltavalle heinäkurpalle (Gallinago media). Harvinaiseksi käynyttä niittybiotooppia suosivan lajin on havaittu käyttävän aluetta muuttoreittinsä levähdyspaikkana, ja syysmuuttolaskennassa 2015 Malmin lentokenttäalueelta tehtiin heinäkurppahavainnoissa Suomen ennätys, 12 yksilöä. Tämä on yli puolet koko Suomen arvioidusta pesimäkannasta. Vuotuiset syyslaskennat pitkältä aikaväliltä osoittavat lentokenttäalueen olevan heinäkurpan muutonaikaisena levähdysalueena säännöllisessä käytössä [8].
Luonnonsuojelulain 49 § 1 momentti kieltää yksiselitteisesti tällaisten alueiden heikentämisen ja hävittämisen. Kieltoon voidaan myöntää ELY-keskuksesta poikkeuslupa vain luontodirektiivin artiklassa 16(1) mainituin edellytyksin, joiden kaikkien on täytyttävä [9]. Ensimmäinen edellytys on, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Malmin lentoaseman tapauksessa on osoitettavissa, että asuntotuotannolle on runsaasti tilaa muualla, joten edellytys ei täyty.
Lentokenttäalueella on havaittu vuosien 2015-2016 kenttätutkimuksissa useita lepakkolajeja, joille kentän niitty on otollinen ruokailualue [10]. Helsingin kaupunki on tutkinut lepakoiden esiintymistä vain lentoaseman rakennuksissa, vaikka niiden elinympäristö tulee ottaa huomioon kokonaisuutena. Kaikki kentän alueella havaitut lepakkolajit (pikkulepakko, kimolepakko ja pohjanlepakko) ovat rauhoitettuja, EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttävien lajien luettelossa. Niistä Malmin lentokentällä havaittu pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) mainitaan myös luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 4 (uhanalaiset lajit).
Perhoskartoituksessa 2015 [11] lentokenttäalueella havaittiin 539 perhoslajia, joukossa luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 4 (uhanalaiset lajit) mainittu viheryökkönen (Calamia tridens).
Lentokenttäalueen etelä- ja lounaisreunalla, Malmin alueprojektin kaikkein ensimmäisenä rakennettavaksi suunnitellulla Ormuspellon alueella, on myös hiljattain havaittu luontodirektiivin liitteissä II (ensisijaisesti suojeltavat lajit) ja IV(a) (tiukkaa suojelua edellyttävät lajit) sekä luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 4 (uhanalaiset lajit) mainittuja liito-oravia (Pteromys volans) [12].
On ilmeistä, että Malmin lentokenttäalueen osoittaminen tiivistettäväksi asuntorakentamisen alueeksi hävittäisi merkittäviä luontoarvoja sekä useiden tiukkaa suojelua edellyttävien ja erityisesti suojeltavien lajien elinympäristöjä. Lisäksi valtioneuvoston edellyttämä, muualle rakennettava korvaava kenttä aiheuttaisi toisaalla merkittäviä ympäristörasitteita. Kaavamerkinnöillä ei tule vaikeuttaa luonnonsuojelulakiin ja -asetukseen kirjattujen suojeluvelvoitteiden toteuttamista. Edellä mainitut uudet luontoarvoselvitykset tulee ottaa huomioon 4. vaihemaakuntakaavan jatkokäsittelyssä.
3. Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt
Helsingin seudulla kokonaisuutena on suuret varannot rakentamatonta maata asunto- ja työpaikkatuotannolle, mutta Malmilla on kysymyksessä ainoa vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen lentoasema 150 km säteellä. Hernesaaren helikopterikentän sulkemisen jälkeen Malmi on myös ainoa helikopteriliikenteen siviilikenttä pääkaupunkiseudulla. Malmin lentoasema on ilmailulliselta merkitykseltään ja vaikutusalueeltaan selkeästi valtakunnallinen.
Ilmailualan yritystoiminnan kannalta Malmin lentoaseman sijainti maan suurimman ja liiketaloudelliseen toimintaan riittävän asiakaspohjan alueella on ihanteellinen. Vaikka korvaavalle kentälle pystyttäisiin osoittamaan paikka Uudenmaan alueelta, kauempana pääkaupunkiseudusta toiminta ei voisi jatkua liiketaloudellisin perustein.
Malmi on myös ainoa kansainvälinen varakenttä pääkaupunkiseudulla tilanteessa, jossa Helsinki-Vantaa syystä tai toisesta jouduttaisiin sulkemaan. Sellaisena sen merkitys pääkaupunkiseudun huoltovarmuudelle on merkittävä. Ilmailutoiminnan lopettamisen ja kenttäalueen käyttötarkoituksen muuttamisen seurannaisvaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu, eikä niitä ole verrattu ilmailukäytön jatkumisen vaihtoehtoon lain edellyttämällä tavalla.
Jo olemassa olevana yhdyskuntarakenteena Malmin lentoasema on luontoarvoiltaan merkittävä kohde (ks. kohta 2) , joten sen säilyttäminen ilmailukäytössä on perusteltua paitsi liikenteen ja huoltovarmuuden kestävien järjestelyjen kannalta, myös ympäristön kannalta.
4. Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö
Kenttäalueen laitaa kulkeva Longinoja on ainoa Malmin lentokenttäalueen valumavesien purkuväylä, johon lentokenttäalueen asuinrakentamisen edellyttämässä mittavassa ja pitkällisessä stabilointi- ja paalutustyössä liikkeelle lähtevät saviliejumassat ja Tattarisuon pienteollisuusalueelta mahdollisesti valuneet ympäristömyrkyt väistämättä päätyisivät. Se on vastikään menestyksellisesti kunnostettu äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen (Salmo trutta trutta) kutupuroksi. Longinoja laskee Vantaanjokeen, jossa elää Euroopan merkittävin vuollejokisimpukan (Unio crassus) esiintymä. Äärimmäisen uhanalainen ja rauhoitettu vuollejokisimpukka kuuluu myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin. Malmin lentoaseman alueelta Longinojan kautta purkautuvien valumavesien laatu on saasteille herkän vuollejokisimpukan hyvinvoinnille merkittävä tekijä.
Maaperältään heikkolaatuista ja syvää liejusavea olevan Malmin lentokenttäalueen osoittaminen asuntotuotantoon ei olisi kestävää vesi- ja maa-ainesvarojen käyttöä. Asuinrakentaminen pilaisi vuosikymmenten ajan luontoarvoiltaan merkittäviä vesistöjä. Maakuntakaavassa ei tule edistää tällaista vesi- ja maa-ainesvarojen käyttöä.
5. Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ei ole selvitetty eikä otettu huomioon maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä siltä osin kuin ne liittyvät Malmin lentokentän alueella tapahtuvaan ilmailutoimintaan. Malmin lentoasema on Suomen ilmailuelinkeinoalan yritysten keskeisin toimintapaikka ja ilmailun osaamiskeskittymä, jolle ei siellä toimivien yritysten antamien lausuntojen mukaan ole liiketaloudellisen toiminnan mahdollistavaa korvaavaa vaihtoehtoa. Vain pääkaupunkiseutu tarjoaa näille erikoisalojen yrityksille riittävän asiakaspohjan.
Helsinki-Vantaan lentoasema ei palvele lentoliikennettä vapaalla aikataululla, vaan edellyttää ainoana lentoasemana Suomessa lento-operaatioiden ilmoittamista ja aikaslotin pyytämistä tunteja etukäteen. Ruuhka-aikoina slotit ovat Helsinki-Vantaalla tiukassa jo nyt, ja lentoliikenteen odotetaan kasvavan voimakkaasti vuoteen 2035 [13]. Yleisilmailua palvelevan kansainvälisen lentoaseman vaikutukset pääkaupunkiseudun vapaaseen saavutettavuuteen ilmateitse sekä muiden maakuntien lentopaikoilta että ulkomailta ovat korvaamattomat erityisesti tulevaisuudessa, mutta 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa niitä ei ole selvitetty eikä huomioitu, vaan valtakunnallisesti merkittävää lentokenttää on tarkasteltu ainoastaan asunto- ja työpaikkatuotannon näkökulmasta.
Lentoliikenne ja erityisesti kevyen kaluston liikelennot ovat nopeimmin kasvava liikennemuoto maailmassa, ja Euroopan parlamentti on kannustanut painokkaasti jäsenmaita pitämään yllä ja jopa lisäämään yleisilmailua ja liikelentoja palvelevaa lentokenttäkapasiteettiaan [14]. Keski-Euroopassa pienet vapaalla aikataululla palvelevat city-lentoasemat ovat jo nyt liike-elämän ahkerassa käytössä. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta onkin lausunnossaan [15] todennut: “Maakuntakenttien toimintamahdollisuuksia tulee myös kehittää strategian yhteydessä erityisesti mielessä pitäen myös suorat ulkomaanlennot ja jopa kaukolennot sekä lähempänä keskustaa olevien pienien lentokenttien, kuten Malmin ja Bromman, toimintamahdollisuudet.”
Finavia tilastoi vuonna 2013 Malmilla yli 44% koko Suomen yleisilmailun laskeutumisista [3]. Finavia on syksyllä 2016 vastannut Suomen Ilmailuliiton yleisilmailun palveluja koskeneeseen tarjouspyyntöön, ettei Helsinki-Vantaan lentokenttä sovellu siviili-ilmailulle tässä mittakaavassa. Tämä on selkeä osoitus siitä, että korvaavan paikan löytyminen pääkaupunkiseudun yleisilmailulle on tulevaisuudessakin erittäin epätodennäköistä. Uudenmaan pienet valvomattomat lentopaikat riitä yhteenlaskettuinakaan edes Malmin harrasteilmailutoiminnalle, jota on 10-20% kentän toiminnasta [7].
Helsinki-Malmin lentoasema on asetuksella määritelty lentoliikenteen rajanylityspaikka [16]. Sen osoittaminen 4. vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi mahdollistaisi korvaamattoman vapaan aikataulun liikenneväylän hävittämisen, mikä haittaisi tulevaisuudessa merkittävästi sujuvia lentoyhteyksiä maakuntien lentopaikkojen ja pääkaupungin välillä sekä seudun kansainvälistä aikataulutonta lentoliikennettä. Malmin kentän sulkemisella olisi Suomen pääkaupunkiseudun elinkeinoelämään ja kilpailukykyyn selkeä negatiivinen vaikutus. Mm. Tukholmassa tehdään parhaillaan mittavia investointeja Bromman city-kentän joustaviin liikelentopalveluihin [17].
6. Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen
Malmin lentoaseman alueen asuntorakentamiselle osoittava 4. vaihemaakuntakaavaehdotus on ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Malmin lentoasemakokonaisuuden historialliset ja kulttuuriympäristöarvot ovat kiistatta huomattavat koko Euroopankin tasolla. Perustuslain 107 §:n mukaan:
“Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.”
“Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt” (RKY 2009) [18] on Museoviraston laatima ja valtioneuvoston päätöksellä vahvistettu inventointi, johon kuuluvat mm. UNESCO-maailmanperintökohteet Suomenlinna ja Vanha Rauma. Malmin lentoasema on RKY 2009 -kohde aluekokonaisuutena, kiitoteineen [19].
Perustuslakimyönteinen tulkinta vaatii Malmin lentokentän alueen suojelua ja näkyy jo nyt Malmin lentoaseman aluekokonaisuuden RKY-merkintänä. Malmin lentokentän merkitys kokonaisasuntotuotannon kannalta on niin pieni, ettei sillä voida perustella poikkeusta.
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut inventoinnit, kuten RKY 2009, on otettava kaavoituksessa huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Valtakunnallisesti merkittävillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava kyseisten alueiden historialliseen kehitykseen. Alueita tulee kehittää niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistaen.
Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan “Kaikilla kaavatasoilla on huolehdittava, että ratkaisut eivät ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. — kaavoituksen yhtenä tehtävänä on sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin tavoitteiden toteutumista.” [20]
Malmin lentokentällä on huomattava valtakunnallinen ja jopa kansainvälinen merkitys varhaisena siviililentoliikenteen maalentoasemana. Sen kulttuuriperintöarvo muodostuu vahvasti nimenomaan alueen alkuperäisen käyttötarkoituksen kautta, ei muusta ympäristöstä ja alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan irrotettujen rakennusten tai muistumien kautta. Tämän on myös Museovirasto tuonut vahvasti esiin kannanotoissaan.
Malmin lentoaseman tapauksessa kysymyksessä ei ole pelkkä rakennussuojelu, vaan myös merkittävä aineeton kulttuuriperintö. Jos lentotoiminnan mahdollisuus lakkautetaan, tuhoutuvat kansainvälisesti arvokkaaksi tunnustettu elävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä ilmailuun liittyvät pitkät perinteet, jotka ovat oleellinen edellytys Malmin lentoasemakokonaisuuden kulttuurihistoriallisen arvon säilymiselle.
Euroopan johtava kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra on valinnut Malmin lentoaseman vuonna 2016 Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon [21]. Kulttuuriperintöalan kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan Malmi on parhaiten säilynyt Euroopan kolmesta yhä alkuperäiskäytössään olevasta varhaisesta lentoasemasta [22].
Saamiensa useiden merkittävien kansainvälisten tunnustusten perusteella Malmin lentoasemakokonaisuuden elävällä kansainvälisellä kulttuuriperintökohteella on varteenotettavat mahdollisuudet nousta em. kohteiden tavoin UNESCO-maailmanperintökohteeksi. Malmin lentoasemakokonaisuus on ollut kahdesti World Monuments Fundin (WMF) maailmanlaajuisella 100 uhanalaisimman kulttuurikohteen listalla (2004 ja 2006) [23]. WMF:n valintapaneelissa ovat edustettuina myös UNESCO:n maailmanperintöohjelman viralliset neuvonantajaorganisaatiot ICOMOS ja ICCROM.
Poistaessaan Malmin lentokentältä liikennealuemerkinnän ja osoittamalla valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön asuntorakentamiseen 4. vaihemaakuntakaavaehdotus sallii lentokentän kulttuuriarvojen tuhoamisen ja on siten vakavassa ristiriidassa MRL 28§:n kulttuuriympäristöjen vaalimista koskevan vaatimuksen kanssa. Se on myös MRL 24§:n vastainen, koska sen mukainen alueidenkäyttöratkaisu ei edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista Malmin lentoaseman kulttuuriympäristön arvon säilyttämisen osalta, vaan päinvastoin heikentää sitä erittäin merkittävästi.
Vaikka kaavoituksessa on mahdollista poiketa RKY-merkinnästä erityisellä luvalla, jos tavoitetta ei voida muuten saavuttaa, on Malmin lentokentän osalta näytettävissä toteen, ettei alueen rakentaminen ole kokonaisarvion näkökulmasta välttämätöntä. Koko Helsingin seudulla käyttökelpoisesta rakentamattomasta maasta ei ole minkäänlaista pulaa, ja yleiskaavassaan olettamallaan korkeallakin väestönkasvuvauhdilla Helsingin kaupungilla on asuinrakentamiseen osoitettavaa maavarantoa muualla omalla alueellaan 2030-luvulle asti. Esim. yksin Östersundomin liitosalueella on käytettävissä olevaa maata yli 10 kertaa Malmin suunnittelualueen verran.
Vaikka Helsingin omaksuman kasvutavoitteen mukainen 861 000 asukkaan kokonaismäärä toteutuisi vuoteen 2050 mennessä, ne enintään 15 000 uutta asukasta, jotka lentotoiminnan jatkuessa olisi asutettava muualle kuin Malmin lentokentälle, olisivat vain noin 1,7% Helsingin kaupungin asukasmäärästä. Koska aluetta tullaan tarkastelemaan metropolikokonaisuutena, on näin vähäisen asukasmäärän sijoittaminen muualle vähäpätöinen muutos.
7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
Malmin lentoasema on viimeinen jäljellä oleva laaja luonnollinen miljöö ja avoin maisema koillisessa Helsingissä. Kenttäalueen merkittävät luontoarvot ja sen ympäri kiertävä luontopolku ovat ympäristön asukkaiden suuressa suosiossa. Se on myös yksi Helsingin arvostetuista hiljaisista paikoista [24]. Paikallisten asukasyhdistysten enemmistö on lausunnoissaan puoltanut voimakkaasti Malmin lentoaseman säilyttämistä nykyisellään.
4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa esitetty Malmin lentokenttäalueen osoittaminen tiiviiseen asuntorakentamiseen on selkeässä ristiriidassa virkistysalueiden riittävyyteen liittyvien intressien kanssa..
Muistutuksen vaatimukset
Kansalaisten ja yhteisöjen muistutuksilla ja lausunnoilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen. Ne eivät saa olla pelkkä muodollisuus vailla todellista merkitystä.
Edellytämme tämän ja muiden muistutusten tarkkaa ja perusteltua huomiointia sekä vastauksia asiaperustein ja faktoin. Maakuntatasolla ei voida ohittaa valtion tason päätöksiä ja niille asetettuja ehtoja.
Huomioiden valtion tason päätöksen ehtoineen [4] sekä vireillä olevan lakiehdotuksen (Lex Malmi) vaikutukset vaadimme ensisijaisesti Helsinki-Malmin lentoaseman kaavamerkinnän säilyttämistä ja alueen osoittamista liikennealueeksi (lentokentäksi).
Toissijaisesti edellytämme korvaavan vaihtoehdon selvittämistä ja toteuttamista, ennen kuin Malmin lentoasemaa koskeva liikennealuemerkintä muutetaan tai poistetaan. Tämä tulee tehdä niin, että kaikille Malmin lentoaseman yrityksille ja n. 150 lentokoneelle osoitetaan todellinen, toimiva ja elinkelpoinen korvaava vaihtoehto.
Pyydän saada yksityiskohtaisen vastauksen tämän muistutuksen vaatimuksiin alla olevaan osoitteeseen. Pyydän lisäksi saada lopullisen maakuntakaavaehdotuksen sekä maakuntakaavan 4. vaiheen päätöstiedot valitusohjeineen välittömästi niiden valmistuttua.
Helsingissä 9.12.2016
Malmin lentoaseman ystävät ry
Timo Hyvönen, puheenjohtaja
VIITTEET
[1] Finavia: Helsinki-Malmi, ilma-alusten melun leviäminen, vuosi 2003
[2] Windcraft Oy: Helsinki-Malmi, äänitasomallinnus 14.9.2016
[3] Malmi numeroina: Finavian tilastoja
[4] Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa 25.3.2014
[5] Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, kaavarungon vuorovaikutusraportti 1.12.2015 s. 31
[6] Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot
[7] Liikenne- ja viestintäministeriö 26/2014: Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentokentille
[8] MBS: Uhanalaisia heinäkurppia havaittu Malmin lentokentällä
[9] Luontodirektiivin 16 artiklan mukaiset poikkeusperusteet
[10] FM Petri Asikainen: Malmin lentoaseman lepakkokartoitus 2015, alustava raportti
[11] FM Jaakko Kullberg: Malmin lentokentän perhosselvitys kesällä 2015
[12] Helsingin kaupungin ympäristökeskus: Helsingin liito-oravakartoitus 2016
[13] EUROCONTROL: Challenges of Growth 2012-2035
[14] Euroopan parlamentin päätöslauselma P6_TA(2009)0036, 3.2.2009: “Yleisilmailun ja liikelentotoiminnan kestävä tulevaisuus”
[15] Eduskunnan liikennevaliokunnan lausunto Euroopan lentoliikennestrategiaa koskien, LiVL 2/2016 vp – E 4/2016 vp
[16] Asetus rajanylityspaikoista
[17] Svenska Dagbladet 22.12.2015
[18] Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
[19] Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Helsinki-Malmin lentoasema
[20] Ympäristöministeriö: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja rakennettu kulttuuriympäristö, muistio YM3/533/2009
[21] Europa Nostra: The 7 Most Endangered 2016
[22] Kotiseutuliitto 3.6.2016
[23] World Monuments Fund: Helsinki-Malmi Airport
[24] Helsingin kaupungin ympäristökeskus 5/2010: Helsingin hiljaiset alueet – asukaskyselyn tuloksia