Tälle sivulle on koottu vastauksia yleisimpiin ilmailuun ja Malmin lentoasemaan liittyviin kysymyksiin.
- Kysymys 1: Keitä Malmin lentoaseman käyttäjät ovat?
- Kysymys 2: Millaista ilmailutoimintaa Malmilla on?
- Kysymys 3: Eikö Malmin lentotoimintaa voi siirtää pois pääkaupunkiseudulta?
- Kysymys 4: Onko muualla maailmassa yleisilmailukenttiä keskellä kaupunkia?
- Kysymys 5: Eikö kaksi lentokenttää noin lähellä toisiaan ole turvallisuusriski?
- Kysymys 6: Onko Malmin lentokenttä kulttuuriperintökohteena erityisen arvokas?
- Kysymys 7: Eikö ilmailu ole extreme-laji, jossa pärjätäkseen on oltava superihminen?
- Kysymys 8: Onko Malmin lentoaseman väistyttävä siksi, että Helsinki tarvitsee rakennusmaata?
- Kysymys 9: Eikö Malmin lentoasema häiritse ympäristön asukkaita?
- Kysymys 10: Onko Malmin lentoasemalla suojeltavia luontoarvoja?
- Kysymys 11: Eikö Malmin lentoasema ole kuollut paikka, jossa ei tapahdu mitään?
- Kysymys 12: Eikö Malmin liikenne ole puolittunut 1990-luvun alusta, eli onko kentälle enää kysyntää?
- Kysymys 13: Eikö Malmin vanha lentokalusto ole uhka ympäristön asukkaiden turvallisuudelle?
- Kysymys 14: Eikö lentokentän paikalle rakennettava asuinalue ole elintärkeä Malmin seudun tulevaisuuden ja palvelujen kannalta?
- Kysymys 15: Eikö Malmin lentokenttää pidetä yllä suurilla veronmaksajien rahoilla?
- Kysymys 16: Voidaanko Malmin lentokentän toimintaa kehittää nykyisellä paikalla?
- Kysymys 17: Eivätkö Helsinki-Vantaan palvelut riitä pääkaupunkiseudulle tulevaisuudessakin?
- Kysymys 18: Onko Malmin lentoasemalla mitään merkitystä varakenttänä tai pääkaupunkiseudun huoltovarmuuden kannalta?
- Kysymys 19: Voidaanko Malmin lentoasemalle rakentaa edullisia asuntoja?
- Kysymys 20: Eikö Malmin lentoasemalla ole asuinalueelle infrastruktuurikin valmiina?
- Kysymys 21: Eivätkö Malmin lentotoiminnan edellytykset ole jo poistuneet, hallit tyhjennetty ym?
Kysymys 1: Keitä Malmin lentoaseman käyttäjät ovat?
Vastaus: Kentän käyttäjät ovat ilmailualan työläisiä, yksityisilmailjoita ja harrastajia (kerhoissa) Ilmailu on ollut Malmilla jokaisen pääkaupunkiseudun asukkaan ulottuvilla, ja siellä ilmailua harjoittavien sankka joukko on koostunut aivan tavallisista kansalaisista kaikilta elämänaloilta. Aktiivisia lento-oppilaita Malmilla on ollut tyypillisesti yli sata (7/2018).
Valtaosa Malmin yli sadasta lentokoneesta on kuulunut yrityksille, yhdistyksille ja lentokonevuokraamoille, ja jokaisella niistä on ollut kymmeniä tai jopa satoja käyttäjiä. Kentällä on 2020-luvun alussa ollut lentokoneita runsaat sata ja lisäksi joitain kymmeniä helikoptereita.
Ammattilentäjäoppilaiden maksamat koulutuksensa kustannukset ovat korkeat, mutta ilmailukerhojen kursseilla suoritettu yksityislentäjän tai ultrakevytlentäjän lupakirja ei vie vararikkoon. Jos on varaa esim. moottoripyöräilyyn, voi aivan yhtä hyvin suuntautua ilmailuun.
Mikäli moottorilento ei kiinnosta, vielä paljon edullisemmin pääsee hyppäämään laskuvarjolla. Missään muualla pääkaupunkiseudulla ei laskuvarjourheilua ole ollut mahdollista harrastaa. Malmin lentokentästä nauttivat myös lennokkien lennättäjät ja suuri joukko pääkaupunkiseudun kansaa, joka yksinkertaisesti pitää pienkoneiden ja ilmailutoiminnan katselusta. Se onkin aivan ilmaista touhua, johon Malmin näköalatasanne ja näköalaravintola ovat tarjonneet koko perheelle täydellisen ja pääkaupunkiseudulla ainutlaatuisen paikan. Malmilla järjestettävät ilmailutapahtumat ovat vetäneet säännöllisesti paikalle kymmeniätuhansia innokkaita katsojia.
Kysymys 2: Millaista ilmailutoimintaa Malmilla on? Eikö lentotoiminta ole jo mahdotonta?
Vastaus: Finavian poistuttua Malmilta ilmailutoiminta on jatkunut aktiivisena, vaikka sen edellytykset ovat muuttuneet erilaisiksi. Maaliskuulta 2021 lentotoiminta on ollut tilapäisesti estynyt kaupungin häätötoimenpiteiden vuoksi, mutta kenttää ylläpitävä Malmin lentokenttäyhdistys ry on heinäkuussa 2021 saanut häätöasiassa valitusluvan hovioikeuteen.
Ennen kaikkea Malmin lentoasema on ollut Suomen ylivoimaisesti suurin lentäjien koulutuskeskus. Koulutustoiminta on muodostanut suurimman osan kentän liikenteestä. Malmilla on saanut pääkaupunkiseudun yksityisilmailijoiden lisäksi peruskoulutuksensa suuri osa niistä ammattilentäjistä, jotka myöhemmin palvelevat ilmailualaa lentoyhtiöissä. Valtioneuvosto on tutkinut asiaa.
Kaupungin häätötoimista ja kiitoteiden tilapäisestä sulkemisesta huolimatta Malmi on edelleen virallisesti Helsingin seudun kotimaista ja kansainvälistä kevyttä lentoliikennettä palveleva kansainvälinen lentokenttä ja virallinen rajanylityspaikka, jossa on tarvittaessa tarjolla tulli- ja passintarkastuspalvelut. Sillä on operaattori, voimassa oleva lentopaikan pitolupa ja ympäristölupa. Sieltä ovat toimineet Rajavartioston etsintä- ja pelastuskopterien lisäksi myös poliisin liikennevalvontahelikopteri ja lääkärihelikopterit. Rajavartiosto on muuttanut vuoden 2017 alkupuolella Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Malmilta on tehty yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä, mm. etsintä- ja pelastuslentoja (SAR, Search and Rescue) samoin kuin Suomenlahden laivaliikenteen päästövalvontaa osana WWF:n Itämeri-kampanjaa (Operaatio lentävä merenneito). Harrastustoiminnan osuus Malmin lentoliikenteestä on ollut 10-20%.
Kysymys 3: Eikö Malmin lentotoimintaa voi siirtää pois pääkaupunkiseudulta?
Vastaus: Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun yleisilmailun selkäranka ja elinehto juuri edullisen sijaintinsa vuoksi. Etäisyys väestökeskittymästä on nyt hyvä ja voisi olla enintään 20 kilometriä.
Kun Malmin lentokentän siirtohanketta käynnistettiin vuosituhannen vaihteessa, lupailtiin korvaavan kentän rakentamista Sipooseen aivan pääkaupunkiseudun vierelle. Sittemmin ”korvaava” kenttä etääntyi puheissa vähin erin Mäntsälän ja Riihimäen kautta Kiikalaan 100 km päähän, jossa sillä ei enää olisi mitään tekemistä pääkaupunkiseudun yleisilmailutarpeiden kanssa.
Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) pohjaksi julkaisema laaja asiantuntijaselvitys ”Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot” (LVM 16/2011) päätyi hylkäämään kaikki 50 tutkittua sijaintipaikkaa YVA-vaihtoehtoina. Jäljelle jäi vain YVA-menettelyn lakisääteinen nollavaihtoehto, toiminnan jatkuminen Malmilla. Vuonna 2014 valtio päätti vetää omat toimintonsa pois lentokentältä, mutta kirjasi kehysriihilausuntoonsa lentotoiminnan lakkauttamiselle ehdoksi ilmailutoiminnan siirtämisen korvaavalle kentälle.
Ns. Piiraisen asiantuntijatyöryhmä totesi mietinnössään vuonna 2000 olemassaolevat lentopaikat vaihtelevista syistä huonoiksi vaihtoehdoiksi Malmin korvaajina. Malmin lentoasemalla toimivat yritykset ovat lähes poikkeuksetta ilmoittaneet, ettei niiden toiminnalle ole taloudellisia edellytyksiä kentällä, joka sijaitsee kauempana pääkaupungista.
Lentokoulutuksen osalta kysymys on myös yli 30 000 moottorilento-operaatiosta vuosittain, mikä olisi uuden paikkakunnan asukkaille sietämätön elinympäristön muutos. Toimintojen hajautuksen myötä menetettäisiin myös Malmin kentän eri toimintojen vuosikymmenten mittaan hioutuneet erinomaiset synergiaedut.
Harrasteilmailun 4000-8000 vuotuista operaatiota eivät mahdu Uudenmaan pienille valvomattomille lentopaikoille turvallisuuden ja ympäristön vaatimukset täyttävällä tavalla. Harrasteilmailulle esitetyt Nummelan ja Hyvinkään aktiiviset purjelentopaikat sijaitsevat taajaman yhteydessä, ja moottorilentotoiminnan määrä niissä on vähäinen. Molemmat kunnat ovat päättäneet, ettei mittavaa lentotoimintaa sallita siirrettävän sinne.
Malmin lentokentän hyvä saavutettavuus pääkaupunkiseudulla mahdollistaa sen, että pääkaupunkiseudun ilmailukerhot pystyvät huoltamaan ja ylläpitämään koneitaan pitkälti vapaaehtoistyönä, tarvitsematta turvautua kaupallisten lentokonekorjaamojen palveluihin muissa kuin vaativimmissa erikoistöissä. Tämä puolestaan pitää lentotuntihinnat tavallisen työssäkäyvän keskivertoilmailijan ulottuvilla. Myös pääkaupunkiseudun nuoriso pääsee paikallisliikennettä käyttäen ja vaikka polkupyörällä ilmailuvirikkeiden pariin.
Kevyen kaluston tilaus- ja taksilentotoiminnalle tilanne olisi yhtä omituinen. Malmista seuraavaksi lähin vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen kenttä on Turussa 150 km päässä. Turussa sijaitseva taksitolppa ei käytännössä palvele kyydintarvitsijaa Helsingissä millään tavoin.
Ilman Malmin lentokenttää Helsinki olisi Euroopan harvoja pääkaupunkeja, joiden lähellekään ei pääse vapaalla aikataululla kevyellä lentokalustolla. Vertailun vuoksi on merkille pantavaa, että Tukholman seudun kiitotiekapasiteetti katsotaan niin merkittäväksi alueelliseksi kilpailueduksi, ettei sen supistamiseen katsottu olevan varaa. Arlandan suurkentän lisäksi Tukholmaa palvelee Bromman kooltaan Malmiin verrattava kenttä keskellä kaupunkia sekä useita pienempiä lentopaikkoja alle 25 km etäisyydellä kaupungista.
Kysymys 4: Onko muualla maailmassa yleisilmailukenttiä keskellä kaupunkia?
Vastaus: Malmin lentoasema ei sijaitse keskellä Helsinkiä, vaan kaupungin koillisella laidalla noin 10 km päässä keskustasta. Yleisilmailukenttiä on Euroopan ja muun maailman merkittävissä kaupungeissa paljon lähempänäkin keskustaa. Oheiseen taulukkoon on koottu esimerkkejä Euroopan ja muun maailman kaupunkien kevyttä lentoliikennettä palvelevista yleisilmailukentistä ja niiden etäisyyksistä.
| Kaupunki | Pääkenttä (km) | Yleisilmailukenttä (km) |
|---|---|---|
| Adelaide | Adelaide 6 | Parafield 15 |
| Amsterdam | Schiphol 9 | Hilversum 24 |
| Auckland | Auckland 17 | Ardmore 27 |
| Belfast | Aldergrove 21 | Belfast City 2 |
| Berliini | Tegel 8 | Werneuchen 15 |
| Bonn | Konrad Adenauer 20 | Hangelar 6 |
| Bryssel | Bruxelles Nat. 7 | Grimbergen 12 |
| Bukarest | Otopeni 17 | Banesa 9 |
| Calgary | Calgary 8 | Springbank 22 |
| Dublin | Dublin 10 | Weston 12 |
| Düsseldorf | Düsseldorf 7 | Mönchengladbach 20 |
| Göteborg | Landvetter 20 | Göteborg City / Säve 9 |
| Hampuri | Hamburg 9 | Finkenwerder 10 |
| Helsinki | Vantaa 17 | Malmi 10 |
| Kööpenhamina | Kastrup 6 | Roskilde 27 |
| Lontoo | Heathrow 22 | London City 11 |
| Lyon | St. Exupéry 11 | Bron 12 |
| Madrid | Barajas 13 | Cuatro Vientos 9 |
| Malmö | Sturup 24 | Lund 17 |
| Melbourne | Melbourne 22 | Moorabbin 22 |
| Milano | Maipensa 40 | Linate 6 |
| München | München 28 | Oberschleissheim 8 |
| Oslo | Gardemoen 50 | Kjeller 20 |
| Pariisi | Ch. de Gaulle 25 | Le Bourget 21 |
| Perth | Perth 10 | Jandakot 16 |
| Reykjavik | Reykjavik 35 | Reykjavik City 1 |
| Rooma | Fiumicino 31 | Urbe 8 |
| Sydney | Kingsford Smith 9 | Bankstown 21 |
| Toronto | Pearson 20 | Billy Bishop 3 |
| Tukholma | Arlanda 37 | Bromma 7 |
| Varsova | Okecie 10 | Babice 10 |
| Vancouver | Vancouver 12 | Boundary Bay 16 |
| Wien | Wien 16 | Stockerau 22 |
| Zürich | Kloten 9 | Birrfeld 12 |
Malmin ”korvaavien vaihtoehtojen” kompastuskivi on selkeä: ne eivät korvaa Malmia millään tasolla, koska eivät palvele pääkaupunkiseudun ilmailutarpeita.
Suurin osa suomalaisten kaupunkien lentokentistä sijaitsee alle 20 km päässä kaupungista ja palvelee myös yleisilmailua. Miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudun päätyminen maan- ja maanosanlaajuisesti kevyen ilmaliikenteen ulottumattomiin olisi tavoitellulle eurooppalaisen metropolin statukselle kovin epäedullista.
Kysymys 5: Eikö kaksi lentokenttää noin lähellä toisiaan ole turvallisuusriski?
Vastaus: Helsinki-Vantaan ja Helsinki-Malmin ilmatilat ovat täysin erilliset. Ilmatilarajat ovat erittäin selkeät ja niitä valvotaan tiukasti. Tällä tavoin vältetään liikenteen sujuvuusongelmat, jotka aiheutuisivat suurella nopeudella lentävien raskaiden suihkukoneiden ja hitaiden pienkoneiden vilkkaasta toiminnasta samassa ilmatilassa.
Järjestely toimii ja on toiminut vuosikymmeniä mainiosti: Helsinki-Vantaa hoitaa raskaan, nopean lentoliikenteen ja Malmi hitaamman kevyen kaluston lentoliikenteen täysin erillään toisistaan. Turvallisuus ja sujuvuus ovat näin parhaalla mahdollisella tolalla. Vantaan ja Malmin kentät voidaan aivan perustellusti nähdä yhtenä metropolikenttänä, jonka erilaisia liikennemuotoja palvelevat kiitotiet on sijoitettu erilleen toisistaan. Siirtyminen kenttien välillä ei kestä sen kauempaa kuin terminaalin vaihtaminen maailman suurilla lentokentillä.
Malmin kentän lakkautuksen myötä Helsinki-Vantaan pienkoneliikenne lisääntyisi vääjäämättä, koska osa Helsinkiin tulevasta kevyestä taksi- yms. lentoliikenteestä laskeutuisi sinne ”Malmin korvaavan kentän” liian kaukaisen sijainnin vuoksi. Lentoliikenteen pitkän aikavälin kasvuennusteet huomioon ottaen Helsinki-Vantaan jääminen pääkaupunkiseudun ainoaksi lentokentäksi olisi yksiselitteinen haitta ilmaliikenteen sujuvuudelle.
Kysymys 6: Onko Malmin lentokenttä kulttuuriperintönkohteena erityisen arvokas?
Vastaus: Malmi on paitsi ainutlaatuinen toiminnallinen keskus, myös yksi parhaiten säilyneistä sotaa edeltävän ajan kansainvälisistä lentokenttäkokonaisuuksista koko maailmassa. Sen rakennusten funktionaalista arkkitehtuuria on ylistetty ulkomaita myöten. Malmin lentoasema onkin ollut Museoviraston ja ympäristöministeriön laatimassa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luettelossa jo vuodesta 1991. Kaavoitusta ohjaava luettelo on päivitetty 2000-luvulla ja tullut voimaan 1.1.2010, ja siihen sisältyy yksiselitteisesti Malmin koko lentokenttäalue kiitoteineen (ks. RKY-portaali). Kenttäkokonaisuus on myös valittu 2000-luvulla kahdesti kansainvälisen World Monuments Fundin ylläpitämälle maailman 100 uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle. Sen valintapaneelissa ovat edustettuina mm. ICOMOS ja ICCROM, jotka ovat UNESCOn maailmanperintöohjelman neuvonantajaorganisaatioita. Maaliskuussa 2016 Euroopan johtava kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra valitsi Malmin lentoasemakokonaisuuden Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.
Kentän kulttuurihistoriallinen arvo perustuu niin Museoviraston, World Monuments Fundin, Europa Nostran kuin ICOMOS:nkin asiantuntijoiden mukaan suurelta osin juuri siihen, että se on yhä vireästi elävä lentokenttäkokonaisuus. Kenttäkokonaisuuden kiitoteineen on valinnut modernin arkkitehtuurin arvokohteiden valikoimaan myös kansainvälinen DoCoMoMo-työryhmä.
Lentoasemarakennusten funktio osana toimivaa lentokenttää menetetään, jos ilmailutoiminta häädetään ja kiitotiet muutetaan asuinalueeksi. Tällöin maailmanlaajuisesti merkittävä historiallinen ilmaliikennemiljöö kulttuuriarvoineen tuhoutuisi. Paikalle jäisi vain kaksi käyttötarkoituksestaan orpoutunutta rakennusta, joilla ei sellaisinaan olisi enää mitään asiaa maailmanluokan kulttuurikohdelistoille.
Erinomaisen katsauksen Malmin elävän lentokenttäkokonaisuuden kansainväliseen kulttuuriperintöarvoon antaa vuonna 2020 ilmestynyt ICOMOS:n raportti ”Heritage at Risk World Report 2016-2019”. ICOMOS on korkeimman tason kansainvälinen ammattimainen asiantuntijaorganisaatio, joka toimii Unescon maailmanperintöohjelman neuvonantajana.
Lukuisten kansainvälisten huomionosoitusten ja merkittävien kulttuurikohdelistausten myötä Malmin kentästä ja sen kohtalosta on tullut merkittävä seikka myös Suomen kansainväliselle maineelle kulttuurimaana. Suomi on UNESCOn jäsenmaana lokakuussa 2003 allekirjoittanut UNESCOn julkilausuman kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista vastaan. Julkilausuma luo moraalisen velvoitteen toimia kulttuuriperinnön suojelemiseksi tietoiselta tuhoamiselta mm. valtio- ja henkilötason lakiseuraamuksin. Suomea velvoittavat valtiotasolla myös useat kansainväliset kulttuuriperintöä koskevat sopimukset.
Malmin lentokenttä on ollut näyttämönä lukuisille itsenäisen Suomen historian merkittäville tapahtumille 1930-luvulta asti. Sieltä ovat valtionpäämiehet ja ministerit lähteneet valtiovierailuille ja tärkeisiin neuvotteluihin maailmansodan kaatuessa pienen kansakunnan päälle. Malmille oli Tallinnasta matkalla välirauhan aikana kesäkuussa 1940 Aero o/y:n matkustajakone ”Kaleva”, jonka neuvostoilmavoimat ampuivat alas. Malmille saapui liittoutuneiden valvontakomissio aselevon jälkeen syksyllä 1944. Suomen marsalkka Mannerheimin arkku tuotiin Sveitsistä Malmille, ja Malmin lentoasemalta lähti maailmaa valloittamaan Armi Kuusela. Tässä on lueteltu vain pieni vilaus kaikista Malmin lentokentän merkittävistä tapauksista. Mistä lähtikään 19-vuotias Mathias Rust Cessnallaan maailmankuululle lennolleen Moskovan Punaiselle torille 28.5.1987?
Kaikki vuosikymmenten mittaan Malmilla tapahtunut muodostaa mittaamattoman arvokkaan yhtenäisen ja elävän ilmailuperinteen, joka elää muutenkin kuin vain historiankirjojen sivuilla.
Kysymys 7: Eikö ilmailu ole extreme-laji, jossa pärjätäkseen on oltava superihminen?
Vastaus: Tämä elokuvien ja tv-viihteen ylläpitämä mielikuva ei vastaa todellisuutta. Ilmailu pienkoneilla ei ole extreme-laji ensinkään. Se on erittäin turvallista, ja mahdollista jokaiselle terveelle ihmiselle. Sen paremmin silmälasit kuin ylipainokaan eivät ole este yksityislentäjän lupakirjan saamiselle. Laskuvarjohyppy voitaneen laskea extreme-lajiksi, mutta siihenkään ei vaadita superihmistä – jos benji-hyppy luonnistuu, ei laskuvarjohyppykään tuota ongelmia.
Kysymys 8: Onko Malmin lentoaseman väistyttävä siksi, että Helsinki tarvitsee rakennusmaata?
Vastaus: Helsingin uuden yleiskaavan perusteena ollut nopeimman väestönkasvun skenaario tarkoittaisi toteutuessaan, että Helsingissä olisi 874 000 asukasta vuonna 2050 (Helsingin kaupungin tietokeskus, tilastoja 2013:29, liitetaulukot ss. 41-42). Tämä tarkoittaa noin 250 000 uutta asukasta vuoteen 2013 verrattuna.
Jo vuosina 2014-2018 toteutunut väestönkasvu jäi tästä skenaariosta jälkeen 8400 asukkaan verran: Helsingin todellinen asukasmäärä 1.1.2019 oli 648 042 asukasta (Helsingin kaupungin tietokeskus, tilastoja 2019:14, liitetaulukot ss. 42-43), kun kaavoituksen perusteena käytetyn skenaarion mukaan sen olisi pitänyt olla 656 438.
Vuonna 2022 asukkaita olisi pitänyt olla jo 679 418, mutta todellinen asukasluku huhtikuussa 2022 oli TIlastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vain 659 607. Kaupungin valitsemasta kasvutavoitteesta on siten jääty jo 20 000 asukkaan verran, mikä vastaa suuruusluokaltaan Malmin lentokentälle aiottua asukasmäärää.
Marraskuussa 2018 korkein hallinto-oikeus kumosi Helsingin yleiskaavasta kaupunkibulevardien osalta 60000-80000 ja Tuomarinkylän osalta noin 6000-7500 asukkaan rakentamisvarannon. Yleiskaava oli kuitenkin laadittu varmuuskertoimella 2 (s. 66); kaupungin esittämässä muodossaan se sisälsi asuinrakentamisvarantoa 250 000 uuden asukkaan sijasta peräti 500 000 uudelle asukkaalle.
Vähentämällä tästä KHO:n kumoama enimmillään 87 500 uuden asukkaan varanto saadaan tulokseksi, että Helsingin kaupungin uudessa, lainvoimaisessa yleiskaavassa on KHO:n kumoamien osien jälkeenkin asuinrakentamisvarantoa 412 500 uudelle asukkaalle.
Vähentämällä tästä Malmin lentokentälle ja sen ympäristöön suunnitellut 25 000 asukasta voidaan todeta, että muualla Helsingissä on valituskierrokset läpäissyttä lainvoimaista asuinrakentamisvarantoa 137 500 asukkaan verran enemmän kuin yleiskaavan suunnitteluperusteena ollut, vuoteen 2050 ulottuva nopeimman väestönkasvun skenaario edellyttää.
Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että 25 000 asukkaalle tähdätty Malmin lentokentän suunnittelualue on kooltaan 330 ha, josta itse lentokenttä kaikkineen vie alle puolet, vain 127 ha. Laskelmassa ei liioin ole lainkaan mukana Helsingin täydennysrakentamisvarantoa eikä parhaillaan toteutusvaiheessa olevia, jo aiemmin kaavoitettuja alueita.
Merkittävä lisäys Helsingin tonttimaavarantoon on vuonna 2009 toteutunut lounaisen Sipoon alueliitos (Östersundom). Östersundomin suunnittelualue on 21 kertaa Malmin lentoaseman ja sen suoja-alueiden kokoinen. Jo pelkästään alueliitoksen mahdollistamiseksi tehty Vantaan ns. Västerkullan kiilan liittäminen Helsinkiin oli yhtä suuri kuin koko Malmin lentoasema suoja-alueineen.
Östersundomin suunnittelualueen pinta-ala on 45 km2, josta Natura-alueet suoja-alueineen varaavat noin 9 km2. Hyödyntämiskelpoista maata Östersundomiin jää 36 km2, yli seitsemäntoista kertaa Malmin lentokentän ja sen suoja-alueiden kokoinen alue.
Vaikka Östersundomin yleiskaava kaatuikin korkeimmassa hallinto-oikeudessa toukokuussa 2021, on aikaa Östersundomin Natura-alueet paremmin huomioivaan kaavoittamiseen vuosikymmeniä ennen kuin yllä mainittu lainvoimaisessa kaavassa vahvistettu asuinrakentamisvaranto muualla kuin Malmin historiallisella lentokentällä on käytetty.
Helsingin kaupungin rajojen ulkopuolella pääkaupunkiseudun muissa kunnissa on sekä asunnoille että työpaikoille kaavoituskelpoista laadukasta rakennusmaata yli kaiken tarpeen, jos vain paperille piirretyt kuntarajat ylittävä yhteistyö niiden hyödyntämisessä kyetään toteuttamaan. Kuntarajat ylittävä metropolihallinto ja kuntaliitokset ovat jatkuvasti esillä julkisuudessa kiireellisinä keinoina pääkaupunkiseudun tonttipolitiikan järkiperäistämiseksi, ja valtio ajaa uudistuksia pontevasti. On siis odotettavissa, että jo lähitulevaisuudessa, kauan ennen vuotta 2050, pääkaupunkiseudun mittavat maavarannot saadaan järkevästi metropolialueen asuntotuotannon käyttöön.
Tämän vuoksi jäljellä olevan kulttuurisen ja maisemallisen monimuotoisuuden kiireellinen hävittäminen Helsingin rajojen sisäpuolelta on järjetöntä, erityisesti Malmin lentokentän tapauksessa, koska se on Lappeenrannan lisäksi ainoa kevyttä lentoliikennettä kunnollisesti palveleva kenttä koko Etelä-Suomen läänissä. Lähin tasoltaan vastaava kenttä on Turussa 150 km päässä. Raskaaseen reittiliikenteeseen keskittynyt Helsinki-Vantaa ei palvele kevyttä kalustoa kuin hyvin rajoitetusti.
Malmin lentokentän lakkauttaminen 25 000 asukkaan kerrostalolähiön tieltä ei siis voi olla todellinen Helsingin kohtalonkysymys. Seudulla toiminnallisesti ainutlaatuisen lentokentän vuosikymmeniä jatkunut kuristaminen asuinrakentamisen maalitauluna ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua eikä eurooppalaisen metropolin rakentamista.
Kysymys 9: Eikö Malmin lentoasema häiritse ympäristön asukkaita?
Vastaus: Aina kun asiasta järjestetään kysely, jäävät melusta valittajat pieneksi vähemmistöksi. Ylivoimaisesti suurimmalle osalle ympäristön asukkaista kaunis lentokenttä ja sen alueelle tuoma historiallinen ja kulttuurillinen erityisluonne ovat ylpeydenaihe. Lentoasema on lisäksi toiminut jo 1930-luvulla, kauan ennen ympärillä olevien lähiöiden rakentamista, joten on vaikea kuvitella lentämisen äänten tulleen kentän läheisyyteen muuttaneille yllätyksenä.
Malmin lentokentän säilyttämistä puoltavalla kannalla ovat useat paikalliset asukas- ym. yhdistykset, esim. Tapanila-seura, Puistola-seura, Siltamäki-Suutarila-seura, Suutarilan Omakotiyhdistys ry ja MaTaPuPu Birding Society. Malmin lentoaseman ystävät ry:n kansalaisadressiin kentän säilyttämisen puolesta on kertynyt tuhansia allekirjoituksia kentän ympäristöstä.
Koko Helsingin väestön suhtautumista kuvastaa Suomen Gallupin lokakuussa 2004 tekemä ammattimainen, puolueeton mielipidetutkimus. Se osoitti 3% virhemarginaalilla, että 58% helsinkiläisistä kannattaa Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä. Lentokentän lakkauttamisen ja asuinrakentamisen kannalla oli vain 22% helsinkiläisistä. Suomen Gallup toteutti vastaavan tutkimuksen joulukuussa 2005 koko pääkaupunkiseudulla, ja kentän säilyttämisen kannatus oli 65%. TNS Gallupin tutkimuksessa (elokuu 2014) kentän säilyttäminen sai kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja Uudenmaan muissa kunnissa vähintään 2/3:n kannatuksen, mikäli asuinrakentamisen tarpeet voidaan ratkaista muutoin. Sama tulos toistui TNS Gallupin uusimassa tutkimuksessa maaliskuussa 2017, jonka mukaan suurin ryhmä jokaisen puolueen äänestäjistä on ehdoitta Malmin lentokentän säilyttämisen kannalla.
Lisää tuoretta tietoa Malmin lentoaseman väitetystä häiritsevyydestä löytyy Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen vuonna 2010 julkaistusta kyselytutkimuksesta, jossa 2100 satunnaisesti valittua helsinkiläistä kertoi itselleen tärkeistä hiljaisista paikoista pääkaupungissa. Malmin lentoasema nousi esiin paikkana, jonka lähes täydellinen hiljaisuus iltaisin, öisin ja talvisin koetaan mainitsemisen arvoiseksi.
Kysymys 10: Onko Malmin lentoasemalla suojeltavia luontoarvoja?
Vastaus: Malmin lentoaseman noin 100 hehtaarin niitty on yksi merkittävimmistä lintukeitaista Helsingissä. 130 hehtaarin kenttäalueesta vain 17% on kestopäällysteen tai rakennusten peittämää. Tuoreet ja kosteat ruohoniityt ovat äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi koko Suomessa.
Lentokenttäalueella tavataan useita EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuja lajeja, jotka on luetteloitu kansainväliseen IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan, mm. äärimmäisen uhanalainen heinäkurppa (Gallinago media) ja erittäin uhanalainen suokukko (Calidris pugnax). Jotkut näistä lajeista pesivät siellä säännöllisesti, mm. erityisesti suojeltava ruisrääkkä (Crex crex) sekä isokuovi (Numenius arquata), pensastasku (Saxicola rubetra), pensaskerttu (Sylvia communis) ja pikkulepinkäinen (Lanius collurio).
Myös lentokentän laidoilla olevat metsät ovat arvokas biotooppi, jossa tavataan mm. valkoselkätikkaa (Dendrocopos leucotos). Viimeisin havainto luonnonsuojelulain ja -asetuksen määrittelemiin erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluvasta valkoselkätikasta on saatu osana valtakunnallista linnustonseurantatutkimusta tehtävässä talvilintulaskennassa 6.1.2017. Lehtometsä kentän laidalla on kaupungin oman kääpäselvityksen mukaan Helsingin arvokkaimpia lehtipuuvaltaisia metsiä. Reunametsissä on 2010-luvulla sekä vuosina 2020 ja 2021 toteutetuissa kartoituksissa todettu myös runsaasti EU-direktiivillä ja Suomen luonnonsuojelulainsäädännöllä tiukasti suojeltuja liito-oravia, niiden pesäpuita ja niille sopivaa elinympäristöä.
Alueella on runsaasti myös mm. lepakoita, kontiaisia ja muita pikkunisäkkäitä, kettuja ja rusakoita sekä rikas hyönteis- ja kasvilajisto.
Alustavassa lepakkokartoituksessa 2015-2017 kenttäalueella havaittiin useita lepakkolajeja, mm. pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) ja kimolepakko (Vespertilio murinus), joille kentän heikosti valaistu avoin niitty tarjoaa erinomaiset metsästysmaat. Kaikki Suomen lepakot ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttävien lajien luettelossa, eikä niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja saa luonnonsuojelulain mukaan heikentää eikä hävittää.
Alustavassa perhoskartoituksessa 2015-2017 kentän niittyalueelta havaittiin peräkkäisistä huonoista perhoskesistä huolimatta 721 perhoslajia, joukossa erittäin uhanalainen viheryökkönen (Calamia tridens), kolme vaarantunutta lajia sekä 18 silmälläpidettävää niitystä riippuvaista lajia. Sittemmin jatketussa kartoitustyössä lajihavaintojen määrä on noussut jo yli tuhannen.
1930-luvulta keskeytyksettä jatkunut ilmailutoiminta ei ole kentän luontoarvoja häirinnyt. Suomen luonnonsuojeluliitto ry on moneen otteeseen lausunnoissaan vastustanut Malmin lentokentän siirtohanketta. Samalla kannalla on paikallinen lintuyhdistys MaTaPuPu Birding Society.
Äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen (Salmo trutta trutta) nousupuroksi menestyksellisesti kunnostettu Longinoja on ainoa kenttäalueen valumavesien purkuväylä, johon lentokenttäalueen asuinrakentamista edeltävässä mittavassa stabilointi- ja paalutustyössä liikkeelle lähtevät saviliejumassat päätyisivät. Longinoja laskee Vantaanjokeen, jossa elää Euroopan merkittävin uhanalaisen vuollejokisimpukan (Unio crassus) esiintymä. Vuollejokisimpukka kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin.
Kenttäalueen ympäri kiertävä luontopolku on ympäristön asukkaiden suuressa suosiossa, koska Malmin lentoasema on viimeinen jäljellä oleva laaja luonnollinen miljöö heidän kotikonnuillaan.
Malmin lentokenttäniityn ja reuna-alueiden merkittävät luontoarvot ovat olleet julkisessa tiedossa jo 2000-luvun alussa. Lisää informaatiota Malmin lentokentän ja sen reuna-alueiden luontoarvoista löytyy mm. Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Luonto -lehden, Helsingin kaupungin ja MaTaPuPu Birding Societyn sivuilta.
Alueen rikkaasta ja monipuolisesta luonnosta ei valtaisan työmaan ja sen jälkeen 20 000-30 000 uuden asukkaan puristuksessa voi odottaa jäävän paljoa jäljelle.
Kysymys 11: Eikö Malmin lentoasema ole kuollut paikka, jossa ei tapahdu mitään?
Vastaus: Tällaisen mielikuvan on voinut saada, jos kentällä on käynyt sumuisena sadepäivänä tai iltayhdeksän jälkeen. Malmin lentoasema on kuitenkin ollut lentosuoritteilla mitattuna Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä heti Helsinki-Vantaan jälkeen. Asian voi tarkistaa esim. Finavian vuosikertomuksesta 2013 (s. 101). Malmin lentokentältä on lennetty vuosittain yli 40% kaikista yleisilmailun operaatioista Suomessa.
Malmin lentokenttä palvelee koko suuren pääkaupunkiseudun yleisilmailun tarpeita ja on lähes miljoonalle ihmiselle ainoa paikka, jossa monipuolisen ilmailun pariin pääsee kohtuullisella hinnalla ja vaivalla, vieläpä paikallisliikennettä käyttäen. Lentokentällä on järjestetty säännöllisesti myös muita yleisötapahtumia (esim. konsertteja ja moottoriurheilutapahtumia), jotka eivät liity ilmailuun.
Kysymys 12: Eikö Malmin liikenne ole puolittunut 1990-luvun alusta, eli onko kentälle enää kysyntää?
Vastaus: Katsomalla oheisesta kuvasta Malmin liikennemäärien kehitystä vuodesta 1980 alkaen voidaan helposti todeta, että vertailukohtana käytetty 1990-luvun alun liikennemäärä on heijastumaa silloisesta ennennäkemättömästä suhdannekuplasta ja sen jälkeinen notkahdus 90-luvun suuresta lamasta. Malmin perusliikennemäärä on ollut pitkällä aikavälillä varsin vakaa – ja Suomen lentoasemista ylivoimaisesti suurin Helsinki-Vantaan jälkeen.
Kysymys 13: Eikö Malmin vanha lentokalusto ole uhka ympäristön asukkaiden turvallisuudelle?
Vastaus: Kaikkia lentokoneita koskevat erittäin tiukat huolto- ja kunnossapitomääräykset, joiden noudattamista valvotaan tarkasti. Turvallisuus on koko ilmailualan ehdoton johtotähti. Jokainen pienkone käy vuosittain pakollisessa katsastuksessa ja tietyin käyttötuntimäärin (mm. 50 h, 100 h, 200 h) tarkoin määritellyissä huolloissa, joita suorittamatta koneella ei saa lentää.
Siksi koneet ovat iästä ja ulkonäöstä riippumatta teknillisesti erittäin luotettavia. Kaiken varalta lentokenttää ympäröivät avoimet suoja-alueet, joille kone voidaan ohjata erittäin harvinaisissa pakkotilanteissa. Koko Malmin lentoaseman yli 80-vuotisen historian aikana ei sivullisille ole aiheutunut lentotoiminnasta vahinkoa.
Kysymys 14: Eikö lentokentän paikalle rakennettava asuinalue ole elintärkeä Malmin seudun tulevaisuuden ja palvelujen kannalta?
Vastaus: Malmin lentokenttä ei ole alueen palveluille minkäänlainen uhka. Malmin liikekeskuksella palveluineen on vakaa, laaja ja uskollinen asiakaspohja, jolla ei ole intressejä lähteä tekemään vakituisia ostoksiaan kauempana sijaitseviin samanlaisiin keskittymiin.
Alueen tulevaisuuden kannalta paljon merkittävämpiä mahdollisuuksia tarjoaa koko metropolialueen ainoa yleisilmailukenttä – kansainvälinen kevyen lentoliikenteen väylä, joka on samalla tunnustettu maailmanluokan kulttuuriharvinaisuus.
Ilmailun kehitysnäkymät huomioiden tällaisesta alueellisesta edusta ja potentiaalisesta yritystoimintamagneetista luopuminen vielä yhden asuinalueen ahtamiseksi ennestäänkin väkirikkaalle alueelle olisi järjetöntä. Koillis-Helsingin yrittäjät ry onkin Malmin lentoaseman ystävät ry:n yhdistysjäsen.
Malmin lentoasemalla on saamiensa kansainvälisten tunnustusten perusteella kaikki edellytykset päästä elävänä kokonaisuutena UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Laadukkaalla ilmailumuseolla täydennettynä kentästä voidaan kehittää maailmanluokan kulttuurimatkailukohde, joka tuo alueelle merkittäviä matkailutuloja ja kansainvälistä arvostusta.
Kysymys 15: Eikö Malmin lentokenttää pidetä yllä suurilla veronmaksajien rahoilla?
Vastaus: Suomen lentoasemaverkoston ylläpidon maksavat lentoasemien käyttäjät, eivät veronmaksajat. Finavia on valtion omistama liikelaitos, joka maksaa ilmailuinfrastruktuurin ylläpidon voitoistaan. Finavia on pitänyt omasta tahdostaan yllä Malmin lentoasemaa, vaikkei se tuotakaan voittoa. Tämä osoittaa, kuinka olennaisena koulutus- ja rekrytointipaikkana ilmailualan ylin asiantuntija on Malmin kenttää pitänyt.
Finavian luovuttua Malmin lentokentän ylläpidosta vuoden 2016 lopussa kenttää ylläpitää Malmin lentokenttäyhdistys ry, joka ei liioin käy veronmaksajien kukkarolla, vaan päinvastoin maksaa kaupungille ilmailuun käytettävästä alueesta vuokraa. Historiallista lentokonehallia käyttöönsä vuokranneiden ilmailutoimijoiden kaupungille maksamat vuokrat olivat noin 100 000 euroa vuodessa, kunnes kaupunki kieltäytyi vuokraamasta hallia enää ilmailukäyttöön elokuussa 2018 ja hääti lentokoneet taivasalle.
Saatavilla olevien tietojen mukaan Malmin kentän vuotuiset nettokulut olivat Finavian aikana miljoonan euron suuruusluokkaa. Suurin osa summasta muodostui tuolloin lennonjohdon kuluista, jotka ainutlaatuisena järjestelynä maksatettiin Helsinki-Malmin tulosyksiköltä Helsinki-Vantaan tulosyksikölle. Tämä rahan siirtely Finavian sisällä ei juuri näkynyt Helsinki-Vantaan tuottamissa voitoissa, mutta teki syvän loven Malmin tulokseen. Summaa perittiin jokaisen Finavian lentoasemien kautta vuosittain kulkevan matkustajan lentolipun hinnassa 10-20 senttiä. Toisaalta muualla Suomessa sijaitsevaa ammattilentäjien koulutusinfrastruktuuria tuetaan Opetusministeriön myöntämin verovaroin useilla miljoonilla euroilla vuosittain. Siitä huolimatta juuri Malmi koulutti jopa 2/3 maamme ammattilentäjistä, ja on ollut edelleen merkittävä, veronmaksajien näkökulmasta kustannustehokkuudeltaan täysin ylivoimainen ammattilentäjien koulutuskeskus.
Helsingin kaupungin väitetään menettävän Malmin lentokenttäalueesta asuintonttivuokra- ja verotuloja. Tätä näkökulmaa ei kuitenkaan lainkaan tuoda esiin puhuttaessa esim. niistä laajoista asutuskelpoisista joutomaa-alueista, jotka kaupungilla oli varaa jättää yleiskaavasta kokonaan pois ja joihin ei liity mitään sitoumuksia. Tämän vuoksi valituksia kaupungin tulonmenetyksistä on vaikea pitää vakavasti otettavina.
Kysymys 16: Voidaanko Malmin lentokentän toimintaa kehittää nykyisellä paikalla?
Vastaus: Yhdysvalloissa ilmailuviranomainen on jo vuonna 2006 varoittanut hävittämästä kaupunkien kupeessa sijaitsevia pieniä lentokenttiä. Meneillään oleva liikelentokaluston vallankumous nostaa ne lähitulevaisuudessa merkittäviksi seudullisiksi kilpailuvalteiksi.
Parin vuosikymmenen päästä jokainen kiitotie pääkaupunkiseudulla on korvaamaton. Euroopan lentoturvallisuusorganisaatio Eurocontrolin kaupallisen lentoliikenteen kasvuennusteen mukaan Suomen ja lähialueiden liikennemäärät kasvavat 30-70% vuoden 2012 tasosta vuoteen 2035 mennessä, ja jopa 2-3 -kertaisiksi vuoteen 2050 mennessä. Lentoliikenteen infrastruktuurin kapasiteetin riittävyys on EU:n strateginen huolenaihe. Ennusteiden toteutuessa liikelentojen sujuva ja joustava toiminta Helsinki-Vantaalla olisi uhattuna, koska aikatauluttomat liikelennot voivat saada joustavaa palvelua vain reittiliikennetilanteen salliessa.
Uuden sukupolven pienet, 4-8 -paikkaiset mikrojetit (VLJ, Very Light Jet) ovat hiljaisia, käytännössä yhtä nopeita kuin perinteiset liikesuihkukoneet, selvästi edullisempia hankinta- ja ylläpitokuluiltaan, ja pystyvät ongelmitta toimimaan vain kilometrin mittaisilta kiitoteiltä. Ne tekevät vauhdilla tuloaan liikelento-operaattorien kalustoon kaikkialla maailmassa. Kaluston uusiutuessa Malmin nykyiset kiitotiet olisivat sellaisenaan täysin riittävät pääkaupunkiseudun joustavien liikelentopalvelujen turvaamiseen.
Kuvaavaa kehitykselle on se, että saksalaisen WingX Extreme -markkinatutkimustoimiston syyskuussa 2013 julkistamien tilastotietojen mukaan perinteisen liikelentokaluston lentotuntimäärät Euroopassa ovat lamavuosina 2008-2012 laskeneet tuntuvasti, mutta VLJ-kaluston lentotuntimäärä on samaan aikaan kasvanut jopa 725%. VLJ-lentokalusto on mainitulla ajanjaksolla vallannut markkinoista peräti kolmanneksen. Maailmantalouden kohentuessa ja 2020-luvun alun koronapandemian hiipuessa on odotettavissa liikelentotoiminnan VLJ-segmentin huikea kasvu: Allied Market Researchin kesäkuussa 2021 julkaiseman analyysin mukaan globaalin VLJ-markkinan arvo yli kaksinkertaistuu vuodesta 2021 vuoteen 2030 vuotuisen kasvun ollessa 11%.
Liikelentopalvelujen sujuvuus menetetään myös, jos niitä palveleva kenttä sijaitsee esim. Porvoon etäisyydellä pääkaupunkiseudusta. Tunnin lentomatkan päästä Tukholmasta, Pietarista, Baltiasta ja muilta lähialueen lentopaikoilta saapuvat kansainvälisen talouselämän ja politiikan vaikuttajat eivät istu toista tuntia autossa aamuruuhkassa Helsinkiin ja iltaruuhkassa takaisin. Malmin lentokenttä sijaitsee erinomaisella paikalla vain varttitunnin matkan päässä sekä pääkaupunkiseudun kaupungeista että Helsinki-Vantaan vaihtoyhteyksistä, ja tekee myös kotimaan ja lähialueiden kymmenet pienemmät lentopaikat nopeasti saavutettaviksi.
Kaupallisen lentoliikenteen edellyttämän mittarilähestymisjärjestelmän asentaminen Malmin nykyisille kiitoteille on täysin mahdollista. Nykyaikaiset GPS-pohjaiset tarkennetut järjestelmät tekevät mittarilähestymiset mahdolliseksi paljon perinteisiä järjestelmiä joustavammin. Suunnittelemalla Helsinki-Vantaan ja Malmin menetelmät yhteen toimiviksi ei kenttien naapuruus aiheuta ongelmia liikenteen sujuvuudelle. Muualla maailman metropoleissa toimii pieniä kenttiä suurten naapureina paljon lähempänäkin toisiaan: hyvä esimerkki ovat Pariisin raskaan liikenteen suurkenttä Charles de Gaulle ja Euroopan vilkkain liike- ja yleisilmailukenttä Le Bourget, joiden kiitotiesuunnat risteävät toisiaan ja jotka sijaitsevat vain noin kolmen kilometrin päässä toisistaan.
Kysymys 17: Eivätkö Helsinki-Vantaan palvelut riitä pääkaupunkiseudulle tulevaisuudessakin?
Vastaus: Helsinki-Vantaan lentoasema on pitkäjänteisellä työllä saavuttanut aseman kansainvälisenä lentoliikenteen solmukohtana. Metropolien välinen kilpailu solmukohdan asemasta on armotonta, koska sen vaikutukset elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle ovat erittäin merkittävät.
Ruotsissa vuonna 2013 käynnistynyt ”Connect Sweden” -hanke pyrkii nostamaan Tukholman Arlandan Pohjoismaiden johtavaksi lentoasemaksi, ja keskellä Tukholmaa sijaitsevaa Bromman city-kenttää pidetään olennaisen tärkeänä hankkeen onnistumiselle ja voimakkaasti kasvavan lentoliikenteen sujuvuudelle. Pietarin Pulkovon kenttään on investoitu miljardeja euroja muutaman viime vuoden aikana.
Helsinki-Vantaa on Suomen ainoa ns. slot-koordinoitu lentoasema, jolta ei voi liikennöidä vapaalla aikataululla. Jo nykyisin Helsinki-Vantaan kiitoteiden käyttöön on pyydettävä aikaslotti kolme tuntia etukäteen.
Tämä rajoittaa aikatauluttomien bisneslentojen vapaata liikkuvuutta lähialueilla: esim. ehtiäkseen äkillisen tarpeen tullen Finnairin Kaukoidän reittilennolle liikematkustaja ei pääse Tukholmasta, Baltiasta tai Pietarista tunnissa Helsinkiin muualle kuin Malmin lentoasemalle, koska Malmilla aikaslotteja ei tarvita.
Helsinki-Vantaalla on meneillään mittavia investointeja, mutta ne eivät poista reittiliikenteeseen keskittyvän suurlentoaseman aikaslottijärjestelmää. Liikenteen lisääntyessä jopa 2-3 -kertaiseksi vuoteen 2050 mennessä voidaan vain arvailla, kuinka pitkällä varoitusajalla aikaslottia on silloin anottava. Aikatauluttomien liikelentojen joustava palvelu on kuitenkin myös tulevaisuudessa olennainen osa Suomen talouselämän veturina toimivan pääkaupunkiseudun kilpailukykyä.
Mikäli Malmin lentoasemaa ei olisi, lähimmät sitä vastaavat palvelut liikelennoille olisivat Turussa 150 km päässä. Tämä olisi omiaan heikentämään Helsingin saavutettavuutta ja asemaa metropolien välisessä kilpailussa.
Kysymys 18: Onko Malmin lentoasemalla mitään merkitystä varakenttänä tai pääkaupunkiseudun huoltovarmuuden kannalta?
Vastaus: Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun ainoa varakenttä. Helsinki-Vantaan ollessa syystä tai toisesta suljettuna ei henkilö- ja rahtilentoliikenne pääse Helsingin seudulle ja sieltä pois mitään muuta kautta kuin Malmilta. Viimeksi näin on tapahtunut vuonna 1986 viikkokausia jatkuneen virkamieslakon aikana, jolloin kotimaan lentoliikenne hoidettiin sujuvasti kevyemmällä kalustolla Malmin kentältä. Malmi toimii myös mm. Helsinki-Vantaan kevyemmän liikenteen ja Hernesaaren helikopterikentän varakenttänä sääolosuhteiden niin vaatiessa.
Malmin lentoasemalta on lennetty kaupallista reittiliikennettä myös vuosina 2010-2011, jolloin tanskalainen Bel Air -yhtiö lennätti helikopterilla säännöllisin vuoroin työntekijöitä kaasuputkea Itämereen laskeneelle Solitaire-alukselle ja sieltä takaisin.
Vuosina 2018-2019 samanlainen säännöllinen helikopteriliikenne oli käynnissä saksalaisen Wiking Helikopter Servicen voimin. Tämäkin säännöllinen kaupallinen liikenne olisi epäilemättä lennetty Helsinki-Vantaalta, jos se olisi suurkentän konseptiin paremmin sopinut.
Onkin käsittämätöntä, että osana Helsingin uuden Yleiskaavan selvityksiä pääkaupungille tarpeellisen helikopterikentän paikkaa etsittiin vuonna 2014 jopa aivan Malmin lentoaseman vierestä Kivikosta, vaikka Malmin täydelliset palvelut tarjoava kansainvälinen city-kenttä on tukenut pääkaupungin ilmaliikennettä ansiokkaasti jo vuosikymmenet.
Myös kriisiajan huoltovarmuusnäkökohdat puoltavat Malmin kentän säilyttämistä. Esimerkiksi Tukholmassa on useita lentokenttiä 30 km säteellä keskustasta. Erityisesti viranomaislentoja varten tarvitaan maan pääkaupungissa paikka, jonka kautta voidaan liikennöidä ilmateitse, vaikka Helsinki-Vantaan lentokenttä tai sinne johtavat liikenneväylät olisivat käyttökelvottomia esim. onnettomuuden, katastrofin, sodan tai lakon takia.
Kysymys 19: Voidaanko Malmin lentoasemalle rakentaa edullisia asuntoja?
Vastaus: Malmin syvä ja vetelä savikko on ala-arvoista rakennusmaata. Rakennukset joudutaan paaluttamaan jopa 25 metrin syvyyteen, mutta sekään ei riitä: lisäksi pitäisi paaluttaa tiet, pihat, kulkuväylät, parkkipaikat ja kaikki muukin, jottei alueelle kävisi kuten kentän luoteisnurkalle vuonna 2005 valmistuneelle Fallkullan kerrostaloalueelle, jonka pohjana on sama savikko kuin itse lentokentällä.
Fallkullan asuinalueen kuntoa valaisevat osuvasti sieltä otetut valokuvat sekä alueella asuvan Anita Ollin Facebookissa julkaisema avoin kirje:
Tänään tuli lisää uutta ”Jobin postia”:
Kerrostalossamme ei ole muutamaan viikkoon saatu ulko-ovea kiinni, korjauksista huolimatta. Tänään asukkaat, minä mukaan lukien, eivät ole meinanneet päästä talosta ulos, kun ovi ei ole auennut. Huoltomies totesi, että ovi on vääntynyt niin pahoin ettei sitä saa laittaa enää kiinni, koska talosta ei pääse sitten ulos.
Pihamme on täynnä mullistunutta reikäistä asfalttia, joihin ihmiset ajavat autojansa. Talon sisäseinissä on halkeamia vaikka miten paljon. Kerrostalomme on ollut tällä paikalla 11 v 6 kk ja nuokkuu jo nyt, todennäköisesti maapohjan vuoksi.
Hyvät Helsingin päättäjät:
MIETTIKÄÄ NYT HYVÄT IHMISET, ENNEN KUIN ALATTE REPIMÄÄN MALMIN LENTOKENTTÄÄ JA RAKENTAMAAN SINNE!! KÄYKÄÄ ENSIN TUTUSTUMASSA FALLKULLAN ASUNTOJEN VAURIOIHIN JA SITTEN VASTA HARKITKAA, KANNATTAAKO ALOITTAA MILJARDIKATASTROFI!!
Helsingin Sanomat käsitteli aihetta kaupunkisivuillaan 10.10.2016. Myös Koillis-Helsingin Lähisanomat on julkaissut 5.8.2015 havainnollisen valokuvan ja artikkelin Fallkullan ”pilottihankkeen” todellisuudesta.
Käytännössä ainoa tapa saada Malmin kenttäalue kunnolla stabiloiduksi olisi rakentaa alueelle paalujen varaan sillankansi, kuten viereisen Lahden moottoritien alkupäässä on tehty. Malmin kenttäalue vaatisi kuitenkin yli 120 hehtaarin kannen, ja alueen kunnollisen perustamisen kustannukset nousisivat tähtitieteellisiksi. Useiden pohjavesikerrosten vuoksi kentän savikko on lisäksi niin vetelää, ettei se tarjoa paaluille sivusuuntaista tukea. Edulliset asunnot Malmin kentän savikossa ovat asuntopoliittinen haaveuni, ja toteutuessaan asukkaiden painajainen jo pian rakentajan takuuajan päätyttyä.
Kysymys 20: Eikö Malmin lentoasemalla ole asuinalueelle infrastruktuurikin valmiina?
Vastaus: Se että Malmin kentän ympärillä on jo sähköä, vettä ja viemäröintiä ei tarkoita sitä, että kentällä olisi ”valmis infrastruktuuri”. Edes kentän valmiiksi asfaltoidut kiitotiet eivät kantavuutensa puolesta ole käyttökelpoisia tieliikenteelle.
Verkkoja ei voida noin vain jatkaa kentän reunoilta tuhansien asuntojen tarpeiksi, vaan alueelle pitää rakentaa kokonaan uudet syöttölinjat, runkolinjat, muuntoasemat, pumppaamot ym. Todennäköisesti on tarpeen rakentaa ja muuttaa myös runkoverkkoja kenttäalueelle aiotun kymmenientuhansien asukkaiden asuinalueen massiivisuuden takia.
Malmin vetelän maaperän takia kaikki verkot täytyy perustaa paalutusten päälle. Jokaisen vesi- ja viemärilinjan alla on oltava paaluperustus, koska muuten maaperän jatkuva liikkuminen rikkoo rakenteet. Sama koskee myös Malmin nykyisiä kiitoteitä: niiden kantavuus ei riitä jatkuvalle tuhansien autojen käytölle. Ne on kaikki purettava ja rakennettava uudelleen kunnollisille perustuksille.
Täsmälleen samoilla (tai edullisemmilla) kustannuksilla tarvittava infrastruktuuri voidaan rakentaa muualle.
Kysymys 21: Eivätkö Malmin lentotoiminnan edellytykset ole jo poistuneet, hallit tyhjennetty ym.?
Maaliskuusta 2021 lentotoiminta on ollut estettynä Helsingin kaupungin toimeenpanemalla häädöllä, mutta esteenä on vain se.
Jopa ilmailupiireissä on esiintynyt epätietoisuutta, voiko kentällä enää toimia. Toiminta on ollut vilkasta, ja hyvät lentotoiminnan ohjeet löytyvät Malmin lentokenttäyhdistyksen www-sivuilta. Alla on kooste yleisistä huhuista ja tarkennukset siitä, miten ne ovat vaikuttaneet lentotoimintaan.
Lennonjohto on poistunut.
Finavia poistui kentältä 31.12.2016 ja samalla loppui myös lennonjohtotoiminta toistaiseksi. Kenttä on toiminut hyvin ilman lennonjohtoakin valvomattomana lentopaikkana, kuten yli 60 muutakin suomalaista lentokenttää.
”Lentokenttästatus on menetetty.”
Malmi on edelleen viralliselta statukseltaan lentokenttä, mutta ei tällä hetkellä lentoasema. Lentoaseman vaatimustaso on korkeampi kuin lentokentän. Lentoasema on säännöllistä lentoliikennettä varten rakennettu alue, jota käytetään ilma-alusten lentoonlähtöön ja laskuun. Virallisen määritelmän mukaan lentoasema on lentopaikka, jossa ilmaliikennepalvelu on pysyvästi järjestetty.
Toinen kiitotie on suljettu.
Kentällä on aikanaan ollut neljä kiitotietä, joista on useita vuosikymmeniä ollut käytössä kaksi. Trafin määräysten mukaisesti toinen kiitoteistä on suljettu turvallisuussyistä. Useilla suomalaisilla lentopaikoilla on ristikkäiset kiitotiet (mm. Nummela, Hyvinkää, Pori), ja käytössä kaksi risteävää kiitotietä turvallisuuden siitä kärsimättä. Malmin suuret liikennemäärät lienevät vaikuttaneet Trafin edellytyksiin. Nykyisellä lentokonetekniikalla yhden kiitotien malli on turvallinen ja toimiva.
Rajavartiolaitos ja Patria ovat poistuneet.
Rajavartioston vartiolentolaivue on siirtynyt Helsinki-Vantaalle ja Patrian lentokoulutus Tampere-Pirkkalaan. Toiminnan kustannustaso on huikeasti korkeampi kuin Malmilla, ja mm. lentokoulutuksen hintaa on jouduttu korottamaan roimasti. Patria on sittemmin siirtänyt koulutustoimintaansa edelleen Espanjaan. Molemmat toimijat siirtyivät pois Malmilta poliittisella hallintopäätöksellä, vaikka olisivat mielellään operoineet sieltä edelleen. Malmin liikennemääriin niiden poistumisella ei ole ollut merkittävää vaikutusta, ja niiden paluu Malmille on edelleen mahdollista.
Koneet on häädetty hallista.
Malmin 11 lentokonehallista vain kaksi on ollut kaupungin hallinnassa. Ns. Rajan halli on ollut tehdyistä vuokratarjouksista huolimatta tyhjillään keväästä 2017. Isompi ns. ykköshangaari oli vuokrattuna lentokoneiden säilytykseen, kunnes se määrättiin tyhjennettäväksi poliittisella päätöksellä elokuussa 2018.
”Kentällä on tuon tuostakin tapahtumia, jotka estävät lentämisen.”
Kenttäalue on ollut sovittu vapautettavaksi ilmailutoiminnalta tarvittaessa kymmenen kertaa vuodessa muihin tapahtumiin. Suurin osa tapahtumista on ollut autoharrastuksiin liittyviä, ja niiden yleisö on kannattanut hyvin yksimielisesti kentän säilyttämistä ilmailukäytössä. Pisimmillään kenttä on ollut suljettuna lentoliikenteeltä noin viikon Ed Sheeranin suurkonserttien takia kesällä 2019.
”Paikat rapistuvat.”
Helsingin kaupunki vastaa kentän rakennusten kunnosta ja sen säilyttämisestä suojeluesityksen perusteella asetetun vaarantamiskiellon mukaisesti. Rapistuneista paikoista tulee ilmoittaa kaupungin asettamalle isännöitsijälle.
”Briefing on suljettu.”
Briefing on käytössä itsepalveluna kuten kaikilla muillakin Suomen briefing-kentillä. Helsinki-Vantaalla on miehitetty briefing.