Helsingin kaupunki on julkaissut näkemyksensä Malmin lentokentän alueesta useimmiten kysyttyihin kysymyksiin.
Valitettavasti kaupunki on vastannut kysymyksiin osin harhaanjohtavasti, asian vierestä, vajavaisesti tai jopa väärillä tiedoilla. Tähän tekstiin on koottu dokumentteihin ja faktatietoihin perustuvat vastaukset näihin kysymyksiin samassa järjestyksessä, kuin kaupunki on tietonsa julkaissut.
Mikäli tiedoissa on virheitä, pyydämme ilmoittamaan välittömästi lähdeviitteineen korjauksia varten.
Kaupungin vastauksista on jätetty esittämättä useat kansainväliset kulttuuriorganisaatioiden (Icomos, Europa Nostra, World Monuments Fund) korostamat kulttuuriarvot.
Kaupunki ei vastaa kysymykseen siitä, kannattaako enemmistö helsinkiläisistä kentän säilyttämistä. Sen sijaan esitetään asiaan kuulumatonta tietoa.
Kaupunki jättää myös mainitsematta kaavatilanteen todellisen laidan: maakunta- ja yleiskaavalla ei ole merkitystä alueella, sillä lainvoimaisen asemakaavan mukaan alue on merkitty lentokentäksi.
Tälle sivulle on kerätty vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin Malmin lentokentän alueesta vastauksena Helsingin kaupungin koosteeseen aiheesta.
Voit vertailla vastauksia ja harkita, kummat tiedot pitävät paikkansa. Lisää vastauksia löytyy myös tästä vuosien mittaan kerätystä listasta.
Malmin lentokentän alue on uudessa yleiskaavassa osoitettu asuntorakentamisalueeksi, mutta ilmailuun käytetyn alueen asukasmäärä olisi vain n. 2,2% yleiskaavan kokonaisuudesta. Lentokentän käyttötarkoitusmerkintä on asemakaavassa lentokenttä, eikä varsinaiselle lentokenttäalueelle ole vireillä kaavamuutoksia. Asemakaava on ainoa kaavataso, jolla on oikeusvaikutuksia rakentamiseen. Yleiskaava on ohje asemakaavaa laadittaessa. Maakuntakaavasta kenttä on poistettu kuten muutkin yleisilmailukentät. Se ei kuitenkaan suinkaan tarkoita, että lentokenttiä oltaisiin sulkemassa.
Malmin lentokenttä ei suinkaan ole “entinen”, vaan sillä on kaikki kotimaisten ja kansainvälisten tahojen luvat ja myös valtioneuvoston vahvistama status valtakunnallisena rajanylityspaikkana. Vanhat lentokenttärakennukset on suojeltu lainvoimaisella asemakaavalla. Ensimmäiset, varsinaisen lentokenttäalueen ulkopuolella olevat asumisen asemakaavamuutokset ovat vireillä alkuvaiheessa, mutta kohdealueilta on löytynyt merkittäviä liito-oravan esiintymisalueita.
Voimassa olevasta asemakaavasta poiketen Helsingin yleiskaavassa 2016 (lainvoimainen 8.11.2018) Malmin lentokentän alueelle on osoitettu rakentamista “lähikeskusta C3” -merkinnällä ja “asuntovaltainen alue A2” -merkinnällä. C3-merkintä on vaikea toteuttaa tällä RKY-merkityllä alueella kulttuuriarvot huomioiden. Aluetta, johon kuuluu nyt ilmailukäytössä olevan alueen lisäksi sitä ympäröivä, noin 4,5 kertaa suurempi alue, on yleiskaavan mukaisesti tarkoitus kehittää pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä lähipalveluiden käyttöön. Malmin lentokentän alueelle on laadittu epävirallinen kaavarunko, jolla ei ole kaavaan verrattavaa lainvoimaa. Se on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 29.11.2016.
Kaavarungon mukaisesti koko alueelle tulisi noin 25 000 uutta asukasta ja noin 2 000 uutta työpaikkaa, joista kuitenkin enintään noin 7 000 asukasta varsinaiselle lentokenttäalueelle. Ilmailualalta tuhottavien korkean, myös ulkomaille myytävän osaamisen työpaikkojen määrää ei kaupungin suunnitelmissa olla huomioitu lainkaan.
Kaavarungon mukaisesti alueen rakennusoikeustavoite on 1 350 000 kerrosneliömetriä (kem2), josta asuntorakentamista 1 100 000 kem2 ja toimitila- ja palvelurakentamista 250 000 kem2. Kaupungin teettämässä tutkimuksessa (s. 44) FCG totesi tämän rakennusmäärän olevan taloudellisesti riittämätön määrä kannattavaan rakentamiseen.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 11.12.2018 kaavarungon tarkennuksen, joka koskee alueen eteläosaa, Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden asemakaava-alueita. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Malmin lentoaseman rakennuksia koskevan suojeluasemakaavan muutoksen 16.1.2019 ja kaava on tullut voimaan 10.10.2019.
Malmin lentokentän rakentamisen kaupunkitaloudelliset vaikutukset ovat erittäin merkittäviä rakennusyrityksille. Kaavarunkoalueen esi-, katu- ja puistorakentamisen sekä palvelurakennusten budjettirahoitteisten investointikustannusten on ennen suuren sulfidisaviriskin omaavan alueen tarkempien maaperätutkimusten valmistumista arvioitu olevan suuruusluokkaa 500 M€, jonka veronmaksajat maksavat ennen kuin varsinainen asuntorakentaminen voi alkaa.
Kaupunki kertoo, että kaupungin aluerakentamisprojektitoiminnasta saaman 40-vuotisen kokemuspohjan perusteella yksi kaupungin budjettivaroilla investoima euro käynnistää 4−8 euron edestä yksityisiä investointeja, riippuen alueiden erilaisista ominaisuuksista, lähtötilanteesta ja tavoitteista.
Budjettivaroilla aiotaan siis toisaalta tukea tiettyjen yksityisen sektorin yritysten toimintaa samalla kun yhden kokonaisen toimialan tärkein yrityskeskus tuhotaan. Malmin lentokentän alueen rakentamisessa yksityisten investointien osuus on suuruusluokkaa 3 000 M€ (3 Mrd€), jos oletetaan maltillisesti, että yhdellä kaupungin budjettivaroin investoimalla eurolla alueelle saadaan liikkeelle kuuden euron edestä yksityisiä investointeja. Arviossa ei ole huomioitu rakennusmaan laatua, suojeltavia luontoarvoja eikä kuntalaisten mielipidettä.
Verovaroilla siis mahdollistetaan ja tuetaan yksityisen sektorin liiketoimintaa, alueen ominaispiirteiden ja arvojen kustannuksella, asukkaiden enemmistön toiveiden vastaisesti.
Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden asemakaavanmuutoksien laatiminen on vireillä lentokenttäalueen eteläosassa. Tavoitteena on edetä molempien kaavaehdotusten osalta päätöksentekoon kaupunginvaltuustossa alkuvuonna 2021.
Tammikuussa 2021 tehdyissä tutkimuksissa alue on osoittautunut merkittäväksi liito-oravien asuinalueeksi, mikä tullee estämään kaavan etenemisen pitkäksi aikaa.
Ensimmäiset asemakaavat mahdollistaisivat asuntojen rakentamisen noin 5 000 uudelle asukkaalle. Vuoden 2021 aikana kaupunki aikoo keskittyä myös alueen katujen ja kunnallistekniikan suunnitteluun ja asuntorakentamisen muiden edellytysinvestointien valmisteluun. Ensimmäisenä käynnistyväksi suunnitellut työt liittyvät esirakentamiseen, maakaasun runkoputken siirtoon ja pilaantuneiden maiden kunnostukseen. Maakaasun runkoputken siirrosta on valitettu hallinto-oikeuteen, ja asia on keskeneräinen.
Alueella on voimassa vaarantamiskielto rakennusperintölakiin perustuvan suojeluesityksen johdosta, mikä estää alueella tehtäviä maankaivuutöitä. Kaupungin suunnitelmat varastoida hyötykäytettäviä maa-aineksia, vahvistaa maaperää maakaasuputkea varten ja suunnitella ja rakentaa hulevesien ja työmaavesien hallintajärjestelmiä sekä koestabilointi- ja koepainopengeralueita, ovat vain suunnitelmia, joiden toteutumisesta aiotun aikataulun puitteissa ja vaarantamiskiellon voimassa ollessa ei ole mitään takeita.
Alueen väliaikaiskäyttöä aiotaan laajentaa lentotoiminnan päätyttyä: lentokenttäalue on luvattu avattavan kaupunkilaisten virkistyskäyttöön vuoden 2021 aikana, mutta käyttöön ei ole budjetoitu varoja eikä sitä ole suunniteltu. Päätavoite näyttää olevan lentotoiminnan lakkauttaminen, vaikka kaupungin järjestämässä asukaskyselyssä 90% vastanneista asukkaista kannatti ilmailukäytön jatkumista alueen väliaikaiskäyttönä. Kaupungin ehdottamia väliaikaiskäytön muotoja (matkaluistelurata, lumen säilytys, veneiden talvisäilytys) ei kyselyssä ehdottanut yksikään asukas. Viimeksi mainittu ehdotus oli tosin tullut julki Hbl:n aprillipilana.
Malmin lentokentän alueelle rakentamisen on suunniteltu alkavan käytännössä vasta 2030-luvulla. Suunnitelmissa alueelle rakennetaan kaksi suurta koulua. Toista kouluista suunnitellaan Lentoasemankortteleiden asemakaava-alueelle Lentoasemanpuiston laidalle. Alueilla varaudutaan tarvittavien päiväkotien rakentamiseen. Suunnitelmat tulevat todennäköisesti muuttumaan useita kertoja jo ennen kuin niiden toteuttaminen pääsee alkamaan.
Kaupungin aikataulusunnitelma alueen toteuttamiseen on jo nyt myöhässä.
Tavoitteena on, että lentokentän alueelle tulee hyvät kaupalliset palvelut. Malmin kehittyvä asemakeskusta puolestaan palvelee kaupallisten ja julkisten palveluiden puolesta koko Koillis-Helsinkiä. Malmin keskustan ja lentokenttäalueen vahva rinnakkain tapahtuva kehittyminen takaa yhdessä koko Malmin kannalta parhaan lopputuloksen. Paras ja myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaisin tulos saavutetaan, jos aluetta kehitetään sen olemassa olevien vahvuuksien ja ominaispiirteiden hyödyntämisen ja kehittämisen pohjalta sen sijaan, että ne tuhottaisiin.
1. Tarvitaanko Malmin lentokenttää rakentamiseen, kun Helsingissä on runsaasti rakennusmaata muuallakin?
Helsingin asukasmäärän kasvu on hiipunut viime aikoina nopeasti, ja Malmin lentokentän alue on vain yksi uuden yleiskaavan uusista asuntorakentamiskohteista. Koillisen Helsingin kehityksen kannalta on tuhoisaa, jos Malmi menettää merkittävän viehätyskohteensa. Seudullisesti Malmi on sopivan kokoinen aluekeskus, joka palvelee ympäristön alueita mainiosti. Malmi on koillisen Helsingin kaupunginosakeskusta ja merkittävä solmukohta raideliikenteen verkostokaupungissa. Malmi on Itäkeskukseen vertautuva aluekeskus Koillis-Helsingille, mutta voisi olla Itäkeskusta huomattavasti omaleimaisempi ja monimuotoisempi kaupunginosa, jos sitä kehitettäisiin sen huomattavia, jo olemassa olevia ominaispiirteitä, vahvuuksia ja arvoja suojellen ja hyödyntäen sen sijaan, että ne tuhotaan.
Malmin lentokentän alue on Helsingin yksi uusi rakentamisalue, jolle sijoittuu noin 7 000 asukasta, ympäristöineen yhteensä 25 000 asukasta. Lentotoiminnan ja asumisen yhdistämisestä on esitetty lukuisia vaihtoehtoja, joita ei ole tutkittu ajantasaisten tietojen pohjalta. Suunnittelussa käytetyt melualuemääritykset on tiedetty paikkansa pitämättömiksi, koska ne ovat perustuneet 17 vuotta vanhoille, toteutumatta jääneille lentotoiminnan kasvuoletuksille. Lentokenttäalueella ei ole asuntorakentamispotentiaalin kannalta suurta merkitystä Helsingin ja Malmin kasvulle ja kehittymiselle. Malmin lentokentän alueen virkistysarvo on moninkertainen asuntorakentamiseen verrattuna. Asukkaiden jo ainakin 80-luvulta alkaen selkeästi ilmaisema, lentokentän ja sen luontoympäristökokonaisuuden säilyttämistä tukeva mielipide tarjoaa päättäjille vahvan tuen alueen lähiluontoarvojen säilyttämiselle.
Malmin lentokentän alueen sijaan esitetään rakennettavaksi esimerkiksi Östersundomissa tai Talin golfkentällä. Varjosuunnitelmia on esitetty myös Kivikon viheralueille ja Longinojan laakson viheralueille. Vaihtoehtoisten alueiden asettaminen Malmin lentokenttää vastaan ei kuitenkaan ole tarpeellista, koska suunnittelualueelle mahtuu runsaasti asuntoja ilmailukäytössä olevan alueen ulkopuolelle. Kaupungin kestävässä kehittämisessä näyttää kuitenkin olevan kyse siitä, että uudet asukkaat pyrittäisiin survomaan mille tahansa rakentamisesta vapaalle alueelle. Lentokenttähän kuitenkin on alueena jo rakennettu – lentokentäksi. Suunnittelussa pitäisi olla kyse tasapainoisen ja toiminnallisesti sekä kaupunkikuvallisesti laadukkaan kokonaisuuden luomisesta. Tämä kokonaisuus ei näytä toteutuvan Helsingin yleiskaavassa, jonka asettamien tavoitteiden mukaisesti eteneminen on ristiriidassa kaupunkistrategian kanssa. Strategiassa mainitut asukasvuorovaikutus, hiilineutraalius, monimuotoisuus, kilpailukyky jne. ohitetaan. Kaupunkia tulee kuntalain 39 § mukaan kuitenkin johtaa valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti.
HSY:n ylläpitämän pääkaupunkiseudun tonttivaranto -tilaston mukaan Helsingissä oli tammikuussa 2019 laskennallista asemakaavavarantoa kerrostalotonteilla 2,16 milj. kerrosneliömetriä. Kun tämä jaetaan vuoden 2019 talousarvion mukaisella asuinrakennusten sitovalla luovutustavoitteella (400 000 k-m²), voidaan arvioida asemakaavoitetun kerrostalotonttimaan riittävän Helsingissä n. 5,4 vuoden asuntorakentamisen tarpeisiin, ei vuosikymmeniksi. Tonttimaavarannon tilasto ei huomioi, onko asemakaavoitettu tontti heti rakentamiskelpoinen (esirakennettu, kunnallistekniikkavalmius) vai ei. Heti rakentamiskelpoisia asuntokerrostalotontteja on huomattavasti alle viiden vuoden tarpeisiin.
Malmin lentokentän alue on uuden lainvoimaisen yleiskaavan yksi uusi rakentamisalue, ks. vastaus (2). Kaupunkistrategiassa 2017−21 ja nykyisessä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa (AM-ohjelma / Kotikaupunkina Helsinki -ohjelma, kaupunginvaltuusto 11.11.2020) on asetettu tavoitteeksi vuosina 2021−2023 rakentaa 7 000 asuntoa vuodessa, ja 2023 alkaen 8 000 asuntoa vuodessa. Korona-aikana muuttoliike on kuitenkin kääntynyt pois Helsingistä ja on hyvin kyseenalaista, pitääkö asukkaiden enemmistö kaupungin asettamia kasvutavoitteita kohtuullisina ja puoltaa niitä. Korkein hallinto-oikeus kumosi joitakin osia yleiskaavan hyväksymistä koskevasta Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä, joista Malmin lentokentän alueen päätöksestä on valitettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kaupungin virkamiesten tavoitteena on aloittaa asuntorakentaminen Malmin lentokentän alueella 2020-luvulla niin nopeasti kuin mahdollista laajasta kansalaismielipiteestä välittämättä. Yleiskaavaan oli alun perin varattu tilaa noin 250 000 asukkaalle yli ennakoidun tarpeen. Vartiosaaren ja bulevardien kaavasta poiston jälkeen on ennakoidun tarpeen ylittävää tilaa ”enää vain” noin 170 000 asukkaalle. Jos Malmin 330ha suunnittelualue poistettaisiin yleiskaavasta kokonaan, olisi varannossa silti käytettävissä lähes 7-kertainen määrä ennakoidun tarpeen ylittävää tilaa vaihtoehtoisille ratkaisulle. Malmille mahtuu kuitenkin rakentamaan, huomattavastikin, vaikka ilmailutoiminta jatkuu. Tilan puute ei ole pätevä syy kentän sulkemiselle. Investointimäärärahaa ei ole käytännössä varattu Malmin rakentamisen käynnistämiselle lainkaan talousarviossa 2021 ja siihen liittyvässä 10-investointiohjelmassa.
2. Onko Malmin pohjarakentaminen erityisen vaikeaa?
Helsingin kaupunki on selvittänyt alueen maaperää vuosia suunnitelmallisesti yhteensä liki 3 000 pisteestä ja suunnittelun edetessä tutkimuksia tehdään lisää. Tuloksia ei ole julkistettu. Lentokentän alueen maaperä on vaikeinta Koillis-Helsingille: pohjamaa on savea, jonka paksuus vaihtelee noin 0-17 m välillä. Kiitoteiden kohdalla ja muilla asfalttipäällysteisillä alueilla saven päällä on täyttökerroksia. Saven alla ovat siltti-, hiekka- ja moreenikerrokset ennen kallion pintaa, kiitoteiden kohdalla aina 29m syvyyteen asti, mikä tekee ilmailukäytössä olevan alueen esirakentamisesta ympäröiviä alueita kaksi kertaa kalliimpaa. Turvetta alueella on vain sen itäisimmässä osassa lähellä Tattarisuota. Malmin lentokentän alue ei siis ole suota, vaan savikkoa, jota on yhteensä noin kolmannes Helsingin maapinta-alasta. GTK:n karttojen mukaan Malmin lentokenttä ympäristöineen on koko pk-seudun todennäköisin ja suurin yhtenäinen myrkyllisen sulfidisaven riskialue. Kaupungin Rambollilla teettämän vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan alueen myllertäminen ja stabilointi vaarantaisivat ja käytännössä tuhoaisivat luontoarvoiltaan merkittävän Longinojan vedet.
Rakentaminen pehmeikköalueella edellyttäisi mittavaa pohjanvahvistusta katu-, puisto- ja piha-alueilla sekä kaikkien rakennusten kallista perustamista paaluille. Maaperän vaatimukset on vaikea huomioida rakentamisessa, kuten läheinen Fallkullan alue on osoittanut. Niiden ennakoiva huomioiminen kustannuksissa on vaikeaa vielä kesken olevien selvitysten vuoksi. Malmin lentokenttäalue ei siis ole helppo paikka rakentaa, vaikka kaupungin virkamiehet väittävät, että alue olisi “aivan normaalia” rakennusmaata. Koska alue on suuri, siellä joudutaan mittaviin paalutus- ja pohjanvahvistustöihin, kuten useilla muillakin alueilla Helsingissä. Kaikkein vaativinta pohjarakentaminen on Helsingissä kuitenkin entisillä satama-alueilla ja muilla mereen aiempina vuosikymmeninä täytetyillä alueilla. Näillä kustannustoteuma on kuitenkin ollut murto-osa arvioidusta Malmin lentokenttäalueen rakentamisen kustannuksesta. Muiden alueiden rakennettavuudella ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä, koska aina voidaan varmasti löytää vielä järjettömämpi hanke. Missään muualla ei aiota tuhota lähellekään samaa määrää erilaisia arvoja kuin Malmilla, vaikka on varmasti mahdollista löytää paikka, joka on vieläkin hankalampi rakentaa.
Kaupungin arvion mukaan siirrettäviä maita syntyy noin 1,2 miljoonaa kuutiota. Havainnollistamiseksi – tuo tilavuus vastaa kuutiota, jonka kunkin sivun pituus on 106,3m. Kyseessä on noin 11,3 kertaa eduskuntatalon tilavuuden suuruinen määrä maata. Suurta osaa maa-aineksesta ei voida hyödyntää alueen sisällä. Myrkyllinen sulfidisavimaa on ongelmajätettä, joka pitää kuljettaa kymmenien tai satojen kilometrien päähän käsiteltäväksi.
Lentokenttäalueen maa on painunut noin metrin lentokentän olemassaoloaikana, minkä voi havaita Malmin lentoaseman terminaalin seinästä. Kentän puolen kävelyterassi oli alun perin maanpinnan tasalla.
3. Onko lentokentän maaperä pilaantunutta?
Malmin lentokentän alueen maaperän, pohjavesien ja maaperän huokoskaasujen mahdollista pilaantumista on yritetty selvittää maankäytön suunnittelua varten. Pilaantuneisuutta on todettu useissa paikoissa, joissa on käsitelty polttoaineita tai muita lentokenttätoimintaan liittyneitä kemikaaleja. Todetut pilaantuneet kohdat ovat varsin pienialaisia ja sijaitsevat enimmäkseen lähellä maan pintaa poislukien lukuisat sulfidisaviesiintymät. Ne ovat puhdistettavissa tavanomaisin keinoin, kuten kaivamalla pilaantunut maa-aines pois ja korvaamalla se puhtaalla maalla. Kustannukset ovat merkittäviä. Kaupunki on suunnitellut nostavansa maanpintaa 1,5-2 metriä koko alueella, sillä pohjavesi nousee jopa metrin nykyisen maanpinnan yläpuolelle ilman salaojaputkia.
Maaperän pilaantuneisuuden tutkimuksia tehdään lisää alueen maankäytön suunnittelun sekä puhdistamisen suunnittelun ja toteuttamisen tarpeisiin. Kaupunki on väittänyt jo ennen tutkimuksia, että suurin osa Malmin lentokentän aluetta on pilaantumatonta. Malmin tutkimuspisteiden tietoja onkin voitu liittää Geologian tutkimuskeskuksen ylläpitämään valtakunnalliseen maaperän taustapitoisuusrekisteriin kuvaamaan Helsingin kaupunkiympäristön luontaisia tai muutoin laaja-alaisia pitoisuuksia. Kaupungin maaperätutkimuksissa ei tähän mennessä ole mainittu lainkaan sodanaikaisia lentopommi-suutareita, joita alueella on perimätiedon mukaan useita kymmeniä.
4. Onko esirakentaminen kallista ja kuinka suuret hiilidioksidipäästöt siitä aiheutuu?
Helsingissä hyvät ja helpot rakentamispaikat on Helsingin kaupungin väittämän mukaan jo rakennettu, vaikka Helsingin sanotaan olevan Euroopan kallioisin pääkaupunki https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002918781.html. Nyt suunnitellaan ja rakennetaan maaperältään haasteellisempia alueita. Malmin lentokentän alueella maaperä on pintaosiltaan paksuudeltaan vaihtelevaa savipatjaa, mutta alueella ei juurikaan ole tähän mennessä havaittu pilaantunutta maata poislukien sulfidisavi. Esirakentamisen olosuhteet ovat pahimmasta päästä, ja varsinaisen kenttäalueen esirakentamisen neliöhinnan on arvioitu olevan ympäröiviä alueita kaksi kertaa kalliimpi jo ennen kattavien, esim. sulfidisavea koskevien maaperätutkimusten valmistumista.
Esirakentamisen vaihtoehtoja on pohdittu 10.2.2020 valmistuneessa selvityksessä Malmin lentokenttä, päästölaskenta esirakentamiselle perinteisellä tekniikalla (Ramboll Oy). Raportti löytyy myös Helsingin karttapalvelusta Malmin lentokentän alueen kaavarungon materiaaleista. Esirakentamisen hiilidioksidipäästöt tuhoaisivat Helsingin kaupungin CO₂-vähennystavoitteet täysin, vaikka Helsingin kaupunki väittää, että Helsingin päätöksillään aiheuttamat CO₂-päästöt ovat Helsingin sijasta täällä käytetyn sementin tuotantopaikkakunnan ongelma.
Esirakentamisessa merkittävin päästölähteistä on syvästabiloinnin sideaineen valmistus. Sideaineeksi on esirakentamisen päästölaskelmassa oletettu kalkin ja sementin seos, jota on käytetty Suomessa syvästabiloinnissa 1980-luvulta saakka. Muita laskelmassa huomioituja päästölähteitä laskelmassa ovat teräsbetonipaalut, paalulaatta, massanvaihto, kaivuut ja täytöt. Näin laskettuna esirakentamisen päästöiksi saadaan ainakin 340 milj. CO₂-kg aikavälillä 2020–2050. Syvästabiloinnin sideaineen osuudeksi päästöistä on näin arvioitu n. 95 %, jos pohjanvahvistuksessa käytetään perinteisiä menetelmiä. Longinojan vedet todennäköisesti tuhoutuisivat tässä vaihtoehdossa.
Malmin lentokentän alueen esirakentaminen on tavoitteena toteuttaa kuitenkin suurelta osin vaihtoehtoisin ratkaisuin, joilla CO₂-päästöt voivat kaupungin tarkemmin määrittelemättömiin lähteisiin perustuvien arvioiden perusteella mahdollisesti jäädä jopa alle kolmannekseen. Näitä vaihtoehtoisia ratkaisuja ei vielä ole testattu eikä suunniteltu. Vaihtoehtoisilla ratkaisuilla tarkoitetaan osittain paluuta ajassa taaksepäin: puupaaluja, painopenkereitä ja osittain tulevaisuuden arvailtuja uusia ratkaisuja, kuten uusiomateriaalipohjaisia sideaineita, joiden päästöt ovat vähäiset perinteisiin sideaineisiin verrattuna ja joiden kustannusvaikutus on vielä täysin hämärän peitossa. Perinteisesti stabiloinnin sideaineena käytetyllä suomalaisella sementillä (CEM II) CO₂-päästöt voivat olla alle 600 kg/t, kun uusilla kierrätysmateriaalipohjaisilla sideaineilla CO₂-päästöt voivat arvauksissa jäädä murto-osaan siitä ja jopa selvästi alle 50 kg/t. Vaihtoehtojen tutkimista ja soveltamista eri olosuhteissa jatketaan, jotta päästöjä voidaan vähentää. Todellisia tuloksia ei kuitenkaan vielä ole olemassa. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa on lisäksi lukuisia rakentamiseen, kiertotalouteen ja hankintoihin liittyviä toimenpiteitä, joita voidaan soveltaa Malmin esirakentamisen CO₂-päästöjen vähentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Näitä tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta, jos Malmi rakennetaan tällä hetkellä aiotulla tavalla, jossa uusien menetelmien kehittymistä ei aiota odottaa (Suomen Kuvalehti 17.2.2020).
Pelkkä esirakentamisen päästöihin keskittyminen ei myöskään anna kokonaiskuvaa tilanteesta. Varsinainen rakentaminen moninkertaistaa päästöt. Malmille ollaan suunnittelemassa vähähiilistä alueellista energiajärjestelmää, jossa polttoaineen kuljetukset on suunniteltu rekkaliikenteellä. Lisäksi alueen julkiset liikenneyhteydet ovat rakentamatta, joten vuosikymmenten aikana ainoa kulkuväline tulisi olemaan henkilöauto tai siirtyminen kilometrien päähän nykyisiin julkisiin välineisiin (juna). Näin on siis mahdotonta vähentää päästöjä sekä liikenteestä että lämmityksestä verrattuna tilanteeseen, että rakentaminen olisi toteutettu näiltä osin vielä huonompaan paikkaan. Osoituksena alueen suunnittelukonseptin epäekologisuudesta on, että rakentaminen suunnitellaan aloitettavan massiivisella pysäköintitalolla pääkiitotien eteläpäähän. Päästöjen vähentämisessä kokonaisuus ratkaisee, ja siksi yksittäisiin elinkaaren aikaisiin päästölähteisiin keskittyminen ei ole erityisen järkevää. Helsingin tavoitteena on kehittyä kestävästi ja tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä, mutta olemassa olevan infrastruktuurin tuhoaminen ja puolen miljoonan sementtitonnin upottaminen Malmin maaperään toimisivat juuri näiden tavoitteiden saavuttamista vastaan. Rakentamispaikkana Malmin lentokentän haittana on muun muassa se, että uusi asuinalue joudutaan rakentamaan kauas keskustasta ja etäälle joukkoliikenneyhteyksien varrelta. Rakentamisessa väitetään toteutettavan energiaa säästäviä ratkaisuja. Kaupunki ei voi hyödyntää rakennuskelpoisia ylijäämämassoja maarakentamisessa nykyään tehokkaasti. Esimerkiksi budjettinsa moninkertaistaneen Länsimetron louheita on yritetty hyödyntää eri projektialueilla vähäisin kustannusvaikutuksin ja Kuninkaantammessa hyödynnettiin Paloheinäntunnelin louheita, mutta sillä ei ole saavutettu kustannus- ja päästövähennyksiä. Menettelyä tutkitaan myös Malmille.
5. Onko maaperässä myrkyllistä sulfidisavea?
Alueelta on tehty Geologisen tutkimuskeskuksen selvitys Hienorakeisten maalajien kerrosjärjestys ja ominaisuudet Helsingin Malmin lentokentän kaava-alueella (2017), jossa selvitettiin sulfidisavien esiintymistä lentokentän alueella. Selvityksessä todettiin, että lähinnä alueen itä- ja koillisosissa esiintyy sulfidisavea. Mustaa voimakkaasti sulfidista savea ei tähänastisten selvitysten perusteella esiinny paljon. GTK on tehnyt myös muita tutkimuksia ja GTK:n “happamat sulfaattimaat” -selvityksen kartoissa Malmin alue on merkitty suurimpana sulfidisavi-riskialueena koko pk-seudulla. Alueen suunnittelun edetessä sulfidisavien esiintymistä tutkitaan alueittain tarkemmin. Määrä tarkentuu, kun itä- ja koillisosien asemakaavat laaditaan 2020-luvulla. Tällä hetkellä vaikutukset ovat käytännössä arvailuja, ja niiden kustannusvaikutukset voivat nousta huomattaviksi.
Vedenpinnan alapuolella sulfidisavikerrostumat ovat kemiallisesti vakaita, mutta kun sulfidisavi pääsee kosketuksiin hapen kanssa, alkaa muodostua hapanta sulfaattimaata. Rakennustyö todennäköisesti tuhoaa läheisen Longinojan vedet, koska koko alueen kattavassa pilaristabiloinnissa joudutaan poraamaan myös sulfidisavikerrostumien läpi. Malmin lentokentän alueella pohjavesi on lähes maan pinnassa ja ilman salaojia jopa metrin maanpinnan päällä. Jos happamia valumavesiä ei otettaisi mitenkään huomioon, on riskinä Longinojan vedenlaadun huonontuminen/pilaantuminen. Tämän riskin kaupunki aikoo ottaa, ja vedenlaadun luotettava säilyminen on väistetty ja väitetään otettavan jatkossa alueen suunnittelussa huomioon.
Happamat sulfaattimaat on jätetty huomiotta maankäytön suunnittelussa, eikä riittäviä selvityksiä ole tehty. Kaupungin mukaan vain tarvittaessa tehdään yhteistyötä ympäristövalvontaviranomaisen kanssa suunnittelussa ja rakentamisen aikana. Lentokentän alueella tehdään kaivutöitä savialueilla mm. hulevesien johtamisen ja viivyttämisen takia. Kaivutöissä väitetään varmistettavan valumavesien laatu ennen kuin ne päästetään Longinojaan. Väliaikaisia viivytysaltaita rakennetaan ja valumavedet johdetaan vesistöön vasta laaduntarkkailun jälkeen, mutta herkän ja äärimmäisen uhanalaisen vaelluskalakannan Longinojaa suunnitellaan joka tapauksessa käytettävän rakennusalueen ”viemärinä” vuosikymmeniä. Nyt puhutaan siis alueesta, jossa pohjavesi on pinnassa ja jonka päällimmäiset kerrokset ovat veden läpäisemää liejusavea.
Rakentamisvaiheessa on siis tärkeää työmaavesien hallinta, massojen hapettumisen ja ympäröiviin vesistöihin valumisen estäminen , mikä on käytännössä mahdotonta. Sulfidisavi tulee vaikuttamaan merkittävästi Longinojaan ja sen kalakantaan, sillä rakentamisvaihe aiotaan toteuttaa edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Rakentaminen suunnitellaan niin, että myrkylliset sulfidisaviesiintymät jäävät paikoilleen rakennusten alle, jolloin ne eivät heti aiheuta ongelmaa, vaan muodostavat huomattavan riskin stabilointirakenteiden pitkäaikaiselle kestävyydelle.
6. Menetetäänkö lentokentän ympäri kulkeva ulkoilureitti?
Alueella ei säily nykyinen kehämäinen virkistysreitti, vaan sen sijainti muuttuu kulkemaan rakennusten väliin jäävien kapeiden puistokaistaleiden läpi nykyisen arvostetun ja linnustolle arvokkaan metsäympäristön sijasta. Ympärysreitin lisäksi lentokentän alueelle rakennetaan puistoverkosto, joka toisi lisää ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia kaikkien tulevien malmilaisten ulottuville, mutta asukkaiden tärkeänä pitämät alueen avarat näkymät ja lähiluonto aiotaan tuhota. Alueen läpi avautuu uusia reittejä esimerkiksi Kivikon ulkoilupuistoon. Alueen alkuperäisen, uhanalaiseksi luokitellun niitty-ympäristön tuhoamisen jälkeen jäljelle jäävistä vähäisistä viheralueista keskeisimmän viheralueen, Lentoasemanpuiston suunnittelusta on parhaillaan käynnissä kansainvälinen ideakilpailu, johon vain kutsuttujen tahojen sallittiin osallistua. Puiston suunnittelu tulee jatkumaan voittaneen ehdotuksen pohjalta jo tänä vuonna. Asukkaiden toiveita tilan käytön suhteen kuvastaa alueen väliaikaiskäytöstä tehdyn kyselyn tulos, jossa 90% asukkaista toivoi ilmailutoiminnan jatkumista, eikä esim. alueen “puistoittamista”. Kaupungin toteutukseen valitsemia matkaluistelua, lumen säilytystä ja veneiden säilytystä ei ehdottanut yksikään asukkaista. Suunniteltu liikennekemikaalien saastuttaman lumen varastointi samoin kuin venekemikaalien päätyminen keväthuollon yhteydessä arvokkaaksi perinnebiotoopiksi luokiteltuun niittyluontoon vaatisivat perinpohjaisia ympäristöselvityksiä, joita ei ole tehty.
7. Onko entisellä lentokentällä arvokasta luontoa tai harvinaisia eläinlajeja? Miten elinolot turvataan?
Malmin lentokentän alueen luontoarvoja on kartoitettu huolimattomasti sekä kaavarunkotyön että vireillä olevien asemakaavahankkeiden aikana. Huomionarvoisten perhoslajien esiintymistä on selvitetty vuosina 2016, 2017 ja 2019, linnustoa on selvitetty vuosina 2015, 2016 ja 2017, lepakoita on selvitetty vuosina 2016, 2019 ja 2020 ja liito-oravia on selvitetty vuosina 2016, 2018, 2019 ja 2020. Jostain syystä yksityisesti teetetyissä tutkimuksissa luontoarvoja on löytynyt huomattavasti enemmän kuin kaupungin tutkimuksissa. Vesistöön liittyviä arvoja on selvitetty muun muassa vesihuoltoon liittyvien selvitysten ja suunnitelmien yhteydessä. Näiden selvitysten pohjalta tiedetään monien lajien esiintymisalueet, mutta selvitykset ovat hyvin ylimalkaisia ja vajavaisia. Selvityksiä päivitetään ja tarkennetaan säännöllisesti. Kaupunki mainitsee, että alueen luontoarvot otetaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla huomioon, kun aluetta suunnitellaan ja rakennetaan, mutta jättää luonnonsuojelulain mainitsematta.
Kaavarungossa esitetty puistoverkosto luo kaupungin mukaan “mahdollisuuksien mukaan hyvät edellytykset” alueen monien luontoarvojen säilymiselle, mutta suuri osa niistä hävitetään. “Mahdollisuuksien mukaan” varaa etukäteen takaportin hyväksyä toimenpiteet, jotka tosiasiassa merkitsevät luontoarvojen täystuhoa. Malmin lentokentän kaavarungon alueella viheralueita on osoitettu yhteensä noin 102 hehtaaria eli noin kolmannes koko kaavarungon alueesta. Koko lentokentän suojeltavaksi esitetty alue on 138 hehtaaria, joten lentotoiminta halutaan lopettaa ja laaja yhtenäinen niittyluonto tuhota vain 36 hehtaarin takia. Tällä hetkellä ilmailutoiminnan käytössä on – ilmailijoiden hyväksymänä kompromissina – vain 73,1ha alue. Puistoalueille on varattu runsaasti pinta-alaa ja verkostomaisen rakenteensa ansiosta niistä muodostuu ekologisia yhteyksiä. Esimerkiksi alueen keskelle on suunnitteilla avoin Lentoasemanpuisto, josta osa on tarkoitus rakentaa niittymäiseksi tuhoten ensin lentokenttäalueen muodostama 1/6 Helsingin niittypinta-alasta. Ympäristöministeriö on luokitellut niityt äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi koko Suomessa. Lentoasemanpuiston alueella on väitetty olevan mahdollista säilyttää tai korvata osa avoimista elinympäristöistä ja samalla “rakentaa uutta kaupunkiluontoa” alkuperäisen, tuhotun luonnon korvikkeeksi. Kaupungin suunnitelmat eivät kerro, mihin luonto uhanalaisine lajeineen menee odottamaan maanrakennustöiden ja “uuden kaupunkiluonnon” valmistumista, ja kuinka kyseiset lajit aiotaan saada palaamaan alueelle. Puiston rakentamisessa noudatetaan yleiskaavan niittyverkostoa, mikä käytännössä tarkoittaa Malmin niittyalueiden tuhoamista. Tavoitteena on rakentaa monimuotoista kaupunkiluontoa, luoda uusia ja “mahdollisuuksien mukaan” säilyttää eliöiden nykyisiä elinympäristöjä. Poikittaisten viher- ja virkistysyhteyksien syntyminen ja erityisesti uutta puistosiltaa pitkin Kivikon ulkoilupuistoon mahdollistuva yhteys parantavat myös olemassa oleven virkistysmahdollisuuksien tuhoamisen jälkeen jääviä alueellisia virkistysmahdollisuuksia jonkin verran, vaikka avoimen niittyluontotyypin tuhoa ja luonnonmetsäisen ulkoilureitin tuhoamista ei voidakaan näillä toimenpiteillä korvata.
Tällä hetkellä on jo tiedossa, että alueella on kohteita ja lajeja, jotka muodostavat ehdottomia lainsäädännöllisiä esteitä rakentamiselle. Vaikka asiaa ei ole tutkittu riittävästi, on alueella jo nyt havaittu jopa EU-direktiivillä suojeltuja lajeja, joiden elinpiirin tuhoamista laki ei salli.
Uudenmaan ELY-keskus on hylännyt 27.9.2019 suojeluesityksen Malmin lentokenttäalueen muuttamisesta luonnonsuojelualueeksi. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, ettei lentokentän alue luontoarvojensa puolesta täytä luonnonsuojelulain edellytyksiä suojelualueen perustamisesta. Pääsyynä hylkäykselle on kuitenkin se, että Helsingin kaupunki ei ole maanomistajana hakenut alueen suojelua.
8. Onko lentokentän ympärillä liito-oravia?
Liito-oravien esiintymistä selvitetään vuosittain Malmin lentokentän ympäristössä. Laaditut raportit ovat vuosilta 2016, 2018, 2019 ja 2020 ja ne löytyvät Helsingin karttapalvelusta. Uusia ydinalueita tai pesäpuita ei ole löytynyt lentokentän ympäriltä kaupungin teettämässä vuoden 2020 selvityksessä, mutta yksityisesti teetetyissä selvityksissä niitä on löytynyt merkittävästi. Liito-oravien ydinalue Suurmetsäntien kahden puolen on laajentunut luoteen suuntaan ja myös muita reviirien laajennuksia on todettu yksityisesti teetetyissä selvityksissä. Aikaisempina vuosina kaupungin omissa selvityksissä löydetyt esiintymät, eli lisääntymis- ja levähdysalueet, on huomioitu kaavoituksessa jättämällä ne viheralueiksi. Kiistattomia, yksityisten tekemien selvitysten havaintoja ei kuitenkaan ole huomioitu. Esimerkiksi Nallenrinteen asemakaavahankkeessa liito-oravahavainnot ovat lisääntyneet huomattavasti, mutta vain niihin liittyvät kaupungin arvioinnit on kuvattu suunnitteluaineistossa ja suunnitteluratkaisut on laadittu siten, että liito-oravalle tärkeät alueet säilyvät vain hyvin pieninä, jos lainkaan. Kaavahankkeissa arvioidaan vaikutukset liito-oravien elinoloihin maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain mukaisesti, mutta tähän mennessä on perustana käytetty puutteellisia, lajin todellista esiintymää vähätteleviä selvityksiä.
Koko kaupungin kattava liito-oravaverkostoselvitys on valmistunut alkuvuonna 2020 (Sitowise Oy): Helsingin liito-oravaverkosto 2019. Menetelmäkuvaus ja suunnitteluohjeita. Selvityksessä on tunnistettu liito-oraville tärkeät alueet ja reitit. Työn tavoitteena on sovittaa yhteen maankäytön suunnittelu ja liito-oravien suojelu pitkäjänteisellä tavalla. Verkoston kehittäminen jatkuu parhaillaan ja työssä jatkaa konsulttina Sitowise Oy. Vaikka kaupungin tiedossa on, että liito-oravien elinpiireistä on uutta tietoa, ei ole takeita siitä, että näitä tietoja aiottaisiin hyödyntää. Työssä aiotaan muodostaa suunnitteluratkaisuja ja toimenpideohjeita, joilla yhteydet saadaan hyvin toimiviksi, mutta suunnittelussa aiotaan kuitenkin tietoisesti käyttää puutteellisia tietoja, joiden mukaiset rajoitteet vastaavat paremmin kaupungin tavoitteita. Malmin alueelta on tunnistettu erityisesti kehitettäviä liito-oravien reittejä Longinojan laaksosta, jossa tarvitaan yhteyksiä ydinalueiden välille. Sen lisäksi on tunnistettu tarve kehittää yhteyksiä Lahdenväylän yli. Nämä muodostavat kuitenkin vain minimitason, jota tulisi täydentää uusimmilla tiedoilla.
9. Miten kulttuuriympäristön arvot turvataan?
Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) -luettelon Malmin lentoasemaa koskevan kuvauksen mukaan kenttäkokonaisuuteen kuuluvat terminaalirakennus, lentokonehalli ja kiitoradat. RKY-aluerajaus käsittää kartalla koko lentokenttäalueen. Valtioneuvoston määrittelemien ohjeiden mukaan tulee RKY-merkintöjä pitää kaikilla kaavatasoilla suunnittelun lähtökohtana.
Koko Malmin lentoaseman RKY-aluetta koskee Uudenmaan ELY-keskuksen asettama vaarantamiskielto koko lentokenttäalueesta tehdyn suojeluhakemuksen käsittelyn ajan. Vaarantamiskielto estää sellaiset toimenpiteet, jotka vaarantavat rakennusten, lentokenttäalueen ja sen ympäristön kulttuurihistoriallista arvoa. Vaarantamiskielto ei periaatteessa estä alueen suunnittelua. Kaupunki on kuitenkin irtisanonut alueen maanvuokrasopimukset perustellen asiaa suunnittelun vaikeudella. Perustelu ei ole pätevä, koska ilmailun estävällä “suunnittelulla” jo käytännössä merkittävästi tuhotaan alueen kulttuuriperintöä, mikäli “suunnittelu” sisältää toimia, jotka estävät alueen toiminnan sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa tai heikentävät sen käytettävyyttä.
Malmin vanhoille lentoasemarakennuksille (terminaali, lentokoneiden säilytyshalli eli hangaari ja autotallirakennus) on laadittu asemakaava, jossa rakennukset on suojeltu ja osoitettu toimitilakäyttöön sulkematta pois ilmailukäyttöä. Suojelukaava on saanut lainvoiman. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen käyttö. Asemakaavan mukaisesti rakennuksiin saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike-, toimisto-, opetus-, varasto-, ja näyttelytiloja, kokoontumistiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä liikuntaa ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja.
Malmin lentokentän alueen kokonaisuutta on tarkasteltu alueen epävirallisessa kaavarungossa, jolla ei ole kaavaan verrattavaa lainvoimaa. Siinä on esitetty yleispiirteisesti alueen kortteli- ja viherrakenne sekä liikenneratkaisut. Kiitoteiden linjojen säilyttäminen oli lähtökohtana alueen kokonaissuunnittelulle. Kiitoteiden linjat tulevat, lentokentälle tyypillisen tilan avoimuuden tuhoutumisen myötä, tuskin lainkaan havaittavasti säilymään uuden alueen kaupunkirakenteessa katuina, virkistysreitteinä ja puistossa erottuvina alueen osina. Suojeluarvot eivät toteudu esitetyissä suunnitelmissa lainkaan, kuten Museovirasto on todennut lausunnossaan ympäristöministeriölle 1.11.2018: “Asemakaavoituksen tavoitteet täyttää kenttä asuinkortteleilla tuhoaa historiallisesti ja rakennustaiteellisesti ainutlaatuisen monumentin huolimatta siitä, että pari rakennusta säilyisi ja kiitotietä hyödynnetään katulinjana.” Uusimpana merkittävänä tunnustuksena Unescon maailmanperintöohjelmaa neuvova kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio ICOMOS on vuonna 2020 nostanut Malmin toimivaa lentokenttäkokonaisuutta esiin maailman uhanalaisena kulttuuriperintönä raportissaan “Heritage at Risk World Report 2016-2019”.
Lentoaseman suojellut rakennukset ovat lähtökohtana Lentoasemankortteleiden ja alueen keskeisen puiston, Lentoasemanpuiston, suunnittelulle. Kaupunki väittää, että Lentoasemankortteleiden suunnittelun eräänä merkittävänä tavoitteena on säilyttää suojellut rakennukset (terminaali ja lentokoneiden säilytyshalli eli hangaari) ympäristön kaupunkikuvallisina dominantteina, tähän menessä julkaistujen havainnekuvien perusteella totuus on kuitenkin, että suojellut rakennukset häviäisivät merkityksettömyyteen uusien, merkittävästi suurempien rakennusmassojen sekaan. Uusi rakentaminen ei sovi niin arkkitehtuuriltaan kuin mittakaavaltaankaan lentoaseman rakennusten muodostamaan miljööseen. Terminaalille johtava katu näkymineen tuhoutuu. Metsäinen kukkula lentoaseman takana säilytetään viheralueena ja korostetaan sen maisemahistoriallista asemaa, joka kuitenkin tulee jäämään täysin torsoksi mikäli kukkulan viereiset, avoimet näkymät menetetään.
Lentoasemarakennusten pohjoispuolelle suunnitellaan Lentoasemanpuistoa, joka on keskeinen osa Malmin lentokenttäalueelle kaavaillusta puistoverkostosta. Puisto suunnitellaan toiminnoiltaan monipuoliseksi, myös tapahtumakäyttöön, vaikkakaan se ei pysty tarjoamaan lähimainkaan samanlaisia mahdollisuuksia suurtapahtumien järjestämiselle, kuin nykyinen lentokenttäalue. Lentoaseman puistossa säilytetään lentokentälle tyypillinen maiseman avoimuus vain hyvin rajallisesti pitkine, lentokentälle kuitenkin epätyypillisen kapeaksi rajattuine näkymineen sekä vaikeasti havaittavina muistumina kiitoteistä ja niiden rakenteista. Tämän kaltainen olemassa olevan kulttuuriperintökohteen täydellinen tuhoaminen on suorastaan absurdi loukkaus maailmanluokan historialliselle kokonaisuudelle. Se rikkoo Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia kulttuuriperinnön suojelemisesta ja on myös räikeässä ristiriidassa Suomen 2017 allekirjoittaman Faron puiteyleissopimuksen kanssa, joka korostaa kulttuuriperinnön ja sen monimuotoisuuden merkitystä yhteisenä ja arvokkaana voimavarana ja myös sen merkitystä kestävän taloudellisen kehityksen resurssina.
10. Onko lentäminen ja asuinrakentaminen mahdollista yhdistää?
Julkisuudessa on esitetty vaihtoehtoa, jossa lentotoiminta voisi säilyä uuden kaupunkirakenteen keskellä, kun kiitoteistä säilytettäisiin yksi ja uudet asuinkorttelit sijoittuisivat kentän reunalle. Tätä vaihtoehtoa ei ole tutkittu Malmin lentokentän alueen kaavarunkotyön yhteydessä, sillä kaupungin lausuman mukaan se “ei sovi kaupungin suunnitelmiin”. Ainoat kaupungin julkistamat, pintapuoliset tarkastelut on tehty vanhentuneiksi tiedettyjen, todellista neljä kertaa laajemmaksi väitettyjen melualueiden estevaikutusten perusteella. Toimintojen yhdistäminen on osoittautunut käytännössä mahdolliseksi nykyaikaisen kaluston pienten meluhaittojen takia. Lentotoiminnan vaatimat turvaetäisyydet ovat hallittavissa ja toisaalta maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa tiukat normit terveelliselle ja turvalliselle asumisen ympäristölle, jotka voidaan hyvin saavuttaa hyvällä suunnittelulla.
Tämä kysymys on koko “Malmi-kiistan” keskeisin kohta, joka on kuitenkin ohitettu hämmästyttävän kevyellä selvityksellä. Koko hanke Malmin ilmailutoiminnan alasajamiseksi perustuu väitteelle, että Malmin ilmailutoiminta muodostaisi merkittävän esteen Helsingin asuntorakentamiselle. Helsingin kaupunki sai valtion luopumaan kentän käytöstä sillä perusteella, että Malmin asuntorakentamiselle estevaikutuksen aiheuttava 55dB melualue olisi 485ha kokoinen ja että Malmilla olisi vain 70 harrasteilmailijaa. Kumpikaan näistä väitteistä ei pidä paikkaansa.
Koko Malmin lentokentän sulkemiseen tähtäävä, valtion tasollakin tehtyihin esim. Vartiolentolaivueen toiminnalle merkittäviä haittavaikutuksia aiheuttaviin päätöksiin johtanut tapahtumaketju perustuu paikkaansa pitämättömiksi tiedetyille tiedoille.
Tämänhetkisten, parhaiden saatavilla olevien tietojen perusteella voitaisiin Malmin suunnittelualueelle – ilmailun jatkumisen sitä estämättä – rakentaa todella huomattava määrä asuntoja, mahdollisesti jopa kaikille yleiskaavan tavoitteiden mukaisille 25000 asukkaalle.
11. Kannattaako helsinkiläisten enemmistö lentokentän toiminnan jatkamista?
Helsingin kaupunginvaltuusto on käsitellyt Malmin lentokentän tulevaisuutta useaan kertaan ja päättänyt asuinalueen rakentamisesta. Mielipidemittauksissa ilmailukäytön kannatus on vuosikymmenestä toiseen pysynyt selvästi asuntorakentamista suurempana ja käytännössä samantasoisena. Viimeisimmässä tutkimuksessa marraskuussa 2020 vain 29% helsinkiläisistä kannatti asuntorakentamista alueelle. On huomattava, että “helsinkiläisten enemmistö” on eri asia kun ”valtuutettujen enemmistö”. Edustuksellisessa demokratiassa tulisi valtuutettujen edistää kansan tahtoa. Jostakin syystä ei Malmin tapauksessa näin kuitenkaan tapahdu.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi riitaisen Helsingin yleiskaavan 17.10.2016. Yleiskaava on tullut lainvoimaiseksi 5.12.2018 useiden valituskierrosten jälkeen. Yleiskaavan käsittelyn yhteydessä äänestettiin yhtenä pienenä osana kaavan palauttamisesta valmisteluun Malmin lentokentän osalta, mutta palautusesitys ei saanut riittävää kannatusta vaan hävisi (22–56), kuten yleensä kaikki äänestykset, joissa Malmin lentokentän säilyttäminen mainitaan. Valtuutetulle oli yleiskaavaa koskevan äänestyksen alla totuudenvastaisesti uskoteltu, että kaava on hyväksyttävä sellaisenaan, ilman leikkauksia, ja että jos Malmin lentokenttäalue irrotettaisiin kaavasta, kaatuisi koko kaava. Tosiasiassa kaavaan pystyttiin kuitenkin tekemään merkittäviä leikkauksia KHO:n päätöksellä irrottamalla siitä bulevardeja ja Vartiosaari ilman että koko kaavaa piti avata uuteen käsittelyyn.
Eduskunta ei äänestänyt kansalaisaloitteen perusteella käsitellystä Lex Malmista 21.3.2018, koska aloitteessa oli todettu lakiteknisiä puutteita, joiden korjaamiseen ei annettu mahdollisuutta. Puhemies esti äänestyksen aloitteesta, mutta täysistunto kävi asiasta keskustelun ja asetti lausuman, jossa edellytetään kunnolliset korvaavat ratkaisut Malmin lentotoiminnan jatkumiselle. Päätös oli vastoin Malmin toiminnan jatkumista toivovien helsinkiläisten enemmistön kantaa, mutta se velvoittaa valtiota edelleen.
Helsingin kaupunginvaltuusto on käsitellyt useita Malmin lentokenttään liittyviä valtuustoaloitteita viime vuosina, mutta ne eivät ole muuttaneet kaupunkistrategista tavoitetta saada ilmailukäytössä oleva alue ja sitä ympäröivät laajat alueet uuteen käyttöön eli 25 000 uuden asukkaan kaupunkialueeksi. Muutamat valtuustoryhmät eivät ole vaivautuneet edes keskusteluun aiheesta. Valtuutettu Kauko Koskinen ja 16 muuta valtuutettua esittävät 11.12.2019 aloitteessaan, että lentotoiminnan Malmin lentokentällä tulisi voida jatkua ainakin siihen asti, kunnes ko. alueen asemakaava on vahvistettu. Äänestyksessä marraskuussa 2020 valtuuston rivit alkoivatkin kääntyä ilmailun jatkumisen kannalle, koska ilmailun ennenaikaisen lopettamisen vaatimiselle ei tosiasiassa ollut mitään asiallisia perusteita.
12. Miksi korvaavaa kenttää ei ole osoitettu pääkaupunkiseudulle?
Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt 16.6.2020 avustuksia lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2020.Tämä osoittaa, että valtio on ymmärtänyt yleisilmailun arvon. Eduskunta on kuitenkin toistuvasti hylännyt nämä toimet korvaavien ratkaisun toteumina. Yleisilmailulentopaikkoja tuettiin yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Tukea myönnettiin Nummelan, Hyvinkään, Pyhtään ja Lahti-Vesivehmaan lentokenttien investointeihin. Vaikka päätöksellä pyrittiinkin huomioimaan eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi, ei liikenne- ja viestintävaliokunta kuitenkaan katsonut avustusten olevan riittävä toimenpide, jolla taattaisiin eduskunnan edellyttämä Malmin ilmailutoimintojen jatkuminen hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä. Jokainen näistä lentopaikoista on myös ilmoittanut, etteivät ne voi korvata tai ottaa vastaan Malmin toimintoja. Lisäksi ministeriö on vuonna 2018 myöntänyt avustuksia yleisilmailua ja ammatillista yleisilmailua tukevaan toimintaan yhteensä 3,34 M€. Malmilla toimivat yritykset ja yhteisöt eivät ole onnistuneesti siirtyneet muille kentille, vaikka Helsingin kaupunki ja LVM:n ylijohtaja ovatkin näin peräkkäisinä päivinä julkisuudessa väittäneet.
Tilaa vievän yleisilmailun lisääntyminen on myös kehyskuntien näkökulmasta ongelmallista, sillä ilmailu aiheuttaa sielläkin rajoituksia muulle maankäytölle, kuten toimitila- tai asuntorakentamiselle. Varsinkin Helsinkiä hiljaisemmilla alueilla on vaikea löytää kentälle sopivaa paikkaa. Lentomelun melutaso, joka Helsingissä, Malmin alueella, käytännössä hukkuu Lahdentien aiheuttamaan taustameluun ja on lähes mittaamattomissa, voidaan taustamelutasoltaan hiljaisemmilla alueilla kokea häiritseväksi. Osittain tästä johtuen ei yksittäistä uutta Malmin korvaavaa kenttää ole pystytty osoittamaan. Malmin n. 40 000 vuosittaisen lento-operaation määrä ylittää minkä hyvänsä syrjäseudun kentän ympäristöluvan puitteet merkittävästi, jopa yli 200-kertaisesti.
Eduskunta on vuonna 2018 lausunut Malmin asiasta: “Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.”
Eduskunnan lausuma ei aseta siis Helsingin kaupungille minkäänlaista velvoitetta ryhtyä toimenpiteisiin, vaikka Helsingin ja valtion allekirjoittama sopimus sisälsikin korvaavan kentän olemassaolon yhtenä valtion Malmin kentän käytöstä luopumisen edellytyksenä. Lausuma ei nimenomaisesti edellyttänyt valtioneuvostoa eli valtiota ryhtymään asiassa toimiin, vaan täytettävä ehto oli määritelty ilman vastuutahoa. Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt 16.6.2020 avustuksia lentoasemien- ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2020, mutta liikenne- ja viestintävaliokunta on todennut, etteivät nämä avustukset vastaa sitä korvaavien toimintojen järjestämisen velvoitetta, jonka eduskunta on asettanut. Yleisilmailulentopaikkoja tuetaan yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Tukea myönnettiin Nummelan, Hyvinkään, Pyhtään ja Lahti-Vesivehmaan lentokenttien investointeihin. Vaikka päätöksellä huomioitiin eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi, ei toimenpiteitä kuitenkaan ole katsottu riittäviksi. Tuen edellytyksiin ei kuulunut järjestää Malmin toiminnoille korvaavia ratkaisuja.
13. Voidaanko aikaisemmat päätökset kumota?
Malmin lentokentän aluetta koskeva kaupunkitasoinen suunnittelu, päätöksenteon valmistelu ja päätöksenteko on ollut johdonmukaista ja selkeästi asukkaiden enemmistön tahtotilan vastaista. Päätökset ja niiden valmistelu ovat perustuneet kulloisenkin valtuuston puoluejohdon asettamiin strategisiin tavoitteisiin sekä aluetta koskeviin sopimuksiin päämääränä asukkaiden ja kaupungin edun sijasta periaatekysymykseksi nostettu kentän ilmailutoiminnan lopettaminen.
Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 21.9.2020 Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen eli MAL-sopimuksen 2020–2031. MAL-suunnitelmassa määritettiin mm. Helsingin seudun asuntotuotannon tavoitetasoksi 16 500 asuntoa vuodessa vuosina 2020–2023. Helsingin osuus tästä on 6 600 asuntoa vuodessa. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden AM-ohjelman kokouksessaan 11.11.2020. AM-ohjelma linjaa, että Helsingissä rakennetaan uudistuotantona ja käyttötarkoituksen muutoksilla vuosittain vähintään 7 000 asuntoa ja vuodesta 2023 alkaen vähintään 8 000 asuntoa. Malmin lentokentän alue on yksi aluerakentamisen kohteista, jonka ilmailukäytössä oleva osa vastaisi enimmillään 1-2 vuoden rakentamistavoitetta. Aluerakentamisprojektien osuus asuntotuotannosta on noin puolet, joten niiden toteutumisen varmistaminen on tärkeää asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä valtion ja Helsingin kaupungin välillä solmittujen sopimusten noudattamiseksi.
Malmin lentokentän alue on Helsingin yleiskaavan (2016) yksi rakentamisalue, josta suunnitellaan ja rakennetaan enimmillään noin 7 000 asukkaan – ja ympäristöineen 25 000 asukkaan – uusi kaupunginosa, ja siellä varaudutaan kaupungin väitteiden mukaan noin 2 000 työpaikan sijoittumiseen vuoteen 2050 mennessä. Kaupungin laskelmissa ei kuitenkaan ole lainkaan huomioitu nyt tuhottavaksi suunniteltujen, vientiäkin palvelevien, korkean osaamisen ilmailualan työpaikkojen lukumäärää tai merkitystä. Pyrkimys säilyttää ilmailualan työpaikat ainakin mahdollisimman pitkään alueen rakentamisen ajan olisi talouden ja kaupunkistrategian tavoitteiden mukainen ratkaisu. Nyt nämä työpaikat kuitenkin aiotaan tuhota ilman mitään todellista, pakottavaa tarvetta.
Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa (kaupunginhallitus 4.6.2018) Malmin lentokentän alue kuuluu yleiskaavan ensimmäiseen toteutusvaiheeseen, vaikka muita alueita on paljon ja helposti käytettävissä. Suurinta osaa Malmin lentokentän suunnittelualueesta ei ole kaavailtu tarvittavan rakentamiseen vielä pitkään aikaan – ehkei milloinkaan.
Lentokentän käyttötarkoitusmerkintä on edelleen asemakaavassa. Maakuntakaavasta on Malmin ohella poistettu kaikki muutkin yleisilmailukentät, mikä ei kuitenkaan suinkaan merkitse aikomusta sulkea lentokentät. Malmin vanhat lentokenttärakennukset on suojeltu asemakaavalla sulkematta pois niiden käyttöä ilmailutoiminnan edellyttäminä toimitiloina. Vaikka kaupunki niin väittääkin, tiettyyn käyttötarkoitukseen muuttamista ei voi tehdä pelkällä asemakaavalla, vaan pitää hakea myös rakennuslupa, korjata tilat paloturvallisuusmääräyksiä vastaavaksi, yms.
Ensimmäiset asumisen asemakaavamuutokset varsinaisen lentokenttäalueen ulkopuolella ovat vireillä vuonna 2016 hyväksytyn kaavarungon mukaisesti ja etenemässä valtuustokäsittelyyn vuoden 2021 alkupuolella, vaikka alueelta on löytynyt merkittäviä luontoarvoja.
Malmin lentokentän ottaminen kaupunkirakentamisen käyttöön ei ole yksittäinen päätös vaan useilla eri kaavatasoilla ja seudullisissa sopimuksissa tehty poliittinen ratkaisu, jonka pitävyys on kiistetty oikeusasteissa ja jonka tuleva valtuusto voi ottaa käsittelyyn uudelleen. Tuleva valtuusto voi tehdä uusia päätöksiä, jotka – toisin kuin edellisten valtuustojen päätökset – huomioivat kaupunkistrategian mukaisesti asukkaiden tahtotilan, pohjautuvat todellisuutta vastaaville ja ajantasaisille melualueille, hyödyntävät uusien ilmailun muotojen urbaanille liikkumiselle tarjoamat mahdollisuudet, edistävät korkean osaamisen keskusten toimintaa, mahdollistavat pääkaupungin hyvät lentoyhteydet maakuntiin ja naapurimaihin, tukeutuvat kotimaisten ja kansainvälisten kulttuuriperintöasiantuntijoiden mielipiteisiin, huomioivat uusimmat luontoarvoselvitykset, Suomen allekirjoittamat kulttuuriperinnön ja luontoarvojen suojeluun velvoittavat sopimukset, kaupungin hiilineutraaliustavoitteet, jne.
Uudella valtuustolla on kaikki mahdollisuudet tehdä Malmin kohdalla järkeviä, faktapohjaisia, kaupunkisrategian tavoitteita tukevia ratkaisuja.
14. Voisiko lentotoiminta vielä jatkua muutaman vuoden, kunnes alueen asemakaavat ovat lainvoimaisia?
Malmin lentokentän alueen saaminen uuteen, pääosin asuntorakentamisen ja myös liikunta-, virkistys- ja muiden palvelujen käyttöön, varsinaiselle kenttäalueelle sijoitettavaksi suunnitelluille n. 7 000 uudelle asukkaalle, on tärkeä virkamiesten kaupunkistrateginen tavoite. Lentotoiminnan jatkuminen olisi hyvinkin mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Ilmailu ja siihen liittyvät muut toiminnot, kuten esim. ilmapartio, ovat yksi niistä toiminnoista, joita monimuotoista toimintaa mahdollistavalle alueelle voidaan sijoittaa. Ei tule myöskään unohtaa kenttäalueen merkitystä asukkaille vaikkapa lintubongausalueena sekä harvinaisena, avoimena, virkistäytymistä edistävänä henkireikänä täyteen rakennetun kaupungin keskellä.
Vuosien 2021–22 aikana lentokentän alueella on suunniteltu aloitettavan mm. maakaasun runkoputken siirron valmistelut maaperätutkimuksineen ja muita alueen infrastruktuurin rakentamiseen liittyviä töitä, mutta asiat ovat vielä käsittelyssä oikeusasteissa, eikä ilmailutoiminta suinkaan estä hankkeiden suunnittelua. Maakaasuputken suunniteltu linjaus tuhoaisi kuitenkin lentokentän alkuperäisiä, 30-luvun betonipintarakenteita, ja sen suhteen on odotettavissa monitasoisia ja hankalia prosesseja. Alueella on tarpeellista toteuttaa selvityksiä ja tutkimuksia, mikä on mahdollista samanaikaisesti lentotoiminnan kanssa. Kaavoituksen edetessä ja muun toteuttamisen sallimissa puitteissa aluetta voidaan käyttää tilapäisesti esimerkiksi tapahtuma- ja konserttikäyttöön, joskin vuoden 2020 osalta koronapandemia on rajoittanut kokoontumista ja siten estänyt suuret yleisötapahtumat alueella. Pelastuslaitokselle väitetään avattavan niin pian kuin mahdollista vuoden 2021 aikana turhat hälytysajoyhteydet kenttäalueen poikki, jotta aluehallintoviranomaisen edellyttämät pelastustehtävien vasteajat saataisiin vaatimusten tasolle. Lentotoiminta alueella ei estä em. yleistä turvallisuutta parantavan toimenpiteen toteutusta. On vain järjestelykysymys, kuinka hälytysajoneuvoille mahdollistetaan alueen tarjoamien yhteyksien käyttö. Ilmailutoiminnan keskeyttäminen ei ole perusteltavissa pelastuslaitoksen tarpeilla.