HBL 31.12.2014: Demokratiaa nurinkurisessa järjestyksessä

Seppo SipiläMuut mediat

 

På svenska »

Demokratiaa nurinkurisessa järjestyksessä

Pääkirjoitus, Hufvudstadsbladet 31.12.2014

Yrsa Grüne
suom. Seppo Sipilä

hbl_31_12_2014

© Wilfred Hildonen

Päätös Malmin lentoaseman lakkauttamisesta on poliitikkojen ylhäältä sanelema. Sen harkitseminen uudelleen on tarpeen, jottei se saa ennakkotapauksen luonnetta.

Kuulostaahan ajatus toki järkevältä. Helsingissä on asuntopula varsinkin kohtuuhintaisista asunnoista. Miksi ei siis voitaisi uhrata Malmin kenttää jopa 25 000 uuden asunnon rakentamiseksi?

Päätös on kuitenkin tehty asianosaisten päiden yli.

Hankkeen moottorina oli liikenne- ja viestintäministeri Merja Kyllönen (vas). Köydenveto oli alkanut jo aikaisemmin, mutta Kyllönen oli se joka väitti asian olevan kiireellinen.

Päätöksen perustana oleva selvitystyö on sekä puutteellinen että puolueellinen, sanoo Timo Hyvönen, Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja (HBL 17.11.) Asiasta on jätetty valitus oikeuskanslerille. Päättäjille on myös toimitettu noin 68 000 allekirjoitusta sisältävä adressi.

Kyllösen maaliskuun lopulla esittämät perustelut eivät kestä tarkastelua, sanovat kriitikot. Itse asiassa hänen lausuntonsa perustuivat selkeisiin asiavirheisiin ja saivat aikaan harhaanjohtavaa informaatiota.

Kyllönen sanoi, että kun ”muutamien kymmenien henkilöiden harrastus” ja asuminen edulliseen hintaan ovat vastakkain, hän valitsee asunnot. Hän sanoi ymmärtävänsä harrastuslentäjien närkästyksen, mutta sai sen kuulostamaan siltä kuin Malmin lentoasemaa käytettäisiin pelkästään harrastustoimintaan.

Harrasteilmailijat toki käyttävät Malmin lentokenttää. Useiden lentokerhojen toiminnan ohella siellä kuitenkin annetaan ohjaajakoulutusta, ja lentokenttää käyttää myös Rajavartiolaitos.

Samoilla linjoilla Kyllösen kanssa oli Vihreiden Anni Sinnemäki. Samaan junaan hyppäsi myös Rikhard Manninen, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikkö. Molemmat näkevät valtavan potentiaalin asuntorakentamiseen.

Saatavilla olevasta suunnitteluaineistosta päätellen visiona on joukko tiheään rakennettuja asuinalueita esimerkiksi Ranskan ja Saksan mallin mukaan.

Hyvin vähän puhutaan kustannuksista, mukaan lukien valmistelevat puhdistustyöt, jotka on tehtävä ennen kuin voidaan edes alkaa rakentaa. ”Kohtuulliset kustannukset” on tuskin tyhjentävä vastaus kysymykseen, mitä rakentaminen maksaisi. Mitään ei nimittäin sanota siitä, mitä ”kohtuullisilla kustannuksilla” tarkoitetaan, tai kuka päättää siitä, mitä voidaan pitää kohtuullisena tässä nimenomaisessa yhteydessä.

Finavian halu vetäytyä Malmin lentoasemalta on ymmärrettävä, koska yhtiö harjoittaa liiketoimintaa eikä Malmi tuota voittoa. Selvää on myös se, ettei Helsingin kaupunki voi yksin kantaa kustannuksia. On kuitenkin mahdollista ostaa tarvittavat palvelut Finavian toiminnan jatkumiseksi.

On myös vaihtoehtoisia suunnitelmia. Malmin lentoaseman puolustajat ovat muun muassa ehdottaneet, että yksi kiitoteistä voitaisiin uhrata asuntorakentamiseen, mutta lentotoiminta jatkuisi. Toistaiseksi kaikki pyrkimykset muuttaa suunnitelmia on torjuttu. Trafi ja muut perustelevat tätä sillä, että ”päätös on poliittinen ja tehty korkeammalla taholla.”

Hallitus teki päätöksen Malmin sulkemisesta kehysneuvottelujensa yhteydessä maaliskuun lopulla.

Mutta kuka sanoo, ettei poliittisia päätöksiä voi muuttaa? Kolumnissaan Hufvudstadsbladetissa vuonna 2005 entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) muistuttaa, että on löydettävä korvaava lentokenttä, joka pystyy palvelemaan samanlaista liikennemäärää ja tehtäviä kuin Malmin lentokenttä, ja että tätä kriteeriä ei ole täytetty.

Keskusta on lausunut, että lentoasema tulee säilyttää ja toiminnan jatkua siellä. Eikä perusteluna mainita pelkästään Malmin historiallista arvoa.

On olemassa – ja on jo pitkään ollut – ehdotuksia siitä, miten toimintaa voitaisiin kehittää. Paikalliset toimijat, myös yritykset, pitävät parempana että lentoasema säilyy, koska se luo alueelle toimeliaisuutta. 14 vuotta vallinnut rakennuskielto on ollut sille esteenä.

Kysymys ei oikeastaan edes ole Malmin lentoasemasta, vaan poliittisia päätöksiä koskevista demokratian perusarvoista. Kyllösen seuraaja Paula Risikko (kok) on sanonut, ettei halua pyörtää edeltäjänsä päätöstä. Niin hänen kuitenkin pitäisi tehdä. Risikko sentään kutsui joulukuun alussa kaikki osapuolet tapaamiseen – ensimmäiseen laatuaan. Mutta puoli vuotta hallituksen päätöksen jälkeen.

Tarvitaan uusi puolueeton selvitys, muutoin muiden lentoasemien lakkautuksia ympäri Suomea voidaan tehdä käyttäen Malmia ennakkotapauksena. Ylhäältä saneltuja päätöksiä tulisi välttää, varsinkin jos ne tehdään hatarin perustein.

 

Suomeksi »

Demokrati i omvänd ordning

Ledare, Hufvudstadsbladet 31.12.2014

Yrsa Grüne

© Wilfred Hildonen

(c) Wilfred Hildonen

Beslutet om att Malms flygplats ska bort är ett toppstyrt politikerbeslut. En omprövning behövs för att undvika prejudiceringseffekten.

Visst låter det förnuftigt. Det råder bostadsbrist i Helsingfors, i synnerhet när det gäller bostäder till ett rimligt pris. Så varför kunde man inte då offra Malms flygfält för att bygga upp till 25 000 nya bostäder?

Men beslutet har fattats över berörda parters huvuden.

Den drivande motorn i projektet var kommunikationsminister Merja Kyllönen (VF). Dragkampen hade inletts tidigare, men det var Kyllönen som hävdade att ärendet var brådskande.

Den utredning som ligger som grund för beslutet är både bristfällig och vinklad, hävdar Timo Hyvönen, ordförande i föreningen Malmin lentoaseman ystävät (HBL 17.11). Ett klagomål har inlämnats till justitiekanslern. En skrivelse med cirka 68 000 namn har också överlämnats till beslutsfattarna.

De argument som Kyllönen lade fram i slutet av mars håller inte, säger kritikerna. I själva verket grundade sig hennes uttalanden på direkta faktafel och ledde till vilseledande information.

Kyllönen sade att när ”några tiotal personers hobbyverksamhet” och boende till rimligt pris står mot varandra, så väljer hon bostäderna. Hon sade sig ha förståelse för hobbyflygarnas förtrytelse men fick det att låta som om Malms flygplats handlade enbart om hobbyverksamhet.

Visst använder hobbyflygare Malms flygfält. Men förutom ett antal flygklubbar ges där pilotutbildning och flygfältet används också av gränsbevakningen.

Inne på samma linje som Kyllönen var De grönas Anni Sinnemäki. På tåget hoppade också Richard Manninen, generalplanschef på Helsingfors stadsplaneringsverk. Bägge ser en enorm potential för bostadsbygget.

Av det tillgängliga materialet om bostadsplanerna att döma är visionen en rad tättbebyggda områden i till exempel Frankrike och Tyskland.

Mycket lite sägs om kostnaderna, inklusive det förberedande saneringsarbetet som måste göras innan man ens kan börja bygga. ”Rimliga kostnader” är knappast ett uttömmande svar på frågan vad byggandet skulle kosta. Det sägs nämligen ingenting om vad som avses med ”rimliga kostnader” eller vem som fattar beslut om vad som kan anses vara rimligt i just detta sammanhang.

Att Finavia vill dra sig ur Malms flygplats är förståeligt, bolaget bedriver en affärsmässig verksamhet och Malm är inte lönsamt. Att Helsingfors stad inte ensam kan axla kostnaderna är också klart. Men det går att köpa de tjänster som behövs för den fortsatta verksamheten av Finavia.

Det finns också alternativa planer. Bland annat har de som vill bevara Malms flygfält föreslagit att de kunde avstå från en av startbanorna för bostadsbygget men att flygtrafiken i övrigt kunde fortsätta. Hittills har alla försök att ändra planerna stött på patrull. Trafi och andra motiverar detta med att ”beslutet är politiskt och har fattats på högre ort”.

Beslutet om nedläggningen av Malms flygplats fattades av regeringen i samband med ramförhandlingarna i slutet av mars.

Men vem säger att inte politiska beslut kan ändras? I en kolumn i Hufvudstadsbladet 2005 påminner förre statsministern Matti Vanhanen (C) om att det måste hittas en ersättande flygplats som klarar av samma trafik och uppgifter som Malms flygplats och att detta kriterium inte har uppfyllts.

Centern har talat för att flygplatsen måste bevaras och verksamheten där fortsätta. Och då är det inte bara Malms historiska värde som anförs som argument.

Det finns – och har länge funnits – förslag om hur verksamheten kunde utvecklas. Lokala aktörer, också företag, ser gärna att flygplatsen blir kvar, eftersom den för med sig aktivitet i området. Byggnadsförbudet har rått i 14 år och har varit ett hinder.

Egentligen handlar det emellertid inte ens om Malms flygplats, utan om grundläggande demokratiska värden när det gäller politiska beslut. Kyllönens efterträdare Paula Risikko (Saml) har sagt att hon inte vill peta i sin företrädares beslut. Men det borde hon göra. Risikko bjöd ändå in alla parter till ett möte i början av december – det första i sitt slag. Men ett halvt år efter regeringsbeslutet.

Det behövs en ny opartisk utredning annars kan avgöranden om andra flygplatser runtom i Finland göras med Malm som prejudikat. Toppstyrda beslut bör undvikas. I synnerhet om de fattas på lösa grunder.