Kaupungin laajin yhtenäinen niittyalue
Malmin lentokentän kiitoteitä ympäröivä niittyalue on poikkeuksellinen kaupunkiluonnon helmi, joka yllättää monipuolisuudellaan. Vain noin 17 prosenttia 130 hehtaarin kenttäalueesta on peitetty rakennuksilla tai kestopäällysteellä, joten loput alueesta antaa elintilaa lukuisille uhanalaisille lajeille. Keskellä urbaania Helsinkiä kukoistavat laajat niityt, jotka muodostavat lähes 20 % kaupungin kaikista niityistä ja sen suurimman yhtenäisen niittyverkoston arvokohteen. Malmin lentokenttä on Helsingin laajin avoin ja yhtenäinen niittyalue. Suuri osa tästä alueesta on arvokasta perinnebiotooppia, joka on ympäristöministeriön luokituksen mukaan äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi koko Suomessa.
Uhanalaisia ja suojeltuja lajeja
Laajat niityt houkuttelevat lukuisia uhanalaisia lintulajeja, ja lentokenttä onkin virallisesti rajattu tärkeä lintualue. Muiden muassa heinäkurppa, EU-lintudirektiivin suojaama ja Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji, levähtää Malmilla muuttoaikoinaan. Alue on myös merkittävä pesimäympäristö monille muille harvinaistuneille linnuille, kuten ruisrääkälle ja suokukolle. Malmi on yksi niistä harvoista paikoista, joissa kaupunkilaiset voivat yhä kokea elinvoimaisen niittylajien lintukeitaan läheisyydessään.
Lentokentän reunametsissä on liito-oravien pesäpuita ja elinalueita, mikä kertoo kenttäkokonaisuuden arvosta EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemien lajien säilymiselle. Alueella ja sen reunoilla elää lukuisia muitakin direktiivilajeja, kuten lepakoita, koivuhiiriä ja muita pikkunisäkkäitä sekä rauhoitettuja perhosia ja monia muita eliöryhmiä, joiden monimuotoisuutta ei edes täysin tunneta.
Luontoarvot ja virkistysmahdollisuudet uhattuina
Vaikka Malmin luontoarvoista on ollut tietoa jo pitkään, kaavoituksen ja rakentamissuunnitelmien paine uhkaa edelleen tätä ainutlaatuista kaupunkikeidasta. Uhanalaiset lajit, arvokkaat niitty- ja metsäympäristöt sekä kokonaisvaltainen luontoparatiisi tuhoutuvat, jos rakentaminen, liikenne ja ihmismassat tunkeutuvat alueelle. Alueen valumavedet kulkeutuvat Longinojaan, joka on vaivalla kunnostettu meritaimenen (Salmo trutta trutta) kutupuro. Longinoja laskee Vantaanjokeen, jossa elää erittäin uhanalainen vuollejokisimpukka (Unio crassus). Muun muassa nämä lajit ovat vaarassa menettää turvapaikkansa.
Malmin lentokenttäalue ei ole vain ympäristöasiantuntijoiden aarreaitta – se on myös arvokas alue tavalliselle kaupunkilaiselle. Asukkaiden suosima luontopolku ja vehreät niittymaisemat tarjoavat mahdollisuuden hengähtää arjen keskellä. Jos annamme näiden luontoarvojen kadota, menetämme samalla mahdollisuuden nauttia luonnon monimuotoisuudesta.
Valinta on meidän: säilytämmekö Malmin luontokeitaan tuleville sukupolville vai luovummeko tästä ainutlaatuisesta paikasta ikuisiksi ajoiksi tilanteessa, jossa kaupungilla on jo itse ilmoittamiensa lukujen mukaan asuinrakentamisvarantoa runsaasti yli suurimpienkin väestönkasvutavoitteiden vaatimusten? Alueella asuvat ihmiset ja ympäristössä elävät eläimet ovat vahvasti kentän säilyttämisen kannalla.
