Lehdistötiedote 30.09.2016
Malmin lentoaseman ystävät ry
Suomen hallitus päätti kehysriihessä 2014 vetäytyä toimintoineen Malmin lentoasemalta viimeistään 2020-luvun alussa. Päätöksessä hallitus edellytti Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle.
Valtio ja Finavia ovat kuitenkin hallituksen päätöksen vastaisesti vetäytymässä Malmilta jo vuoden 2016 lopussa, vaikkei korvaavaa kenttää siviili-ilmailulle ole osoitettu. Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018 on poistettu hallituksen päätöksessä edellytetty korvaavan kentän toteuttaminen. Valtiovarainministeriön mukaan näin on tehty tekstin lyhentämiseksi.
Tuolloinen liikenneministeri Merja Kyllönen on vahvistanut 28.9.2016, että hallituksen päätöksessä korvaavien ratkaisujen järjestäminen oli edellytys kentästä luopumiselle. Valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat vahvistaneet, että alkuperäinen hallituksen päätös on voimassa. Siviili-ilmailulle tulee siis järjestää korvaava ratkaisu ennen Malmin lentoaseman luovuttamista muuhun käyttöön. Oikeuskansleri on tutkinut asian ja todennut kehysriihen päätöksenteon edenneen asianmukaisesti. Oikeuskansleri ei ole ottanut kantaa kehysriihen päätösten sisältöön.
Hallituksen asettamat edellytykset eivät täyty
Siviili-ilmailun siirtoa korvaavalle kentälle ei ole toteutettu. Finavia on myös todennut, ettei Helsinki-Vantaan lentokenttä ole käytettävissä yleisilmailulle. Ministeri Paula Risikko on lausunut vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen 1155/2014, että ”yleisilmailun kentälle etsitään uusi paikka”. Vastauksessa todettua Rajavartiolaitoksen ”uutta helposti muunneltavaa rakennusta” ei ole ollut olemassa, vaan helikopteritukikohdan rakennustyö on edelleen kesken.
Lokakuussa 2015 ministeri Anne Berner on todennut, että asia on valtion osalta loppuun käsitelty, vaikka hallituksen edellyttämää korvaavaa ratkaisua ei ole toteutettu.
Asia on erittäin merkityksellinen, koska ilman toimivaa korvaavaa kenttää suuri osa Malmin siviili-ilmailusta voidaan joutua ajamaan alas. Tähän kuuluu mm. merkittävä osa Suomen ammattilentäjäkoulutuksesta. Korvaavan kentän on oltava käytettävissä ennen kuin Malmi luovutetaan muuhun käyttöön.
Ministeriö ja Finavia eivät voi kumota hallituksen päätöstä
Liikenne- ja viestintäministeriö ja Finavia eivät voi toimia hallituksen päätöksen vastaisesti, eikä yksittäinen ministeriö voi muuttaa hallituksen päätöstä. Julkisuudessa ei ole ollut tietoa siitä, millä tavalla Finavia Oyj on tehnyt päätöksen toimintansa lopettamisesta Helsinki-Malmin lentoasemalla: yhtiökokouksessaan, omistajaohjauksen vaateesta hallituksessaan vai itse toimivassa johdossaan.
Tiettävästi Finavia on tehnyt päätöksen itse ja hyväksyttänyt asiaan liittyvät kiinteistökaupat jälkikäteen hallituksessaan. Muita päätösasiakirjoja kuin Helsingin kaupungille esitetty pyyntö lentoasemarakennusten ostamisesta ei ole esitetty. Asiantuntija-arvion mukaan Finavian toiminta näyttää myös olevan laajalti ja yleisesti ristiriidassa lain ilmailulaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (877/2009) kanssa.
Järkevin ratkaisu on jatkaa Malmin lentoaseman toimintaa
Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen näkee päätöstekstin sitovana: ”On ilmeistä, ettei valtioneuvoston päätöstä voida ohittaa hallintokoneistossa, vaan hyvää hallintotapaa noudattavassa länsimaisessa demokratiassa valtioneuvoston päätöksen sivuuttavat toimenpiteet katsotaan mitättömiksi ja tilanne on palautettava johdonmukaisen hallintotavan edellyttämälle tolalle.”
Hyvösen mukaan Suomen hallituksen päätös on selvä: ”Valtion on toteutettava korvaavat järjestelyt ennen Malmin lentoaseman toiminnan lakkauttamista. Siihen menee useita vuosia. Kaiken järjen ja kansantalouden edun kannalta paras ratkaisu on säilyttää yleisilmailukenttä nykyisellä paikallaan Malmilla ja ryhtyä kehittämään sitä aktiivisesti palvelemaan Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua”
Ratkaisumalleja on esitetty: ”Helsingin kaupungille on esitetty yhdeksän suunnitelmaa, joissa asuntorakentaminen ja ilmailu yhdistyvät vaivatta. Nyt vastuu lentoaseman ylläpidosta näyttää palaavan valtiolle. Vuosien viivytyksen välttämiseksi ehdotammekin Helsingin kaupungille jälleen kerran yhteistyötä asian ratkaisemiseksi ilmailutoiminta säilyttäen, asuntoja rakentaen ja aluetta kehittäen. Asialla on suuri valtakunnan tason intressi.” sanoo Hyvönen.
Malmin lentoaseman ystävät ry pyytää asiasta selvityksen ja toimenpiteet liikenne- ja viestintäministeriöltä. Asian selvittämiseksi yhdistys vie asian myös eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavaksi.
Kansalaisaloite Lex Malmi saavuttaa lähipäivinä vaaditun 50 000 kannatuksen rajan ja etenee näin ollen kohta eduskunnan käsittelyyn.
Liitteet:
Valtiovarainministeriön vastaus kysymykseen tekstimuutoksista julkisen talouden suunnitelmassa
Kirjallinen kysymys 1155/2014 ja ministeri Risikon vastaus
Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote vetäytymisestä ilman korvaavia ratkaisuja
Oikeuskanslerin tulkinta käsittelystä
Kehysriihen 2014 päätösdokumentti
Kehysriihen päätöstekstin tarkka sanamuoto on seuraava:
”Asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. Muutos edellyttää Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle. Rajavartiolaitos käynnistää Helsinki-Vantaa tukikohdan hankinnan valmistelun. Finavia Oyj ja Rajavartiolaitos sopivat tilajärjestelyistä siten, että muutto Malmista uusiin tiloihin tapahtuu kustannusneutraalisti.”
Valtiovarainministeriön mukaan suunnitelmassa julkisesta taloudesta vuosille 2015-2018 on tekstistä poistettu edellytys siviili-ilmailun siirtämisestä korvaavalle kentälle tilan säästämiseksi.
Elokuussa 2016 vireille laitettu kansalaisaloite LEX MALMI tähtää Helsinki-Malmin toiminnan ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen lailla sen ylikunnallisen luonteen perusteella. www.lexmalmi.fi
Lisätiedot:
Malmin lentoaseman ystävät ry
puheenjohtaja Timo Hyvönen, puh. 050 3748371
puheenjohtaja@malmiairport.fi