Palaute Kiitotienkorttelien asemakaavaluonnoksesta 4.10.2024
Malmin lentoaseman ystävät ry
Helsinki-Malmin lentoasema
00700 Helsinki
Aihe: Kiitotienkorttelien asemakaavaluonnos, nähtävillä 16.9.–4.10.2024
Luonnosaineistosta on mahdollisuus esittää mielipide. Mielipiteet pyydetään esittämään viimeistään 4.10.2024 sähköpostitse tai postitse Helsingin kaupungin kirjaamoon.
Palaute
Malmin lentokentän alue myös asemakaavaluonnoksen alueella on virallisesti rajattu niittyluonnon arvokohde ja tärkeä lintualue (https://kartta.hel.fi/?link=dBtCL1). Kaavaluonnoksessa esitetyn suunnitelman toteuttaminen merkitsisi esim. äärimmäisen uhanalaisen, erityisesti suojeltavan heinäkurpan Suomen merkittävimmän muutonaikaisen levähdyspaikan ja mahdollisen lisääntymispaikan (https://suomenluonto.fi/uutiset/heinakurpan-voi-nahda-malmin-lentokentalla/), vakavaa heikentämistä tai hävittämistä, mikä rikkoisi suoraan EU:n lintudirektiiviä sekä Suomen luonnonsuojelulakia ja -asetusta.
Malmin lentokentän niittyalue on merkitty niityiksi ja viljelysmaiksi jo 1700-luvun maanjakokartoissa (https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2016-3.pdf). EU:n ennallistamisasetus on tullut voimaan vuonna 2024, ja niityt kuuluvat sen piiriin (https://ym.fi/ennallistamisasetus). Helsingillä ei ole mitään konkreettista suunnitelmaa usean kymmenen (kokonaisuutena noin sadan) hehtaarin vanhan arvoniityn korvaamisesta muualle perustettavilla niityillä, eivätkä tällaiset uusniityt olisi perinneniittyjä eivätkä niittyluonnon arvokohteita kuten Malmilla. Esim. erityisesti suojeltava, arka ja piilotteleva heinäkurppa vaatii levähdys- ja lisääntymispaikakseen Malmin lentokentän kaltaisen piilopaikkoja ja ravintoa tarjoavan laajan, yhtenäisen niityn, jollaisen perustaminen uutena on käytännössä mahdotonta.
Asemakaavaluonnoksen alueen vierustalla virtaava Longinoja kokoaa vedet koko lentokentän laajalta valuma-alueelta. Se on erittäin uhanalaisen meritaimenen vaivalla kunnostettu kutupuro, jonka laidalla tavataan myös äärimmäisen uhanalaista ja erityisesti suojeltavaa kuningaskalastajaa. Longinoja laskee Vantaanjoen Natura 2000 -alueelle, jolla elää erityisesti suojeltavan direktiivilajin, vuollejokisimpukan Euroopan merkittävimpiin kuuluva esiintymä. Asemakaavan toteutuessa nämä merkittävät ja erityisesti suojeltavat luontoarvot altistuisivat sulfaattisavikon rikkihappopäästöille, kiintoainevalumille ym. savikkoon kajottaessa vapautuville saasteille. Asianmukaista YVA-menettelyä ei ole tehty, vaikka kysymyksessä on erittäin mittava, erityisesti suojeltaviin direktiivilajeihin ja Natura 2000 -alueeseen vaikuttava hanke. Suomussalmen raakkutuhot ovat tuoreessa muistissa.
Mainittakoon, että EU-komissio tutkii parhaillaan Suomen menettelyjä lintu- ja luontodirektiivilainsäädännön noudattamisessa Malmin lentokentän alueella (https://www.malmiairport.fi/eu-komissio-ryhtyy-tutkimaan-suomen-menettelyja-malmin-lentokentan-direktiiviluonnon-kohtelussa).
Malmin lentokentän alue on myös ympäristön asukkaille korvaamaton lähiluontokohde ja henkireikä, koillisen Helsingin ainoa merkittävä luontokeidas ja osa paikallista identiteettiä. Aiottu rakentaminen tuhoaisi alueen viihtyisyyden ja omaleimaisen, avaran luonteen.
Malmin lentokenttä on aluekokonaisuutena valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1560), jolla on lisäksi useita merkittäviä kansainvälisiä tunnustuksia jopa UNESCO:n maailmanperintöohjelmaa suoraan neuvovalta ICOMOS-asiantuntijajärjestöltä (https://malmiairport.fi/kulttuuriperinto). Kaupunki ei voi mielivaltaisesti muuttaa Museoviraston asettamaa RKY-kohteen aluerajausta, joka kattaa koko lentokenttäalueen. Museovirasto on useissa lausunnoissaan johdonmukaisesti ja suorin sanoin edellyttänyt Malmin lentoaseman RKY-alueen avoimen luonteen ja ominaispiirteiden säilyttämistä. Mm. lausunnossaan 1.11.2018 (https://asiat.museovirasto.fi/case/MV/31/05.01.01/2018) Museovirasto toteaa yksiselitteisesti: ”Asemakaavoituksen tavoitteet täyttää kenttä asuinkortteleilla tuhoaa historiallisesti ja rakennustaiteellisesti ainutlaatuisen monumentin huolimatta siitä, että pari rakennusta säilyisi ja kiitotietä hyödynnetään katulinjana.”
Myös Helsingin kaupunginmuseo on Malmin lentokenttää koskevissa lausunnoissaan esittänyt arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden parempaa huomiointia alueen kaavoituksessa. Asemakaavaluonnos rikkoo myös Suomen kansainvälisiä sitoumuksia kulttuuriperinnön suojelussa, mm. Suomessa vuonna 2018 voimaan tullutta Euroopan neuvoston puiteyleissopimusta (Faron sopimus), jonka 9. artikla koskee kulttuuriperinnön kestävää käyttöä.
Kaikki Suomen lentokentät yhtä poikkeusta lukuun ottamatta palvelevat vapaalla aikataululla, silloin kun matkustustarve ilmenee. Ainoa poikkeus on Helsinki-Vantaa. Se on tason 3 slot-koordinoitu kenttä, jolla lupaa kiitoteiden käyttöön on anottava tunteja etukäteen. Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) määritelmän mukaan tason 3 slot-koordinaatio tarkoittaa lentokenttää, jolla lentoliikenteen kysyntä ylittää merkittävästi kapasiteetin (https://www.iata.org/en/programs/ops-infra/slots/coordinated-airports/). Malmin lentokentälle aiottu asuntorakentaminen aiheuttaisi siksi tulevaisuudessa merkittävää vahinkoa koko pääkaupunkiseudun saavutettavuudelle ilmateitse.
Malmin lentokenttä on valtioneuvoston asetuksella virallinen rajanylityspaikka. Toteutuessaan asemakaava vaarantaisi voimakkaassa kasvussa olleiden vapaan aikataulun ulkomaanlentojen mahdollisuuden pääkaupunkiseudulla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Malmin_lentoasema#tilastot).
Helsingin kaupungilla on itse julkistamiensa lukujen mukaan asuinrakentamisvarantoa muualla alueellaan merkittävästi yli pitkän aikavälin korkeimpienkin väestönkasvuennusteiden (https://malmiairport.fi/ukk/#8). Sen sijaan Malmin lentokentän vapaan aikataulun kiitotiet ovat ainoat laatuaan koko laajalla pääkaupunkiseudulla (https://malmiairport.fi/liikenneinfra). Ne ovat välttämättömiä tulevaisuuden kasvavalle, ympäristöystävälliselle lentoliikenteelle. Kiinteäsiipiset, kiitoteitä käyttävät lentokoneet ovat pääkaupunkiseudun ja maakuntien/naapurimaiden välisessä lentoliikenteessä ylivoimaisesti suorituskykyisempiä ja taloudellisempia kuin pyöriväsiipiset kopterit, joiden energiankulutus on niihin nähden jopa kolminkertainen.
Kuten asemakaavaluonnoksen aineistoista ilmenee, rakentamisen aiheuttamat ilmastolle vahingolliset päästöt olisivat valtavat jo pelkän esirakentamisen osalta. Sen vaatimaa valtavaa sementtimäärää ei valmisteta varastoon pilaantumaan, vaan vain tilauksesta. Tämän vuoksi muualla valmistettavan sementin valmistuspäästöjen huomiotta jättäminen kaupungin päästötaseessa on kestämätöntä saivartelua.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Happamat sulfaattimaat -karttapalvelun (https://gtkdata.gtk.fi/hasu/) mukaan Malmin lentokentän alue on suurimpana yhtenäisenä alueena Helsingissä korkean riskin aluetta. GTK:n kartan mukaan hapettuessaan rikkihappoa muodostavan sulfaattisaven esiintyminen on vieläpä todennettu kairausnäyttein nimenomaan Kiitotienkorttelien alueelta. Malmin syvää, vetelää ja suurella riskillä rikkihappoa muodostavaa liejusavikkoa merkittävästi parempaa asuinrakentamisvarannoksi osoitettua maata on muualla kaupungin alueella yli kaiken tarpeen, kuten edellä on osoitettu kaupungin itse julkistamin luvuin. Palveluiltaan koko seudulla ainutlaatuisen lentokentän ja merkittävän luontokohteen tuhoaminen tällä hetkellä vallitsevan kaupunkisuunnittelumuodin nimissä on lyhytnäköisyydessään järjetöntä.
Koko Malmin lentokentän asuinrakentamishankkeen on lisäksi tiedetty jo lähes kahden vuosikymmenen ajan olevan helsinkiläisten suuren enemmistön tahdon vastainen (https://malmiairport.fi/kansalaismielipide). Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuudet prosessissa ovat olleet muodollisia ja näennäisiä, ja heidät on käytännössä sivuutettu päätöksenteossa. Malmin lentokentän tulevaisuutta koskevasta kansanäänestyksestä tehdyn, edelleen Suomen suurimman kuntalaisaloitteen hylkääminen kaupunginvaltuustossa vuonna 2021 (https://malmiairport.fi/demokratia) osoittaa käsittämätöntä helsinkiläisten tahdon halveksuntaa.
Yllä mainituista syistä katsomme Malmin lentokentälle suunnitellun massiivisen rakentamisen olevan huonosti perusteltu, lyhytnäköinen, luonnolle ja ympäristölle vahingollinen, useiden lakien, asetusten ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten sekä demokratian periaatteiden vastainen, seudun asukkaille ja koko pääkaupunkiseudulle monitahoista ja merkittävää vahinkoa aiheuttava hanke.
Helsingissä 4.10.2024
Håkan Lövdahl, puheenjohtaja
Malmin lentoaseman ystävät ry