Malmin lentoaseman ystävät ry on 17.6.2025 jättänyt Helsingin kaupungille seuraavan muistutuksen Kiitotienkorttelien asemakaavaehdotuksesta.
Muistutus Kiitotienkorttelien asemakaavaehdotuksesta , diaarinumero HEL 2023-007667
Malmin lentoaseman ystävät ry
Helsinki-Malmin lentoasema
00700 Helsinki
info@malmiairport.fi
Aihe: Kiitotienkorttelien asemakaavaehdotus, nähtävillä 16.5.–17.6.2025
Asemakaavaehdotuksesta on mahdollista esittää mielipide (muistutus). Mahdolliset muistutukset osoitetaan kirjallisina kaupunkiympäristölautakunnalle, ja ne on toimitettava Helsingin kaupungin kirjaamoon (Pohjoisesplanadi 11–13) ennen nähtävilläoloajan päättymistä klo 16:00 mennessä. Muistutuksen otsikkoon on lisättävä diaarinumero HEL 2023-007667. Sähköpostiosoite on helsinki.kirjaamo@hel.fi ja postiosoite on Helsingin kaupungin kirjaamo, kaupunkiympäristölautakunta, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki.
Muistutuksen sisältö
Luontoarvot
Malmin lentokentän alueen laajoihin, monimuotoisiin ja merkittäviin luontoarvoihin kajoaminen edellyttää YVA-menettelyä. EU:n YVA-laki on edellyttänyt YVA-menettelyä yksittäistapauksissa kaupunkirakentamiselle [1] jo ennen kuin edes Helsingin yleiskaavatyötä oli aloitettu. Myös Suomen kansallisessa lainsäädännössä YVA-menettelyn soveltaminen kaupunkirakentamiseen on tullut voimaan 1. lokakuuta 2021, ennen Kiitotienkorttelien asemakaavatyön alkamista [2] (YVA-laki 3§ 3 momentti sekä liite 2, kohta 4, vrt. [1]). Vallinneessa lainsäädännön ristiriitatilanteessa EU-laki on kuitenkin se, jota olisi alun alkaenkin pitänyt noudattaa kansallisen lain yli.
Suomen YVA-lakia muutettiin vuonna 2021 nimenomaan EU-komission 28.11.2019 antaman, YVA-direktiivin toimeenpanoa koskeneen virallisen huomautuksen vuoksi. Edes kansallisen lain muutos ei ole vaikuttanut Kiitotienkorttelien kaavoitukseen, joka on jatkunut lainvastaisessa järjestyksessä ilman YVA-menettelyä. EU-komissio on vuodesta 2024 tutkinut Suomen menettelyjä lintu- ja luontodirektiivilainsäädännön noudattamisessa Malmin lentokentän alueella [3].
Malmin lentokentän alue myös asemakaavaehdotuksen alueella on virallisesti rajattu niittyluonnon arvokohde ja tärkeä lintualue [4]. Kaavaehdotuksessa esitetyn suunnitelman toteuttaminen merkitsisi esim. äärimmäisen uhanalaisen, erityisesti suojeltavan heinäkurpan Suomen merkittävimmän muutonaikaisen levähdyspaikan ja mahdollisen lisääntymispaikan [5] vakavaa heikentämistä tai hävittämistä, mikä rikkoisi suoraan EU:n lintudirektiiviä sekä Suomen luonnonsuojelulakia ja -asetusta.
Malmin lentokentän niittyalue on merkitty niityiksi ja viljelysmaiksi jo 1700-luvun maanjakokartoissa [6]. Kaikki Suomen perinneniityt on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi [7]. EU:n ennallistamisasetus [8] on tullut Suomessa voimaan 18. elokuuta 2024, ja niityt kuuluvat sen piiriin. Helsingin kaupungilla ei ole mitään konkreettista suunnitelmaa sadan hehtaarin laajuisen vanhan arvoniityn korvaamisesta muualle perustettavilla niityillä, eivätkä tällaiset uusniityt olisi perinneniittyjä eivätkä niittyluonnon arvokohteita kuten Malmilla. Tällaisten arvoniittykohteiden kehittyminen kestää vähintään useita vuosikymmeniä, lähemmäs vuosisadan. Esim. erityisesti suojeltava, arka ja piilotteleva heinäkurppa vaatii levähdys- ja lisääntymispaikakseen Malmin lentokentän kaltaisen piilopaikkoja ja ravintoa tarjoavan laajan, yhtenäisen niityn, jollaisen perustaminen uutena on käytännössä mahdotonta.
Asemakaavaehdotuksen kattaman alueen vieritse virtaava Longinoja kokoaa vedet koko lentokentän laajalta valuma-alueelta. Se on erittäin uhanalaisen meritaimenen vaivalla kunnostettu kutupuro, jonka laidalla tavataan myös äärimmäisen uhanalaista ja erityisesti suojeltavaa kuningaskalastajaa. Longinoja laskee Vantaanjoen Natura 2000 -alueelle, jolla elää erityisesti suojeltavan direktiivilajin, vuollejokisimpukan Euroopan merkittävimpiin kuuluva esiintymä. Asemakaavan toteutuessa nämä merkittävät ja erityisesti suojeltavat luontoarvot altistuisivat sulfaattisavikon rikkihappopäästöille, kiintoainevalumille ym. savikkoon kajottaessa vapautuville saasteille. Lain vaatimaa YVA-menettelyä ei tältäkään osin ole tehty, vaikka kysymyksessä on erittäin mittava, erityisesti suojeltaviin direktiivilajeihin ja Natura 2000 -alueeseen vaikuttava hanke.
Malmin lentokentän alue on myös ympäristön asukkaille korvaamaton lähiluontokohde ja henkireikä, koillisen Helsingin ainoa merkittävä luontokeidas ja osa paikallista identiteettiä. Aiottu rakentaminen tuhoaisi alueen viihtyisyyden ja omaleimaisen, avaran luonteen.
Vaadimme lain edellyttämän YVA-menettelyn toteuttamista nyt kyseessä olevalla suunnittelualueella sekä lisäksi koko Malmin lentokentän alueella ennen kaavaehdotuksen etenemistä, koska kaavoituksen etenemisjärjestys on ollut lainvastainen paitsi Kiitotienkorttelien asemakaavaehdotuksen osalta, myös jo ylemmillä kaavatasoilla.
Kulttuuriperintöarvot
Malmin lentokenttä on aluekokonaisuutena valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) [9], jolla on lisäksi useita merkittäviä kansainvälisiä tunnustuksia jopa UNESCO:n maailmanperintöohjelmaa suoraan neuvovalta ICOMOS-asiantuntijajärjestöltä [10].
Museoviraston laatiessa päivitettyä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen RKY-inventointia (2009) Helsingin kaupunki esitti, että vain Helsinki-Malmin lentokentän päärakennus ja lentokonehalli otettaisiin RKY-merkinnän piiriin. Museovirasto kuitenkin hylkäsi Helsingin kaupungin esityksen ja rajasi koko Helsinki-Malmin lentokentän alueen, kiitoteineen ja niitä ympäröivine alueineen, valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kaupunki ei voi mielivaltaisesti muuttaa Museoviraston asettamaa RKY-kohteen aluerajausta, joka kattaa koko lentokenttäalueen.
RKY ei ole poliittisen tarveharkinnan tonttivarasto, vaan kansakunnan arvokkaimpien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelo, jonka aluerajaukset ovat alan ylimmän asiantuntijaviraston asettamia. Valtioneuvoston asetuksen mukaan RKY-inventointi tulee ottaa huomioon lähtökohtana kaikilla kaavoituksen tasoilla – nimenomaan jo “lähtökohtana”, ei harkinnan mukaan soveltaen.
Museovirasto on useissa lausunnoissaan johdonmukaisesti ja suorin sanoin edellyttänyt Malmin lentoaseman RKY-alueen avoimen luonteen ja ominaispiirteiden säilyttämistä. Mm. lausunnossaan 1.11.2018 [11] Museovirasto toteaa yksiselitteisesti: ”Asemakaavoituksen tavoitteet täyttää kenttä asuinkortteleilla tuhoaa historiallisesti ja rakennustaiteellisesti ainutlaatuisen monumentin huolimatta siitä, että pari rakennusta säilyisi ja kiitotietä hyödynnetään katulinjana.”
Myös Helsingin kaupunginmuseo on Malmin lentokenttää koskevissa lausunnoissaan esittänyt arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden parempaa huomiointia alueen kaavoituksessa. Asemakaavaehdotus rikkoo myös Suomen kansainvälisiä sitoumuksia kulttuuriperinnön suojelussa, mm. Suomessa vuonna 1. syyskuuta 2018 voimaan tullutta Euroopan neuvoston puiteyleissopimusta (Faron sopimus), jonka 9. artikla koskee kulttuuriperinnön kestävää käyttöä [12].
YVA-lain 1. lokakuuta 2021 voimaan tulleen muutoksen mukaan [2] lain soveltamisalaan kuuluvat myös historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät maisemat ja kohteet (YVA-lain liite 2, kohta 2c). RKY-aluerajaus osoittaa kiistattomasti Malmin lentokenttäkokonaisuuden olevan tällainen kohde, mutta YVA-menettelyä ei ole toteutettu, joten kaavoitus on edennyt lainvastaisessa järjestyksessä tältäkin osin.
Vaadimme lain edellyttämää YVA-menettelyä Malmin lentokenttäkokonaisuuden kulttuuriperintöarvojen osalta, RKY-aluemerkinnän asianmukaista huomiointia kaavoituksen lähtökohtana sekä kaavaehdotuksessa esitetyn asuntomassan poistamista kaavasta RKY-lentokenttäalueen aukeilta osilta.
Liikenneinfrastruktuuri
Kaikki Suomen lentokentät yhtä poikkeusta lukuun ottamatta palvelevat vapaalla aikataululla, silloin kun matkustustarve ilmenee. Ainoa poikkeus on Helsinki-Vantaa: se on tason 3 slot-koordinoitu kenttä, jolla lupaa kiitoteiden käyttöön on anottava tunteja etukäteen. Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) määritelmän mukaan tason 3 slot-koordinaatio tarkoittaa lentokenttää, jolla lentoliikenteen kysyntä ylittää merkittävästi kapasiteetin [13].
Malmin lentokentälle aiottu asuntorakentaminen aiheuttaisi siksi tulevaisuudessa merkittävää vahinkoa koko pääkaupunkiseudun saavutettavuudelle ilmateitse. Malmi on palvellut 70 vuotta ansiokkaasti Helsinki-Vantaan liikennepainetta tasaavana “relief airportina”, jossa viranomaislennot, tilaus- ja liikelennot, lentokoulutus ja muu aikatauluton ilmailu ovat voineet toimia joustavasti ja raskasta reittiliikennettä häiritsemättä. Harrastusta Malmin lentotoiminnasta on ollut LVM:n selvityksen mukaan vain 10-20% [14].
Malmin lentokenttä on voimassa olevassa asemakaavassa liikennealue (lentokenttä) ja valtioneuvoston asetuksella virallinen rajanylityspaikka [15]. Toteutuessaan Kiitotienkorttelien asemakaavaehdotus tuhoaisi voimakkaassa kasvussa olleiden vapaan aikataulun ulkomaanlentojen mahdollisuuden pääkaupunkiseudulla [16] – määrältään vähintään kymmenkertaisista paikkakunnalta toiselle suuntautuvista kotimaanlennoista puhumattakaan – sekä estäisi pääkaupunkiseudun liittymisen suunnitteilla olevaan sähköisen ilmailun verkostoon tulevaisuudessa.
Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksissä korvaavan kentän paikaksi tutkittiin 2000-luvulla peräti 50 eri vaihtoehtoa, jotka kaikki hylättiin joko Helsinki-Vantaan ilmatilan ja menetelmien vuoksi, aiemman maankäytön vuoksi (asuminen) tai liian etäisinä palvelemaan pääkaupunkiseudun ilmailutarpeita. On ilmeistä, ettei Malmin lentokenttää ole mahdollista tulevaisuudessa korvata uudella kentällä pääkaupunkiseudulla, vaikka vapaan aikataulun lentokentän tarve ymmärrettäisiinkin. Merentakaisesta sijainnistaan huolimatta Helsinki on vaarassa päätyä Pohjoismaiden ainoaksi ja Euroopan lähes ainoaksi pääkaupungiksi, jonka lähellekään ei pääse ilmateitse vapaalla aikataululla.
Helsingin kaupunki on selvittämässä uuden lentokentän soveltuvuutta Ilmalan alueelle, joka sijaitsee aivan kantakaupungin kupeessa suoraan pääradan varressa. Vaadimme selvitystyön laajentamista siten, että ennen kaavoituksen etenemistä tutkitaan Ilmalan lisäksi mahdollisuus jatkaa lentotoimintaa Malmin lentokentällä. Ilmalan ja Malmin toimintamahdollisuudet lentokenttänä on vertailtava toisiinsa ja päätökset perustettava vertailun tuloksiin.
Asuinrakentamisvaranto muualla Helsingissä ja Malmin lentokentän maaperän laatu
Helsingin kaupungilla on itse julkistamiensa lukujen mukaan asuinrakentamisvarantoa muualla alueellaan merkittävästi yli pitkän aikavälin korkeimpienkin väestönkasvuennusteiden [17]. Sen sijaan Malmin lentokentän vapaan aikataulun kiitotiet ovat ainoat laatuaan koko laajalla pääkaupunkiseudulla [18]. Ne ovat välttämättömiä tulevaisuuden kasvavalle, ympäristöystävälliselle lentoliikenteelle. Kiinteäsiipiset, kiitoteitä käyttävät lentokoneet ovat pääkaupunkiseudun ja maakuntien/naapurimaiden välisessä lentoliikenteessä ylivoimaisesti suorituskykyisempiä ja taloudellisempia kuin pyöriväsiipiset kopterit, joiden energiankulutus on niihin nähden jopa kolminkertainen.
Helsingin kaupungin karttapalveluun sisältyvän Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laatiman happamien sulfaattimaiden kartan mukaan Malmin lentokentän alue on korkeimman riskin aluetta suurimpana yhtenäisenä alueena Helsingissä [19]. Hapettuessaan rikkihappoa muodostavan sulfaattisaven esiintyminen on lisäksi todennettu kairausnäyttein nimenomaan Kiitotienkorttelien alueelta. Malmin lentokentän vetelä maaperä edellyttää haponkestävää paalutusta, joka savikon jopa kymmenen metrin syvyyden ja huonon kantavuuden vuoksi tulee erittäin kalliiksi ja aiheuttaa valtaisat hiilidioksidipäästöt [20].
Kuten asemakaavaehdotuksen aineistoista ilmenee, rakentamisen aiheuttamat ilmastolle vahingolliset päästöt olisivat valtavat jo pelkän esirakentamisen osalta. Sen vaatimaa suunnatonta sementtimäärää ei valmisteta varastoon pilaantumaan, vaan vain tilauksesta. Tämän vuoksi muualla valmistettavan sementin valmistuspäästöjen huomiotta jättäminen kaupungin päästötaseessa on kestämätöntä saivartelua. Kehitysvaiheessa olevien, vähemmän ilmastopäästöjä tuottavien materiaalien kokeilukäyttöön maan pääkaupungin suurin yksittäinen, rikkihappoa tuottavaan liejusavikkoon suunniteltu rakennushanke tuskin on riskien suhteen soveltuva paikka.
Merkittävästi parempaa asuinrakentamisvarannoksi osoitettua maata on muualla kaupungin alueella yli pitkänkin aikavälin tarpeen, kuten edellä on osoitettu kaupungin itse julkistamin luvuin [17]. Palveluiltaan koko seudulla ainutlaatuisen lentokentän ja merkittävän luontokohteen tuhoaminen tällä hetkellä vallitsevan kaupunkisuunnittelumuodin nimissä on lyhytnäköisyydessään järjetöntä.
Jo yleiskaavan 2016 aineistoissa todettiin [21], ettei Malmin lentokentän asuntorakentamisesta tule kannattavaa edes aiotulla korkealla rakentamistehokkuudella, jolla alue kaavoitettiin, koska pientalorakentamisen kannattavuus olisi ollut vielä huonompi. Nyt jopa rakennusyhtiöt ovat ilmaisseet haluttomuutensa rakentaa Malmin lentokentän alueelle mitään [22].
Vaadimme kaavoituksen aloittamista kokonaan alusta muuttunut tilanne, YVA- ja muu lainsäädäntö sekä muuttunut tilanne ja uudet tiedot huomioiden. Kenttäalueen käyttötarkoituksen säilyttäminen lentokenttänä tulee tutkia uudelleen.
Kansalaismielipide
Koko Malmin lentokentän asuinrakentamishankkeen on lisäksi tiedetty jo kahden vuosikymmenen ajan olevan helsinkiläisten suuren enemmistön tahdon vastainen [23]. Kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuudet prosessissa ovat olleet muodollisia ja näennäisiä, ja heidät on käytännössä sivuutettu päätöksenteossa. Malmin lentokentän tulevaisuutta koskevasta kansanäänestyksestä tehdyn, edelleen Suomen suurimman kuntalaisaloitteen hylkääminen kaupunginvaltuustossa vuonna 2021 [24] osoitti helsinkiläisten tahdon suoraa halveksuntaa.
Kuntalaisaloitteen takana oli 92,9% kaikkien Helsingissä vuoden 2013 jälkeen tehtyjen kansanäänestysaloitteiden yhteenlasketusta kannatuksesta ja 43,4% koko maan kaikkien kansanäänestystä vaatineiden aloitteiden yhteenlasketusta kannatuksesta. Kysymys ei siis suinkaan ole yhdestä kuntalaisaloitteesta muiden joukossa.
Vaadimme kaupunkia ennen kaavoituksen etenemistä tekemään kuntalaisten keskuudessa mielipidemittauksen ja järjestämään alueen tulevaisuudesta neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen, jossa kansalaisilta kysytään kantaa alueen säilyttämiseen lentokenttänä.
Kaupungin kestämättömät perustelut
Helsingin kaupungilla on yleiskaavassa 2016 vahvistettua asuinrakentamisvarantoa muualla alueellaan runsaasti yli pitkän aikavälin korkeimpienkin väestönkasvutavoitteiden tarpeen [17]. Se, että Malmilla ”asia on jo päätetty”, ei ole pätevä peruste, koska valtuustolla on täysi vapaus ja valta tehdä asiassa uusi päätös.
Se, että ”asiasta on äänestetty jo monessa valtuustossa”, ei ole pakottava peruste jatkaa samalla linjalla, vaikka onkin selkeä osoitus siitä, kuinka systemaattista asukkaiden tahdon, lainsäädännön, kansainvälisten sopimusten ja asiantuntijamielipiteiden ohittaminen on ollut.
Se, että ”asia on jo edennyt niin pitkälle, ettei sitä voida pysäyttää”, ei ole pätevä peruste, koska ”uponneiden kustannusten harha” -periaatteen seuraaminen ja sitoutumisen eskalaatio ovat omiaan aiheuttamaan lopulta vielä suurempaa vahinkoa kuin järjettömistä suunnitelmista luopuminen mahdollisimman hyvissä ajoin. Jo nyt on kaupunki jatkanut omaan jalkaansa ampumista aivan liian pitkään.
Se, että ”valtio on jo päättänyt asiasta”, ei ole pätevä peruste, koska yksikään valtion kanssa tehty sopimus tai yksikään valtion tekemä päätös ei velvoita Helsingin kaupunkia lentokentän tuhoamiseen.
Yhteenveto
Yllä mainituista syistä katsomme Malmin lentokentälle suunnitellun massiivisen rakentamisen olevan huonosti perusteltu, lyhytnäköinen, luonnolle ja ympäristölle vahingollinen, useiden direktiivien, lakien, asetusten ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten sekä demokratian periaatteiden vastainen, seudun asukkaille ja koko pääkaupunkiseudulle monitahoista, merkittävää ja korvaamatonta vahinkoa aiheuttava hanke.
Alueen moninaisia arvoja koskevat muistutukset on sivuutettu ja valitukset hylätty kaikilla ylemmillä kaavatasoilla mm. sillä perusteella, että arvot huomioidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kiitotienkorttelien asemakaavaehdotus osoittaa, että näin ei ole aikomustakaan tehdä. Kiitotienkorttelien alue on osa monitahoisesti arvokasta kokonaisuutta, jota ollaan tuhoamassa pala palalta, kuten koko alueen YVA-menettelykin on pyritty välttämään pilkkomalla se lupauksiksi yksittäisiä alueita koskevista selvityksistä, joissa alueen monimutkainen, vuorovaikutteinen ja symbioottinen luonto- ja kulttuuriperintökokonaisuus sivuutetaan.
Kiitotienkorttelien asemakaavaehdotuksen tarkastelu sen kokonaisuuden valossa, johon se liittyy ja johon se oleellisesti vaikuttaa, on siksi ehdottoman välttämätöntä. Vaadimme koko kaavoitusprosessin ja Kiitotienkorttelien asemakaavaehdotuksen palauttamista valmisteluun siten, että EU-lainsäädäntö, YVA-laki, Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset ja edellä mainitut arvot mukaanlukien RKY-periaatteiden mukaiset suunnittelulinjaukset huomioidaan aidosti ja todennetusti.
Helsingissä 17.6.2025
Håkan Lövdahl, puheenjohtaja
Malmin lentoaseman ystävät ry
Viitteet
[1] EU:n YVA-direktiivin 2011/92/EU 4 artiklan 2 kohta, liite II, kohta 10 b. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=celex:32011L0092
[2] Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 252/2017. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2017/252
[3] EU-komissio ryhtyy tutkimaan Suomen menettelyjä Malmin lentokentän direktiiviluonnon kohtelussa. https://www.malmiairport.fi/eu-komissio
[4] Helsingin kaupungin karttapalvelu: Malmin lentokentän ja sen ympäristön luontoarvot. https://kartta.hel.fi/?link=dBtCL1
[5] Suomen Luonto 7.9.2018: Heinäkurpan voi nähdä Malmin lentokentällä. https://suomenluonto.fi/uutiset/heinakurpan-voi-nahda-malmin-lentokentalla/
[6] Petra Saarnisto: Malmin lentokentän ympäristön nimistöhistoriallinen selvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2016:3. https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2016-3.pdf
[7] Ympäristöministeriö: Perinnebiotooppien uhanalaisuus. https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/luontotyyppien-monimuotoisuus/luontotyyppien-uhanalaisuus/perinnebiotoopit
[8] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2024/1991 luonnon ennallistamisesta ja asetuksen (EU) 2022/869 muuttamisesta, annettu 24. kesäkuuta 2024. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202401991
[9] Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1560
[10] Malmin lentokentän kulttuuriperinnön kansalliset ja kansainväliset huomionosoitukset (mm. ICOMOS). https://malmiairport.fi/kulttuuriperinto
[11] Museovirasto: Lausunto Malmin lentoaseman rakennussuojelupäätökseen tehtyyn valitukseen 1.11.2018. https://asiat.museovirasto.fi/case/MV/31/05.01.01/2018
[12] Valtioneuvoston asetus 50/2018 kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä tehdystä Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksesta (Faron sopimus). https://finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/2018/50
[13] IATA: Coordinated Airports. https://www.iata.org/en/programs/ops-infra/slots/coordinated-airports/
[14] Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentokentille. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 26/2014, s. 8. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-427-2
[15] Valtioneuvoston asetus 901/2006 rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2006/901
[16] Finavian tilastot Malmin lentokentän ulkomaanlennoista 2010-2015. https://malmiairport.fi/liikenneinfra/#ulkomaanlennot
[17] Asuinrakentamisvaranto Helsingissä Yleiskaavan 2016 lähdeaineistojen mukaan. https://malmiairport.fi/ukk/#8
[18] Malmin lentokentän merkitys liikenneinfrastruktuurina. https://malmiairport.fi/liikenneinfra
[19] Helsingin kaupungin karttapalvelu: Happamat sulfaattimaat (GTK 2021). https://kartta.hel.fi/?link=0bp2Z3x
[20] Suomen Kuvalehti 17.2.2020: Selvitys vahvisti: Malmin kentän esirakentamisesta valtavat hiilipäästöt – Parempia materiaaleja kehitetään, Helsinki ei aio odottaa. https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/selvitys-vahvisti-malmin-kentan-esirakentamisesta-valtavat-hiilipaastot-parempia-materiaaleja-kehitetaan-helsinki-ei-aio-odottaa/?shared=1114377-1c704ebc-500
[21] Helsingin yleiskaava: Taloudellisten vaikutusten arviointi. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2015:1, s. 44/72. https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf
[22] YLE 11.5.2025: Malmin kentän uusien asuntojen hinnat nousemassa korkeaksi. https://www.malmiairport.fi/yle-malmin-lentokentan-asunnot-kaymassa-kalliiksi/
[23] Kansalaismielipide Malmin lentokentän tulevaisuudesta, kartoitukset 2004-2022. https://malmiairport.fi/kansalaismielipide
[24] Kuntalaisaloite Malmin lentokentän tulevaisuutta koskevasta kansanäänestyksestä, kaupunginvaltuuston hylkäävä päätös 8.12.2021. https://malmiairport.fi/demokratia; https://www.kulttuurivihkot.fi/jutut/uutiset/helsingin-kaupunginvaltuusto-hylkaesi-suomen-suurimman-kuntalaisaloitteen/