Malmin lentokentän lakkautusuhka saa yhä enemmän kansainvälistä näkyvyyttä
Ensimmäinen lentokone laskeutui Helsingin uudelle maalentokentälle 16.12.1936. Uusi Suomi uutisoi joulukuussa 1936, miten Ernst Roll toi Södermanlandilla ensimmäiset lentomatkustajat Helsingin lentoasemalle. Suomalaiset lentokoneet Tuisku ja Pilvetär ottivat kuitenkin kunnian ensilennosta.
Uusi Suomi kirjoitti 17.12.1936 näin:
”Oli jo niin moneen kertaan kuulutettu ruotsalaisen koneen ja lentäjän avaavan Helsingin lentokentän, että toissapäivänä olisi paremminkin voinut lyödä vetoa sen seikan puolesta, että suomalainen kone sen sittenkin ensimmäisenä tekee. Niinkuin eilen tekikin. Samoihin aikoihin kun radiosähkö kertoi Södermanlandin lähtevän Turusta Artukaisten kentältä, alkoi Tattarisuolla kuulua moottorin surinaa. Kohta ilmestyi sumusta kaksi konetta, toinen oli sotaväen Tuisku, toinen ilmapuolustusliiton Pilvetär. Ja tasan kello 12 laskeutui Tuisku, Pilvetär heti sen jälkeen, ja molemmat rullasivat väliaikaisesti lavastetun toimiston edustalle. Hetkistä myöhemmin lähti Tuisku liikkeelle.”
Ruotsalaisen Junkers 52 -koneen matkustajien joukossa Suomeen saapunut Ab. Aerotransportin insinööri Bertil Florman totesi lyhyesti ja painokkaasti, että ”nyt on saavutettu vakaa pohja, jolta Suomen lentoliikenne voi rakentaa edelleen.”
Helsinki-Malmin lentoaseman viralliset avajaiset pidettiin kesällä 1938. Läsnä oli kymmeniä tuhansia ihmisiä, pienen maan vaikutusvaltaisimmat henkilöt. Juhlapuheen piti tasavallan presidentti Kyösti Kallio. Kallio kuvasi puheessaan sitä syvää ja laajaa merkitystä, joka tälle Tattarinsuon maa-alueelle tuolloin koettiin:
”Vihkiessämme nyt tämän lentokentän laiteineen tarkoitukseensa uskallan toivoa, että se kädenojennus, jonka me kautta ilmojen täten ojennamme ulos- ja sisäänpäin eri ilmansuuntiin ja eri kansoille, tuottaisi siunausta Suomellemme, jonka menestyminen tulee aina olla pyrkimystemme korkeimpana kohteena.”
Malmin lentoaseman vakava tilanne on huomattu maailmalla
Lentoaseman 85-vuotinen taival on suuren uhan alla tuhoutua nyt. Maailmanluokan kulttuurikohdetta uhkaa asuntorakentaminen. Asia on herättänyt kiinnostusta Euroopassa ja maailmalla. Lentoaseman lakkautushanketta ihmetellään.
Airports of the world – lehdessä ihmeteltiin lokakuussa, miksi Suomi aikoo sulkea pääkaupunkiseudun kakkoslentokentän, kun lentoliikenne kasvaa juuri nopeasti ja useimmissa Euroopan pääkaupungissa on lukuisia lentokenttiä. Lehdessä viitattiin myös Östersundomin alueeseen, jonka rakentamista ei vieläkään ole aloitettu paikallispoliittisista ja luonnonsuojelun syistä.
Europa Nostra kertoo, että huolimatta Museoviraston listauksesta Suomen arvokkaimpien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon (RKY 2009) Helsingin kaupunki suunnittelee Malmin lentokentän alueelle asuntoja. Nimittäessään alueen Euroopan uhanalaisimpien kulttuurikohteiden joukkoon Europa Nostra kertoo myös hankkeesta hakea lentoasema UNESCON maailmanperintökohteeksi osana Helsingin olympialaisten funktionaalista arkkitehtuuria.
Malmin lentoaseman ystävät ry on jo 20-vuotias yhdistys, joka haluaa turvata lentoaseman kulttuurilliset ja ilmailulliset arvot. Uhka kentän lakkauttamisesta on saanut kansalaiset laajalti liikkeelle, ja mielipidemittauksissa lopetushanke tyrmätään toistuvasti määräenemmistöllä. Viimeksi Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi 31 302 helsinkiläisen kannattaman ehdotuksen neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä ilmailukäyttöä koskien. Perustelut hylkäämiselle olivat erikoisia ja pitämättömiä.
Useita muita hankkeita lentoaseman ilmailutoiminnan, kulttuuriperinnön ja luontoarvojen pelastamiseksi on menossa eri oikeusasteissa ja hallintoelimissä.