Svenska Dagbladet kertoo tiistaina 22.12.2015 Ruotsin hallituksen lopettaneen selvitykset Tukholman Bromman city-kentän sulkemisesta. Taustalla on kaksi valtiopäivien tiedonantoa, joissa enemmistö tekee selväksi, ettei selvitystyötä Tukholman omasta lentokentästä ole syytä jatkaa.
Melkein vuosi sitten silloinen elinkeinoministeri Anders Sundström (Socialdemokraterna) sai hallitukselta toimeksiannon selvittää, voitaisiinko Bromman liikenne siirtää Arlandan lentokentälle. Hanke lähti liikkeelle pyynnöstä, jonka esittivät Bromman lentokentän sulkemista ja asuinrakentamista haluavat brommalaiset paikallispoliitikot. Nyt hallitus kuitenkin lopettaa selvitystyön.
Elinkeinoelämän päättäjät juhlivat Bromma-päätöstä
Elinkeinoelämä iloitsee päätöksestä, jolla Bromman lentokenttä säilyy. Jacob Wallenberg, Sven Hagströmer ja Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton (Svenskt Näringsliv) toimitusjohtaja Carola Lemne eivät vitkastele ilmaista iloaan. Samaan aikaan Swedavia toteaa päätöksen osuvan yksiin sekä Bromman että Arlandan uusien matkustajaennätysten kanssa.
Bromman puolesta henkilökohtaisesti kampanjoinut Investor AB:n puheenjohtaja Jacob Wallenberg toteaa:
– Toivotan tervetulleeksi valtiopäivien päätöksen, joka nyt johtaa hallituksen selvityksen keskeyttämiseen. Ruotsi tarvitsee kovaa kilpailukykyä, jossa pitkän tähtäimen ilmailuinfrastruktuurimme on tärkeä. Siksi tarvitaan Arlandan kentän jatkokehitystä ennen kuin on edes järkevää alkaa keskustella Bromman tulevaisuudesta.
Myös Svenskt Näringsliv on tyytyväinen.
– Lyhyt kommentti päätökseen on ”hurraa!”, sanoo toimitusjohtaja Carola Lemne ja toteaa, että yrittäjät kautta maan ovat ”lähestulkoon kiukustuneet”, kun on tullut puhe Bromman kentästä.
– Yrittäjille Tukholman ulkopuolella Bromma on sekä tie Tukholmaan että portti ulos maailmalle. Nykyisessä tilanteessa sen kapasiteetti on korvaamaton, sanoo Lemne, joka korostaa tarvetta jatkaa selvitystyötä Tukholman koko lentoliikennekapasiteetista.
Asuntoministeri Mehmet Kaplan (Miljöpartiet) on luonnehtinut päätöstä onnettomaksi ja lausunut tiedotusvälineille, että ”valtiopäivien ei pitäisi sekaantua hallituksen valtuuksiin tehdä selvityksiä”. Finanssimies Sven Hagströmer on reagoinut kommenttiin. – Onko meillä parlamentaarinen demokratia vai eikö ole, hän kysyy retorisesti. Itse hän suhtautuu positiivisesti siihen, että Bromman kenttä säilyy toistaiseksi. – Ja positiivisesti suhtaudun myös Arlandan neljänteen kiitotiehen, Hagströmer lisää.
Ilonhuutoja kuuluu myös Tukholman kauppakamarista.
– Tämä päätös ei tullut päivääkään liian aikaisin. Kaiken aikaa on ollut ilmeistä, että kansalaisten keskuudessa ja jopa valtiopäivillä on vahva tuki Bromman säilyttämiselle. Nyt sitten hämmästellään, että tämä tapahtuu juuri nyt. Mutta sellaistahan se politiikka on, sanoo kauppakamarin toimitusjohtaja Maria Rankka.
Myös Tukholman kauppakamari painottaa sitä, että nyt tulee keskittyä varmistamaan hyvät kansainväliset ilmatieyhteydet Arlandaan, toisin sanoen siihen, että saadaan neljäs kiitotie ja sen myötä paremmat edellytykset lisääntyvään kansainväliseen liikenteeseen.
– Se on tärkeää koko Ruotsin kilpailukyvylle. Samaan aikaan Bromma säilyy erittäin tärkeänä kotimaanliikenteelle. Ruotsi on pitkulainen ja suuri maa, ja sen vuoksi tarvitaan helposti saavutettavaa ja sujuvaa kotimaan lentoliikennettä, sanoo Maria Rankka.
Villaägarna-yhdistyksen mukaan 52% haastatelluista viidestäsadasta brommalaisesta halusi säilyttää lentokentän, kun vain 38% halusi sen tilalle asuntoja. Tämä selvisi Demoskop-markkinatutkimusyhtiön tutkimuksessa aiemmin tänä vuonna.
– Toisin sanoen enemmistö siellä asuvista haluaa säilyttää lentokentän, sanoo Jacob Eliasson, Villaägarna-yhdistyksen yhteiskuntapoliittisten asioiden johtaja.
Hän toteaa, että kun valittavana on lentomelu tai erittäin kattava rakentaminen, asukkaat haluavat mieluummin pitäytyä siinä mikä jo on.
Eliassonin mukaan se, mikä olisi arvokasta ja sijainniltaan keskeistä maata ehkä 50 000 uudelle asukkaalle, on myös hyvä paikka liikelennoille.
Brommaa ja Arlandaa ylläpitävän valtionyhtiö Swedavian tiedotuspäällikkö Ulf Wallinin mukaan päätös lopettaa Brommaan kohdistuvat selvitykset osuu yksiin sen kanssa, että kumpikin Tukholman lentokenttä rikkoo ennätyksiään.
Viime viikolla Bromman kautta oli kulkenut [vuoden 2015 aikana] 2,4 miljoonaa matkustajaa, ja Arlandassa ylitetään 23 miljoonan matkustajan raja ensi viikolla.
– Seudun lentoliikenteen kokonaiskapasiteettia ja asuntojen tarvetta tulee selvittää jatkossakin, joten on liian aikaista sanoa, vaikuttaako päätös jättää Bromman aikaistettu sulkeminen selvittämättä hyvin pitkän aikavälin investointeihin, hän sanoo.
Swedavian oli kaksi vuotta sitten tarkoitus päättää kahden miljardin kruunun (noin 216 miljoonan euron) investoinneista Brommaan, mm. uuteen terminaalirakennukseen, mutta tuolloin vallineen epävarmuuden vuoksi summa on pienentynyt alle puoleen. Tiistainen päätös ei muuta sitä, että nyt toteutuu vain olemassaolevan matkustajaterminaalin ”modernisointi”. Bromman lentokentän nykyinen lupa pysyy voimassa vuoteen 2038.