8.12.2015: 25000 asukasta RKY-alue säilyttäen – uusi kaavarunkoehdotus julkaistu

joulu 7, 2015

Yksityinen asiantuntija on esittänyt vaihtoehtoisen ehdotuksen Malmin suunnittelualueen asuinrakentamisesta niin, että RKY-alue ja lentotoiminta voivat säilyä. On erikoista, että asiantuntijan mukaan Malmin lentokenttäalueelle suunniteltu asukasmäärä voitaisiin hyvin sijoittaa tiivistäen nykyisiä kaupunkirakenteita. Herääkin kysymys, onko kysymyksessä sittenkään tonttipula vai rakennustapa. Nykyisen asumisväljyyden mukaan laskien lentokenttäalueelle pitäisi rakentaa 230 kpl 8-kerroksisia kerrostaloja asukasmäärän saavuttamiseksi, mutta tässä itsenäisessä suunnitelmassa asia on ratkaistu tehokkaammin.

Ehdotuksessa rakentamista on pyritty painottamaan alueille, joilla on enemmän perustamisolosuhteiltaan suotuisaa maaperää ja jotka ovat sijainniltaan lähellä nykyisiä kaupallisia tai liikenteellisiä keskuksia, Jakomäkeä ja Tapanilaa.

Malmi on toivottoman kaukana lentokentästä ainakin jalankulkijan näkökulmasta. Tarkoitus ei ole tehdä uutta keskusta, vaan rakentaminen ylläpitää ja kehittää nykyisten keskusten palvelurakennetta. Näistä syistä luonnoksessa ylitetään KSV:n outo suunnittelualuerajaus alueen koillisnurkassa.

Rakentaminen olisi yleensä 8-kerroksista umpikorttelia, josta alin kerros olisi liiketiloja ja loput 7 kerrosta asuntoja. Kunkin korttelin keskiosan kannen alla olisi yritystoimintaa palvelevia tiloja. Rakentamista olisi hyvin pienellä alueella, mutta asuinkerrosalaa on silti enemmän kuin KSV:n esityksessä, jossa rakentaminen leviää tehottomasti laajalle alueelle.

Uusien katujen rakentamista olisi varsin vähän, eikä uusia puistoja, viheralueita ja ulkoilumaastoja tarvitsisi rakentaa oikeastaan lainkaan, koska ne ovat jo valmiina aivan vieressä. Näistä syistä uuden luonnoksen mukainen rakentaminen olisi kaupungille taloudellisesti erittäin kannattavaa.

Lisäksi yhtäkään alueen tärkeää toimintaa ei tarvitsisi lakkauttaa, ja Malmin lentoaseman arvo valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä ja luontoarvoiltaan merkittävänä koillisen vihersormena säilyisi ennallaan.

12345405_1523798037912512_4140346201298399084_n[1]

Lentomelu ei ole este rakentamiselle

Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehtien suunnitelmissa on lentotoiminnan lakkauttamista perusteltu lentomelulla. Tässä suunnitelmassa lentomelu ei estä asuinrakentamista, sillä lähes kaikki rakennukset osuvat jopa nykyisin käytössä olevan, vuoden 2003 mallinnukseen perustuvan 55dB melukäyrän ulkopuolelle. Tuolloin lentokentän eniten lentävä kalusto oli huomattavasti nykyistä meluisampaa. Meluasiat olisivat ratkaistavissa haluttaessa myös rakennusteknisillä ratkaisuilla.

12301568_10153773120333850_2435455414346446448_n[1]

Melumallinnus onkin syytä tehdä kaavoituksen edetessä uudestaan, sillä Helsinki-Malmin virallisissa yhteyksissä käytetty melualue on samaa kokoluokkaa kuin Helsinki-Vantaan pääkiitotien melualue. Vuoden 2003 jälkeen Malmin kentän toiminta-aika ja todelliset liikennemäärät ovat myös muuttuneet ennustetuista. Melualueiden vertailu löytyy tästä dokumentista.

Päivitys: Yleiskaavatyön yhteydessä ei koskaan tehty Malmin lentokentälle todellisuutta vastaavaa melumallinnusta. Todellisen melualueen selvittämiseksi Windcraft Oy toteutti vuonna 2016 ammattimaisesti ja samaa mallinnusohjelmistoa käyttäen uuden äänitasomallinnuksen Malmin todellisella lentokalustolla ja todellisilla liikennemäärillä. Sen tuloksiin voi tutustua täällä.

MV vs KSV
Kaupunkisuunnitteluviraston lentokenttäalueelle laatima visio on räikeässä ristiriidassa Museoviraston rajaaman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kanssa.